Annosjakelun merkitys lääkitysturvallisuuden parantamisessa kasvaa väestön ikääntyessä. Palvelu ratkaisee kaksi lääkitysturvallisuuden suurta haastetta: vähentää turhia, päällekkäisiä tai jopa yhteensopimattomia lääkkeitä ja antaa hoitavalle taholle ajantasaisen näkymän potilaan kokonaislääkitykseen, kirjoittaa Anja-annosjakelupalvelun johtaja Varpu Vilkko.

Koneellisessa lääkkeiden annosjakelussa on useita lääkehoidon onnistumista tukevia elementtejä. Potilaan kannalta merkittävin etu on helppous, erityisesti kun säännöllisessä käytössä on samanaikaisesti useampi lääke. Koneellisen annosjakelun piirissä oleva potilas saa apteekista kahdeksi viikoksi kerrallaan kaikki käytössä olevat lääketabletit ja -kapselit valmiina kerta-annospusseina. Jokaiseen pussiin on selkeästi merkitty muun muassa päivä- ja kellonaika, jolloin lääkkeet tulee ottaa. Näin potilaan ei tarvitse itse muistaa monimutkaisia annostusohjeita, kun osa lääkkeistä ei välttämättä sovellu yhtä aikaa otettavaksi tai jokin lääke pitää ottaa vain joka toinen päivä.

Terveydenhuollon näkökulmasta annosjakelun merkittävin etu on lääkitysturvallisuuden paraneminen. Keskeisimpiä lääkitysturvallisuuteen liittyviä riskejä erityisesti ikääntyvän väestön keskuudessa – joilla krooniset sairaudet yleistyvät – ovat monilääkitys ja puutteet ajantasaisissa lääkitystiedoissa. Valitettavan usein kaikki ikääntyneellä käytössä olevat lääkkeet eivät ole tarkoituksenmukaisia. Tähän voi olla useita syitä, esimerkiksi eri lääkäreiltä saadut lääkemääräykset tai potilaan itse ostamat itsehoitolääkkeet sekä ravintolisät. Pahimmillaan monilääkitys johtaa lääkkeiden haitallisiin yhteisvaikutuksiin. Yhteensopimattomat lääkkeet voivat aiheuttaa muun muassa sekavuutta, mikä voi johtaa kaatumisiin ja lisätä terveyskeskuskäyntejä. Kyseessä on merkittävä terveydenhuollon ruuhkia lisäävä tekijä: jopa neljännes yli 65-vuotiaiden erikoissairaanhoidon päivystyskäynneistä johtuu suoraan tai epäsuoraan lääkehaitoista¹.

Näitä lääkehaittoja voitaisiin tehokkaasti vähentää annosjakelua hyödyntämällä. Tärkeimpiä lääkitysturvallisuutta lisääviä toimia ovat annosjakelun käyttöönoton yhteydessä tehtävä lääkityksen tarkistus sekä jokaisen lääketoimituksen mukana asiakkaalle toimitettava lääkityskortti. Palvelun alussa toteutettavassa lääkityksen tarkistuksessa käydään läpi muun muassa käytössä olevien lääkkeiden tarpeellisuus ja mahdollinen päällekkäisyys, annostus sekä yhteensopivuus. Anja-annosjakelupalvelu tuottaa aloitusvaiheen tarkistuksen asiakasapteekeilleen osana palvelua. Apteekin ammattilainen keskustelee tarkistuksessa havaituista riskeistä hoitavan lääkärin kanssa, joka päättää mahdollisista lääkitysmuutoksista. Tarkistus on tutkitusti tehokas keino lääkehaittojen ehkäisemiseen: muutaman vuoden takaisessa väitöstutkimuksessa yli puolella annosjakelun aloittavista potilaista lääkityslista ei vastannut heidän käyttämäänsä lääkitystä ja lähes yhtä suurelle osalle potilaista tehtiin jokin hoidolliseen syyhyn perustuva muutos lääkehoitoon palvelun alkaessa.²

Näiden toimien merkitys on helppo allekirjoittaa myös oman kokemukseni perusteella. Anja-annosjakelupalveluun sisältyy lääkityksen tarkistus myös aina, kun potilaan annosjakeluun sisältyvässä lääkityksessä tapahtuu muutos. Vuonna 2022 asiakaspalvelumme farmaseutit olivat yhteydessä apteekkeihin yhteensä lähes 5 000 kertaa tarkistuksessa tehdyistä havainnoista, ja noin puolet tapauksista johti lääkityksen muuttamiseen. Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten Anja-annosjakelupalvelu tukee apteekkien omaa asiakaspalvelua. Lisäksi asiakas saa jokaisen annosjakelutoimituksen yhteydessä lääkityskortin, joka sisältää hänen käyttämänsä lääkkeet ja niiden annostuksen vitamiineja myöten. Näin lääkitystiedot pysyvät ajantasaisina ja apteekilla sekä hoitavalla lääkärillä on näkymä potilaan kokonaislääkitykseen.

Tulevaisuudessa terveydenhuollon resursseihin kohdistuvat paineet kasvavat entisestään väestörakenteen kallistuessa ikääntyviin. Annosjakelun kattavampi hyödyntäminen auttaisi sekä parantamaan monilääkittyjen potilaiden elämänlaatua että vähentämään lääkehaittoja ja niiden terveydenhuollolle aiheuttamaa kuormitusta ja turhia kustannuksia. Annosjakelupalvelu helpottaa myös omaishoitajan arkea ja lisää hoidettavan läheisen lääkitysturvallisuuden toteutumista.

Annosjakelun hyödyt potilaalle:

• Lääkkeiden pakkaaminen kerta-annospusseihin helpottaa potilaan arkea ja tekee myös monimutkaisten annostusten toteuttamisesta vaivatonta. Annospussit on helppo ottaa mukaan myös esimerkiksi matkalle.
• Lääkityksen tarkistus varmistaa kaikkien käytössä olevien lääkkeiden tarpeellisuuden ja yhteensopivuuden.
• Oma lääkityslista pysyy ajantasaisena ja saatavilla.
• Kotiin ei kerry ylimääräisiä tai käyttämättä jääviä lääkepakkauksia. Lääkityksen muuttaminen onnistuu joustavasti kahden viikon välein, jos sopivaa annostusta tai valmistetta joudutaan kokeilemaan.

Varpu Vilkko johtaa Anja-annosjakelua, jonka piirissä on noin 30 000 potilasta. Palvelun ytimessä on turvallisen lääkehoidon edistäminen ja sitä kehitetään tukemaan apteekkien omaa palveluvalikoimaa.

Lähteet:

¹ Outi Laatikainen: Medication-related adverse events in health care (2020), Oulun yliopisto

² Juha Sinnemäki: Automated dose dispensing service for primary care patients and its impact on medication use, quality and safety (2020), Helsingin yliopisto

Linkki: Apteekki, kiinnostaako annosjakelupalvelun tarjoaminen asiakkaille? Ota meihin yhteyttä: https://www.anja.fi/ammattilaiselle/yhteydenotto/

1. Ota Anja-annosjakelupalvelu puheeksi asiakkaan kanssa
   Koneellinen Anja-annosjakelupalvelu sopii iästä riippumatta kaikille, joilla on säännöllinen lääkitys. Anja-annosjakelupalveluun voidaan lisätä myös kaikki säännöllisesti otettavat ravintolisävalmisteet, kuten vitamiinit.
2.  Annosjakeluun tarvitaan lääkemääräys
   Edellytykset annosjakelun aloittamiselle täyttyvät, kun annosjakelun käyttö on osoitettu asiakkaasi lääkemääräyksessä. Ole tarvittaessa yhteydessä hoitavaan lääkäriin.
3.  Lääkityksen tarkistuspalvelulla poistetaan tarpeettomat tai päällekkäiset lääkkeet
   Aloittavan annosjakeluasiakkaan lääkehoito arvioidaan interaktiotarkastuksessa. Interaktiotarkastuksessa selvitetään, onko asiakkaalla tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä. Tarkistuksen jälkeen hoitava lääkäri päättää mahdollisista lääkitysmuutoksista.
4. Annosjakelusopimuksessa sovitaan palvelun käytännöistä asiakkaan kanssa
   Annosjakelusopimuksessa asiakkaan kanssa sovitaan muun muassa palvelun laskutuksesta sekä e-reseptioikeudesta. Apteekki määrittelee itse tarjoamansa Anja-annosjakelupalvelun hinnan.
5. Valmis annosjakelurulla
   Kun sopimus  ja asiakkaan lääkitystarkistus on tehty, saapuu asiakkaan ensimmäinen annosjakelurulla apteekkiin noin 2–3 viikon kuluessa. Asiakas saa annosjakelurullat aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Palvelun käyttöönoton myötä oikeat lääkkeet tulee otetuksi aina oikeaan aikaan.

 

Tutustu Anja-annosjakelupalveluun tarkemmin Anjan Ammattilaisnetistä löytyvän apteekin taskuoppaan avulla. Löydät Ammattilaisnetistä myös vastaavan oppaan lääkärille.

Katso lisäksi Ammattilaisnetistä Anja-annosjakelun uusin koulutusvideo, jossa opastetaan miten ottaa koneellinen annosjakelupalvelu puheeksi monilääkityn asiakkaan kanssa. Muistathan koulutuksen katsottuasi merkitä sen koulutuskorttiisi.

Interaktiotarkistus takaa lääkitysturvallisuuden toteutumisen

Koneellista Anja-annosjakelua aloitettaessa, asiakkaan käytössä oleville lääkkeille tehdään aina interaktio- eli lääkkeiden yhteensopivuustarkistus. Etenkin ikääntyneillä, monilääkityillä asiakkailla tarkastuksen myötä päästään usein vähentämään lääkkeiden määrää.

Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkityksen muutoksiin reagoidaan aina joustavasti ja tarkkuudella. Kun apteekille ilmoitetaan asiakkaan lääkityksen muutoksista, Anja-farmaseutti tarkistaa myös uuden lääkityksen osalta mahdolliset interaktiot. Tämän jälkeen muutokset viedään potilaan lääkityskortille.

-Tarvittaessa farmaseutti on lisäksi yhteydessä hoitoyksikköön, mikäli hänen täytyy vielä tarkentaa jotakin, kertoo koneellista Anja-annosjakelupalvelua tarjoavan Lahden Keskusapteekin apteekkari Lotta Lehtinen.

Kiireelliset lääkitysmuutokset annosjakeluun sovitaan lääkärin kanssa

Anja-annosjakelupussit toimitetaan asiakkaalle kahden viikon jaksoissa. Toisinaan potilaan lääkitys saattaa muuttua heti uusien annosjakelupussien jaon jälkeen. Lääkärin kanssa tulee keskustella, toteutetaanko muutos välittömästi vai vasta seuraavassa jaksossa.

-Pääsääntöisesti annospussijakso käytetään loppuun, ja seuraava jakso tilataan uudella lääkityksellä, kertoo apteekkari Lehtinen.

Lääkitysmuutoksissa tärkeintä on aina ottaa yhteyttä lääkäriin. Tarvittaessa ja kiireellisissä tapauksissa lääkityksen korjaus voidaan tehdä myös jo jaettuihin annosjakelupusseihin.

-Tarvittaessa myös hoitajat voivat tehdä muutoksia rullaan, eli he voivat poistaa lopetetun lääkkeen pusseista tai annostella uudet lääkkeet toisella tavalla potilaalle, Lehtinen valaisee.

Mikäli annosjakelupusseja esimerkiksi sairaalassa olon vuoksi jäisi käyttämättä, voidaan ne toimittaa apteekkiin hävitettäväksi muun lääkejätteen mukana.

Asiakasta voi myös muistuttaa, että mikäli edessä häämöttää pitkä lomamatka, voi Anja-annosjakelupusseja tilata apteekista jopa neljäksi viikoksi. Neljä viikkoa on kuitenkin pisin jakso, jonka annosjakelupusseja voi kerrallaan tilata.

Farmasisti, tutustu lisää Anja-annosjakelupalveluun

Sairaalan yhteydessä toimiminen tuo apteekille oman lisänsä. Espoossa sijaitsevan Jorvin apteekin apteekkari Anssi Pulkkinen kertoo sairaala-alueen olevan kliininen ympäristö, jossa nopeus ja toimitusvarmuus korostuvat. Sairaalan yhteydessä toimiminen on Pulkkisen mukaan myös käytännönläheisempää.

– Pystymme hakemaan kanslian pöydälle unohtuneet lääkemääräykset, mikä vaatii toisinaan määrätietoisuutta. On tärkeää, että etenkin aloitettaessa lääkitys ei jää vajaaksi.

Anja-annosjakelu on Jorvin apteekin valinta

Anja-annosjakelupalvelun tarjoamista suunniteltiin käytettäväksi Jorvissa jo apteekin perustamisvaiheessa. Jorvin apteekki avattiin helmikuussa 2020 ja Anja-annosjakelupalvelu alkoi apteekissa puolisen vuotta myöhemmin.

– Tunsin Anja-annosjakelun aiemmalta uraltani. Suuren yhtiön osana Anja-annosjakelun toimiva riskienhallinta on meille tärkeä seikka, Pulkkinen kertoo.

Jorvilaiset ovat tyytyväisiä Anja-annosjakeluun. Anja-yksikön ja apteekin välinen kommunikointi on Pulkkisen mukaan sujunut kitkattomasti. 

– Olemme olleet todella tyytyväisiä ja Anjan väellä on ollut riittävästi kärsivällisyyttä opastaa meitä etenkin alussa. 

Annosjakelua tehdään Jorvin apteekissa erillisessä tilassa, jossa vuorossa oleva farmaseutti saa rauhassa keskittyä työhönsä.

– Etenkin uusien hoitoyksiköiden mukaan tuominen vie aikaa, mutta koen sen satsauksena tulevaan. Rutiinien löydyttyä työmäärä laskee, Pulkkinen kertoo.

Ekologisuus toteutuu myös Anjassa

Jorvin apteekissa ekologisuus on yksi tärkeistä arvoista. Esimerkiksi apteekin kaikki kalusteet ja jääkaapit ovat hankittu käytettyinä. 

– Halusimme kunnioittaa ajan henkeä, ettei aina olla hakemassa uusinta, kun vanhatkin toimivat hyvin. Se on myös kustannustehokkaampaa, Pulkkinen toteaa.

Pulkkisen mukaan monesti apteekissa asioivat ovat usein hyvin tietoisia kuluttajia ja hän näkee myös Anja-annosjakelun tukevan ekologista ajattelua. Esimerkiksi usein lääkityksen vaihtuessa lääkkeitä saattaa mennä hukkaan.

– Annosjakelupalvelun myötä lääkehukka vähenee, kun ei tule ostettua turhaan lääkkeitä. Toki pientä roskaa annosjakelusta tulee, mutta uskon vähämuovisten pakkausten olevan kuitenkin parempia kuin kierrätyshaasteita tuottavat lääkepakkaukset.

Anja-annosjakelun kertakäyttöiset annosjakelupussit voidaankin kierrättää muiden muovipakkausten tapaan. Huomioithan, että pussien henkilötietoja sisältävä osa suositellaan hävitettäväksi sekajätteen joukossa.

Pandemia loi uusia toimintatapoja myös Jorvin apteekkiin

Vain kolme viikkoa avajaisten jälkeen Jorvin apteekin ovet suljettiin ja apteekki siirtyi palvelemaan asiakkaita luukun kautta. Pandemia muutti monien apteekkien toimintatapoja.

– Se oli raskasta aikaa. Kun vihdoin kesäkuussa palasimme palvelemaan normaalisti, tuntui kuin olisimme pitäneet uudet avajaiset, Pulkkinen kertoo.

Poikkeusaikojen myötä Jorvin apteekista alettiin tekemään myös kotiinkuljetuksia. 

– Maksuttomista kuljetuksista on tullut meille vahva puumerkki. Olemme saaneet niistä positiivista palautetta ja tiimi on ollut iloinen, kun on saanut omalta osaltaan auttaa kontaktien vähentämisessä.

Pulkkinen myös kiittelee Oriolan Farenta-henkilöstöpalvelun työntekijöitänsä sekä hyvää työilmapiiriä.

– On kiva tehdä töitä tuolla porukalla ja uskon tunnetta molemminpuoliseksi, sillä meillä puhutaan avoimesti. Meillä saa aina sanoa mielipiteensä ja sanotaankin, Pulkkinen naurahtaa.

Ylivieskan Ykkösapteekin apteekkari Mervi Finnilä huomasi, että valmiilla markkinointimateriaaleilla apteekin on helppo kertoa palveluistaan sosiaalisessa mediassa. Finnilä mietti, että se olisi hyvä keino kasvattaa myös Anja-annosjakelupalvelun näkyvyyttä.

– Halusimme tuoda ihmisten tietoisuuteen, että meidän apteekistamme löytyy tällainen lisäpalvelu ja koimme somekanavat, kuten Facebookin ja Instagramin hyväksi väyläksi tavoittaa ihmisiä, Ylivieskan Ykkösapteekin sosiaalisesta mediasta vastaavat Jonna Latvakoski ja Terhi Huumo

Latvakosken mielestä apteekki hyötyy Anjan markkinointimateriaalien käytöstä. Heidän mukaansa Anja-annosjakelupalvelu ei ole läheskään tuttu kaikille entuudestaan ja somemainonnalla voidaan tavoittaa lisää potentiaalisia asiakkaita.

– Somemainonnalla ei ehkä niinkään tavoiteta itse kohderyhmää eli iäkkäämpiä ihmisiä, mutta heidän nuorempia omaisiaan. Toki nuoremmatkin voivat hyötyä annosjakelupalvelusta, Latvakoski toteaa.

Annosjakelupalvelu ihmisten tietoisuuteen

Yksi markkinoinnin kultaisista säännöistä on, että se tulee tehdä siellä, missä kohderyhmä on. Nykyään ihmiset kulkevat katse kiinni mobiililaiteista ajasta ja paikasta riippumatta. Apteekin näkökulmasta onkin enemmän kuin fiksua panostaa sosiaalisen median markkinointiin.

Apteekin näkyvyys verkossa ja sosiaalisessa mediassa lisää sen tunnettuutta. Näkyvyys herättää positiivisia mielikuvia sekä lisää asiakkaan sitoutuneisuutta. Pitkällä tähtäimellä markkinoinnin tarkoituksena on lisätä kassavirtaa/tulosta esimerkiksi uusasiakashankinnan keinoin. Hyvä somemarkkinointi vaatii suunnitelmallisuutta ja pitkäjänteisyyttä, ja tässä helpottamassa ovat Anjan valmiit markkinointimateriaalit, joita voi vapaasti lisätä apteekin somekanaviin.

Ylivieskan Ykkösapteekissa on huomattu, että Anja-materiaaleja kannattaa käyttää muuallakin kuin vain sosiaalisessa mediassa, sillä ne voivat olla apuna myös palvelun esittelyssä apteekissa.

– Meillä on ollut esillepano Anja-annosjakelupalvelusta sen omia materiaaleja hyödyntäen. Mahdollisuuksien mukaan tarkoituksemme on tehdä esillepano aika ajoin muistuttelemaan ihmisiä palvelusta. Erityisesti iäkkäämpiä henkilöitä konkreettinen esillepanomainonta tavoittaa paremmin, Huumo kertoo.

Huumo vinkkaa, että Anja-annosjakelupalvelun markkinointimateriaaleja on helppo hyödyntää sekä muokata esimerkiksi lisäämällä kuvan liitteeksi oman tekstin. Ne toimivat Huumon mukaan hyvin.

Ylivieskan Ykkösapteekissa on nähty somemarkkinoinnin hyödyt. Asiakkaat ovat käyneet kysymässä annosjakelupalvelusta ja apteekin tietoon on tullut uusia Anja-annosjakelun piiriin liittyneitä asiakkaita. Myös lähitulevaisuudessa annosjakelun aloittavia on jo tiedossa.

– Aiomme jatkaa aktiivista mainontaa Anja-annosjakelupalvelusta somessa, Latvakoski toteaa.

Näin lataat Anja-somemarkkinointimateriaalit käyttöösi

1. Mene www.anja.fi ja klikkaa kohtaa ”Ammattilaiselle”
2. Valitse pudotussarakkeesta Ammattilaisnetti
3. Klikkaa ”Ladattavat materiaalit”
4. Lataa haluamasi kuva painamalla nuoli-painiketta
5. Valitse haluamasi sosiaalinen media, kirjoita oma kuvateksti ja lisää kuva!

Annosjakelupalvelu ei helpota vain itsenäisesti toimivien henkilöiden elämää vaan myös kotihoidon henkilökunnan arkea. Annosjakelupalvelu vapauttaa aikaa potilaan lääkityksen pohtimisesta lääkityksen vaikutusten pohtimiseen.

Anja annosjakelu nostaa lääkitysturvallisuutta

Koneellinen annosjakelupalvelu vaikuttaa hoitokodeissa etenkin lääkitysturvallisuuteen. Annosjakelupalvelu vähentää virheitä lääkejakelussa ja säästää hoitajien aikaa.

– Kun hoitajan ei tarvitse enää miettiä onko resepti voimassa ja onko lääkepurkkeja varastossa, aikaa vapautuu lääkkeiden vaikutusten huomiointiin, kertoo Anja annosjakelun Suomen palvelumyyntitiimin esimies Nina Andersson.

Anja annosjakelupalvelussa pyörii taustalla aina lääkkeiden tarkistuspalvelu eli interaktiopalvelu, jonka avulla varmistetaan mahdollisimman oikeat lääkkeet oikeaan aikaan sekä parannetaan potilaan kokonaishyvinvointia.

Lääkejakelussa annospussit pakataan koneellisesti ja jokainen pussi valokuvataan. Kuvan avulla varmistetaan vielä oikeiden lääkkeiden päätyminen pussiin. Anjan virheprosentti on noin 0,004 %.

Käsin tehdyssä jakelussa virheprosentti on selkeästi isompi. Tutkimuksista riippuen käsin jaetuissa lääkkeissä virheprosentti on 1–20 %. Pahimmassa tapauksessa joka viidennellä on väärä tai väärään aikaan otettu lääke.

Andersson on myös itse jakanut aikoinaan apteekissa käsin dosetteja ja tietää missä riskikohdat ovat.

– Emme kuitenkaan hae virheiden tekijöitä vaan tahdomme tuoda esille turvallisemman ja tehokkaamman tavan lääkkeiden jakoon. Eihän yksiköissä pestä enää pyykkiäkään käsin, Andersson toteaa.

Miksi annosjakelu säästää aikaa?

Suomessa laki velvoittaa kaiken lääkkeiden myynnin tapahtuvan apteekin kautta. Annosjakelupalvelu toimii apteekin alihankkijana.

Annosjakelussa apteekki hoitaa kaikki resepteihin liittyvät asiat. Hoitajien ei tarvitse juosta apteekissa täydentämässä lääkevarastoja. Hoitajan ei tarvitse myöskään noutaa annosjakelupakkauksia itse vaan apteekki toimittaa valmiit pakkaukset suoraan yksikköön. Hoitajalle jää vain annosjakelijan vieminen asiakkaalle.

Parempi lääkeosaamisen parantaa potilaiden hyvinvointia

Monet hoitajat pelkäävät lääkeosaamisen häviävän, kun lääkkeitä ei enää jaeta itse.

– Lääkeosaaminen lääkkeiden tunnistamisesta tulisi siirtää enemmän lääkkeiden vaikutuksiin. Eihän apteekeissakaan tiedetä miltä lääkkeet pakkausten sisällä näyttävät, mutta niiden vaikutukset tiedetään, Andersson kertoo.

Lääkeosaamisen monipuolistamiseen liittyy myös parempi tieto lääkkeiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Esimerkiksi yskä ja ihottuma voivat olla yleisesti käytettyjen lääkkeiden sivuvaikutuksia.

– Miksi asiakkaan ihottumaa hoidetaan lääkkeellä, vaikka se on sivuvaikutus toisesta? Jos lääkitys vaihdetaan, saadaan pois turha lääkitys ja ihottuma.

Monesti parempi tieto lääkkeiden sivuvaikutuksista auttaa myös hoitajan työssä. Jos on pakko käyttää juuri tiettyä lääkettä, jonka sivuvaikutuksena on esimerkiksi kaatumista, voidaan lääkitysajankohtaa uudelleen miettimällä lisätä potilaan turvallisuutta.

Tarvittaessa Anja annosjakelun sivuilta löytyy myös kuvat kaikista lääkkeistä.

Monilääkitys on monesti turhaa

Jokaiselle Anja annosjakelun aloittavalle tehdään lääkityksen tarkastus vitamiinivalmisteita myöten. Toisinaan tarkastuksessa löytyy turhaa monilääkitystä. Henkilö saattaa esimerkiksi syödä reseptillä määrättyjen kipulääkkeiden lisäksi myös käsitavarana kipulääkkeitä sekä vatsalääkettä vatsaongelmiin.

– Tällaisissa tapauksissa apteekki ottaa yhteyttä lääkäriin, ettei määrätty kipulääke selkeästi riitä, tulisiko vaihtaa lääke vahvempaan. Näin saadaan rasitusta pois ja yleisvointi paranee, Andersson valaisee.

Annosjakelu lisää yhteistyötä palveluiden välillä ja on parhaimmillaan silloin kun kotihoito, apteekki ja lääkäri tekee monialaista yhteistyötä.

Vuosi 2020 on muuttanut maailmaa, eikä apteekkiala ole poikkeus. Suomessa on yli 800 apteekkia, jotka työllistävät yli 8 600 henkilöä. Pandemiapoikkeusvuosi näkyi konkreettisesti heidän arjessaan päivittäin.

Apteekkien uusi arki

Turvavälit, käsidesi, suojavitriinit ja maskit ovat nyt apteekeissa luonnollinen osa arkea. Monet apteekkien asiakkaista ovat ikääntyneitä tai perussairaita, jotka voivat altistua vakavalle koronatartunnalle. Myös apteekkien henkilöstö on alttiina virustartunnalle. Tehostetut hygieniakäytännöt suojaavat niin asiakkaita kuin työntekijöitä. Ennen apteekista haettiin helpotusta flunssan oireisiin jopa kuumeisena. Nyt pienissäkään flunssaoireissa ei lähdetä apteekkiin tai mennä töihin.

Koronapandemia vauhditti tuotteiden kotiinkuljetusta myös apteekkialalla. Valtaosasta apteekkeja lääkkeitä voi nyt tilata suoraan kotiovelle. Annosjakelupalvelu ei ole tässä poikkeus.

–Annosjakelulääkkeet toimitetaan asiakkaalle pääsääntöisesti kahdeksi viikoksi kerrallaan, mutta korona toi muutoksia myös tähän käytäntöön. Sekä potilaiden että apteekin henkilökunnan etu oli, että kahden viikon annosrullien sijaan asiakkaalle voitiin toimittaa neljän viikon annosjakelupussit kerralla. Näin vähennettiin apteekissa käynnin tarvetta ja kohtaamisten määrää. Lääkkeiden kotitoimituksilla kohtaamisia on voitu vähentää entisestään, kertoo Anja-annosjakelupalvelun palvelumyyntijohtaja Nina Andersson.

Mitä tulevaisuudessa?

Koronarokotteen on arvioitu saapuvan Suomeen alkuvuonna 2021. Se käynnistää massarokotukset, joilla suojataan väestö koronavirustartunnalta.

Monissa maissa apteekkien henkilökunta antaa rokotuksia. Suomen Apteekkariliitto ehdotti kesäkuussa, että apteekkien farmaseutit ja proviisorit koulutettaisiin antamaan koronarokotteita.

Apteekkariliitto näkee järkeväksi hyödyntää apteekkien lisäkoulutettua henkilökuntaa massarokotusten sujuvoittamiseksi. Apteekit myös kattavat suuren osan maasta, niillä on pitkät aukioloajat ja usein ne sijaitsevat asiointireittien varrella, joten rokotteen ottaminen kävisi helposti.

Tätä blogia kirjoittaessa rokotuskäytännöistä ei vielä tiedetä tarkemmin. Rokote on tulossa – se tiedetään – ja sen myötä yhä terveempi huominen. Rakennamme sitä Anja-tiimin ja apteekkien kanssa yhteistyössä.

Terhi Toivon mukaan apteekeissa voitaisiin ottaa isompi rooli sen suhteen, että kotona asuvien iäkkäiden lääkehoidon turvallisuus varmistetaan. Apteekeilla on käytössään erilaisia lääkehoidon riskien arvioinnin työkaluja, joiden avulla lääkehoidon ongelmia kannattaa seurata ja tunnistaa.

– Apteekit toimittavat lääkkeet avohoidon iäkkäille asiakkaille. Apteekki on säännöllinen kohtaamispaikka, jossa nähdään mitä lääkkeitä asiakkaat käyttävät. Apteekeissa on totuttu siihen, että lääkkeet toimitetaan kuten lääkärit ovat ne määränneet, mutta se ei aina riitä, sillä lääkityksessä voi silti olla paljon pielessä. Tietokannat, kuten Inxbase, Riskbase sekä Salko, auttavat apteekeissa tunnistamaan keskeisiä riskejä iäkkään asiakkaan kokonaislääkityksessä.

Apteekeista löytyy Toivon mukaan lääkehoidon arvioinnin osaajia, mutta koulutusta ei hyödynnetä tarpeeksi. Tarvitaan myös yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa.

–Esimerkiksi kotihoidossa hoitohenkilökunnalla on iso rooli lääkehoidon onnistumisessa ja heillä on tietoa käytännön haasteista potilaan kotona. Lääkehoidon turvallisuuden moniammatillisessa varmistamisessa heidän tietonsa hyödyntäminen on tärkeää. Lääkehoidosta vastaava lääkäri tarvitaan ehdottomasti mukaan, jotta mahdollisia lääkitysongelmia voidaan korjata esimerkiksi lääkitystä muuttamalla.

Apteekkien rooli lääkitysturvallisuuden parantamisessa ei ole uusi asia

Lääkehoidon arvioinnin osaaminen on lisääntynyt apteekkialalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rooli osana lääkitysturvallisuuden parantamista ei siis ole uusi asia.

–Suurin haaste on, että apteekit tekevät töitä erillään muusta terveydenhuollosta. Palvelun rahoittamiseen liittyvät kysymykset ovat edelleen monesti ratkaisematta. Yksittäisten arviointien myyminen ei mielestäni toimi. Lääkehoidon arviointia kannattaisi tarjota osana palvelua, jossa seulotaan esimerkiksi koko kotihoidon yksikkö ja tunnistetaan sieltä systemaattisesti ne asiakkaat, jotka tarvitsevat lääkehoidon tarkempaa arviointia. Apuna kannattaa käyttää kansallisia riskien seulonnan työkaluja (Lotta-lista tai Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari). Tämä voisi mielestäni olla yksi vaihtoehto asian ratkaisemiseksi.

Koneellinen annosjakelu ei yksin edistä lääkitysturvallisuutta

Terhi Toivon väitöstutkimukseen osallistuneet iäkkäät olivat pääosin koneellisen annosjakelupalvelun piirissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lääkehoitoa ei oltu arvioitu kokonaisuutena.

–Tutkittavilla oli muun muassa käytössä lääkkeitä, joista aiheutui kliinisesti merkittäviä haittoja. Sellaisia lääkkeitä oli käytössä, joita ei olisi tarvittu ollenkaan. Lääkkeet aiheuttivat potilailla esimerkiksi huimausta ja kaatuilua ja niihin ei oltu huomattu puuttua.

Toivon mukaan iäkkäiden kohdalla pitäisi tehdä tarkempaa seurantaa lääkitysten suhteen.

– Minusta koneellisen annosjakelun kilpailutuksissa pitää huomioida se, että annosjakeluun tulee liittää lääkehoidon arviointi. Tällöin annosjakelua tarjoavalla apteekilla tulee olla lääkehoidon arvioinninosaajia. Myös kaupungilla pitää olla riittävä lääkäriresurssi, jotta he pystyvät ottamaan kantaa lääkehoidon arviointeihin. On toki hankala yhtälö, jos annosjakelun piiriin tulee kerralla paljon asiakkaita. Siihen tulisi miettiä jokin käytännön malli. Apteekkien rooli korostuu tässäkin asiassa.

Toivo näkee annosjakelussa lääkitysturvallisuutta edistäviä asioita. Hänen mukaansa se poistaa muun muassa lääkkeiden jakamiseen liittyviä virheitä.

–Kyllä se sujuvoittaa prosessia, potilaan on helpompi ottaa lääkkeet pusseista kuin purkista. Jos arvioidaan mitä lääkkeitä annosjakelupusseihin menee ja lääkitystä arvioidaan myös annosjakelun aikana, niin kyllähän se silloin edistää turvallista lääkehoitoa.

Uusi toimintamalli lääkityksen kokonaiskuvasta huolehtimiseen

Lääkitysturvallisuuden toteutuminen erityisesti iäkkäiden kohdalla on haastavaa Toivon mukaan siksi, että monelta iäkkäältä puuttuu oma, geriatrisen osaamisen omaava lääkäri. Lääkärin pitäisi voida arvioida potilaan kokonaistilannetta ja lääkitystä pidemmällä aikavälillä, jolloin on helpompi tehdä päätöksiä esimerkiksi lääkitysmuutoksiin liittyen.

–On varmasti yksittäisiä paikkakuntia, jossa tämä on pystytty järjestämään. Usein se on kuitenkin niin, että vastuu on terveyskeskuslääkäreillä, jolloin resurssit kotihoidon suuntaan voivat olla hyvin vähäiset. Tällöin käydään läpi vain ne akuutit asiat kotihoidon asiakkaan lääkehoidosta, jolloin kokonaislääkityksen arvioinnit eivät toteudu.

Toivon väitöstutkimuksen aikana kehitettiin moniammatillinen koordinoitu toimintamalli kotihoidon iäkkäiden lääkitysturvallisuuden varmistamiseen. Kehittämisessä olivat mukana avohoidon apteekki, Lohjan kaupungin kotihoito, sekä terveyskeskuslääkärit jotka hoitivat potilaiden lääkeasioita. Terhi Toivo toimi päätutkijana ja koordinoi ja kehitti toimintamallia. Toimintamallia varten kartoitettiin myös nykytilaa, miten vastuut ovat jakautuneet.

Tutkimus toteutettiin tutkimus ja vertailuryhmä -asetelmalla. Ensimmäisen vuoden aikana tutkimusryhmään kuuluvat saivat kehitetyn toimintamallin ja vertailuryhmä sai normaalia kotihoitoa. Tutkimus kesti kokonaisuudessaan kolme vuotta. Ensimmäisen vuoden jälkeen asetelma purettiin ja kaikki pääsivät mukaan kehitettyyn toimintamalliin.

–Meillä oli tutkimuksen aikana myös paljon koulutus- ja infotilaisuuksia kotihoidon ja apteekin henkilökunnalle. Teimme paljon muutakin työtä kuin pelkästään tutkimusta. Järjestimme myös tilaisuuksia, joissa oli mukana myös kotihoidon asiakkaita hoitavia lääkäreitä.

Tutkimus osoitti, että nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä koordinaatiota on vaikea rakentaa. Tämä johtuu useista järjestelmälähtöisistä syistä, joita tulisi tutkia tarkemmin olemassa olevien resurssien, kuten apteekkien, tehokkaammaksi hyödyntämiseksi lääkehoitojen riskienhallinnassa.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean määritelmän mukaan lääkehoidon arviointi on toimintatapa, jossa lääkäri moniammatillisessa tiimissä muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön avustamana tekee potilaan lääkityksen tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin osana normaalia potilaan tutkimista ja hoidon suunnittelua

Jos lääkehoidon riittävä arviointi liitettäisiin kiinteäksi osaksi koneellista annosjakelupalvelua, siitä hyötyisivät proviisori Juha Sinnemäen mukaan erityisesti ne, joilla on monilääkityksestä johtuen ongelmia lääkehoidossa.

–Annosjakeluasiakkaiksi valikoituu usein potilaita, joilla on käytössä useita lääkkeitä samaan aikaan. Annosjakelupotilaista nimenomaan iäkkäät ovat heitä, jotka tarvitsisivat kattavampaa lääkehoidon arviointia.

Lääkityslistoissa puutteita

Sinnemäen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että yli puolella annosjakelupotilaista lääkityslista ei koneellisen annosjakelun alkaessa vastannut heidän käyttämäänsä lääkitystä. Tutkimuksessa tähän ei selvitetty syitä, mutta Sinnemäki antaa esimerkin, mistä tämä voi johtua:

–Lääkäri määrää potilaalle lääkkeen. Hoitoyksikössä hoitohenkilökunta vastaa, että potilaan lääkehoito toteutuu lääkärin tarkoittamalla tavalla ja on yhteydessä apteekkiin. Apteekki taas toimittaa lääkkeet potilaalle. Tämän kokonaisuuden tiedonkulussa voi olla haasteita.

Sinnemäki nostaa esiin apteekkien tärkeän roolin lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudessa. Apteekeilla pitää olla tarkka tieto siitä, mitä lääkkeitä potilaalla on käytössä, jotta lääkehoito toteutuu lääkärin tarkoittamalla tavalla.

–Jos lääkelista ja reseptit eivät vastaa toisiaan, niin tässä vaiheessa apteekissa aletaan selvittämään, että missä vika. Tämä on yksinkertainen asia, mutta silti haastava kokonaisuus, Sinnemäki summaa.

Sinnemäki kannustaa yhteistyömallien rakentamiseen siitä näkökulmasta, että potilaan kokonaislääkehoitotieto saataisiin kulkemaan hyvin eri tahojen välillä ja lääkehoidonarviointi toteutuisi mahdollisimman hyvin.

–Apteekeissa on tällä saralla paljon osaamista. On erikoiskoulutettuja farmaseutteja ja proviisoreita, joilla on pätevyys tehdä lääkehoidon arviointeja. Kannustan käyttämään apteekeista löytyvää potentiaalia tässä asiassa. Apteekit eivät ole vain lääkkeiden ostopaikka. Toki lääkäri on aina se henkilö, joka lääkityksestä päättää, mutta lääkäri voi tehdä apteekin suosituksen perusteella muutoksia potilaan lääkehoitoon, Sinnemäki sanoo.

Koneellinen annosjakelu vaikuttaa lääkkeiden määrään ja hoidon laatuun

Lääkehoidon riskejä on pyritty poistamaan jo pitkään. Yksi keino tähän on koneellinen annosjakelu, joka on ollut Suomessa käytössä jo lähes 20 vuotta. Annosjakelulla pyritään sekä helpottamaan hoitajien työtä hoitoyksikössä tai kotona että lisäämään lääkitysturvallisuutta.

Lääkkeitä käsin jaettaessa virheprosentti on tutkimuksesta riippuen 1–20 prosenttia, kun esimerkiksi koneellisessa Anja-annosjakelupalvelussa virheprosentti on vain 0,004 % (lähde: anja.fi). Koneellinen annosjakelu on hyödyksi erityisesti heille, joilla on käytössään samanaikaisesti useita eri lääkkeitä.

Sinnemäki havaitsi tutkimuksessaan, että Suomessa annosjakelupotilailla on samanaikaisesti käytössään keskimäärin noin kymmenen lääkettä ja että koneellinen annosjakelu vähensi tutkimusryhmällä joidenkin lääkkeiden kulutusta.

–Tarkastelin potilaiden 20:tä eniten käyttämää lääkettä, jotka kattoivat 86 prosenttia lääkekulutuksesta. Näistä 20:ta lääkkeestä 11 lääkkeen osalta lääkekulutus väheni annosjakeluryhmällä tilastollisesti merkittävästi. Sieltä esimerkiksi erottui kaksi unilääkettä, joiden käyttö väheni annosjakelun myötä, Sinnemäki kertoo.

Väitöstutkimuksen mukaan koneellinen annosjakelu voi vaikuttaa positiivisesti myös lääkehoidon laatuun. Sinnemäki havaitsi, että annosjakelulla voidaan vaikuttaa yksittäisten haitallisten lääkkeiden vähenemiseen potilaan lääkityksessä. Useiden psyykenlääkkeiden samanaikaisen käytön kohdalla tätä vaikutusta ei kuitenkaan huomattu.

–Jos mukana on monimutkaisia lääkehoidon ongelmia, kuten vaikka kolmen tai useamman psyykenlääkkeen samanaikaista käyttöä, niin näiden kohdalla lääkehoidon laatu ei parantunut. Psyykenlääkkeet ovat haastava kokonaisuus hallita ja puuttua, sillä ne ovat voineet tulla osaksi potilaan lääkehoitoa esimerkiksi monen eri lääkärin määrääminä, Sinnemäki sanoo.

Sinnemäki korostaa, että potilaan aiempia lääkemääräyksiä tulisi katsoa tarkalla silmällä, kun tälle määrätään uusia lääkkeitä.

–Kun uusi asiakas aloittaa koneellisen annosjakelun, hänelle tehdään apteekissa lääkehoidon arviointi. Apteekissa tehtävä arviointi ei ole kuitenkaan välttämättä niin kattava, kuin lääkehoidon kokonaisarviointi. Jos arviointi ei ole tarpeeksi kattava, sillä ei pystytä vaikuttamaan annosjakelupotilaiden käyttämiin mahdollisesti haitallisiin lääkkeisiin. Onnistuakseen lääkehoitoon tarvitaan riittävän kattava arviointi, jossa lääkäri on mukana. Apteekit voivat olla arvioinnissa apuna, Sinnemäki sanoo.

Lääkityslistaa kannattaa päivittää myös kotona

Sinnemäen mielestä lääkityslistan ylläpitäminen ja päivittäminen myös kotona on järkevää. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, jos joutuu yllättäen sairaalaan.

–Potilaan kannattaa pitää omaa lääkityslistaa kotona, jos hän siihen vain pystyy. Myös itsehoitolääkkeet tulisi merkitä listaan mukaan. Suomessa tehdään myös koko ajan kehitystyötä sen eteen, että lääkehoito saataisiin paremmin terveydenhuollonhenkilökunnan tietoon. Suomessa halutaan luoda kattava järjestelmä, josta näkyisi reseptilääkkeiden lisäksi myös potilaan käyttämät itsehoitolääkkeet.

Näin väitöstutkimus toteutettiin

Juha Sinnemäen väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin koneellisen annosjakelupalvelun toteutusta Suomessa ja palvelun vaikuttavuutta. Palvelun aloitusprosessia tutkittiin tekemällä kysely palvelua tarjoaville apteekeille. Kyselyssä kartoitettiin, miten koneelliseen annosjakeluun siirtyvän asiakkaan lääkitystiedot päivitetään, ja miten lääkehoidon arviointi toteutetaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Vaikuttavuutta tutkittiin tekemällä järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisistä tutkimusjulkaisuista sekä vertailemalla Kelan reseptirekisterin avulla koneellisen annosjakelun vaikutuksia yli 65-vuotiaiden lääkkeiden käyttöön.

Tutustu tarkemmin Juha Sinnemäen väitöstutkimukseen täällä.

Lähes joka neljäs yli 65-vuotiaiden päivystyskäynti johtuu lääkehaitasta. Havainto käy ilmi keväällä ilmestyneestä MSc, proviisori Outi Laatikaisen väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lääkkeisiin liittyviä haittatapahtumia suomalaisessa erikoissairaanhoidossa.

Millainen sitten yleensä on ikääntyvän lääkehaitasta johtuva päivystyskäynti ja mikä siihen on johtanut? Laatikaisen mukaan iäkkäiden potilaiden päivystyskäyntien syyt ja niihin liittyvät oireet olivat tutkimuksessa hyvin heterogeeninen eli epäyhtenäinen joukko, eikä sen pohjalta voida erottaa yhtä tyypillistä syytä tai oiretta, jonka vuoksi hoitoon hakeudutaan.

–Tutkimuksessa yleisimpien päivystyskäyntiin johtaneiden syiden joukossa olivat  tapaukset, joissa potilaalla ilmeni huimausta, kaatumisia ja näistä aiheutuneita luunmurtumia. Syitä olivat myös sytostaattien aiheuttamat lääkehaitat tai sytostaattihoidon jälkeiset infektiot sekä lääkehoidosta aiheutuneet verenvuodot, Laatikainen kertoo.

Päivystykseen johtavat käynnit lääkehaittojen vuoksi johtuivat yleisimmin siitä, että taustalla oli useamman kuin yhden lääkkeen yhteisvaikutuksena aiheutunut lääkehaitta. Tyypillisimmin haittaa aiheuttaneet lääkkeet olivat keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita, Laatikaisen tutkimuksessa erityisesti erottuivat opiaatit, antidepressantit ja antipsykootit.

Tieto eri lääkäreiden määräämistä lääkkeistä ei siirry riittävästi eri organisaatioiden välillä

Ikäihmisten lääkehaittojen syntyyn liittyy se, että he kuuluvat usein sekä erikoissairaanhoidon että perussairaanhoidon piiriin, minkä vuoksi lääkehoito ja sen toteutumisen arvioiminen on pirstaloitunut usean eri lääkärin vastuulle.

–Hyvin usein tieto eri lääkäreiden määräämistä lääkkeistä ei siirry riittävästi eri organisaatioiden välillä. Lääkehoito jää tilaan, jossa kukaan ei kunnolla hallinnoi kokonaisuutta, eikä potilaalle itselleenkään ole välttämättä selvää, kuinka oman lääkehoidon tulisi toteutua. Tällaisissa tilanteissa riski väärinkäsityksille, päällekkäisille lääkityksille, lääkkeiden yhteisvaikutuksille sekä haittavaikutuksille kasvaa merkittävästi, Laatikainen toteaa.

Laatikaisen mukaan turvallisen lääkehoidon toteutumisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että lääkitystieto siirtyisi tehokkaasti kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien tahojen välillä. Lisäksi lääkehoitoa tulisi hallita ja tarkistaa säännöllisesti. Tulisi olla määrätty taho, joka vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta.

–Potilaan kannalta varmasti tärkeintä on myös itse yrittää pysyä mahdollisimman hyvin kärryillä omasta lääkityksestä ja välittää tämä tieto aina myös hoitavalle taholle sairaalahoitoon joutuessa tai esimerkiksi asioidessaan terveyskeskuksessa, Laatikainen sanoo.

Keräämällä HaiPro-ilmoitukset yhteen saadaan toimintamalleja turvallisempaan lääkehoitoon

Laatikaisen väitöstutkimus selvitti myös lääkehaittailmoitusten käsittelyä sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmässä HaiPro:ssa. Tutkimuksesta käy ilmi, että HaiPro-ilmoituksia lääkehaitoista tehdään, mutta haasteena on se, että ilmoituksia käsitellään ja hyödynnetään puutteellisesti terveydenhuollossa.

Laatikaisen mukaan tällä hetkellä lääkehoidon HaiPro-ilmoitukset käsitellään sairaaloissa systemaattisesti ainoastaan yksikkötasolla. Tällöin lääkehoidon ongelmakohdista ei saada muodostettua kokonaiskuvaa lääkehoidon prosessin kehittämistä ja tehostamista varten.

–Haipro-järjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen jatkossa vaatisi näiden lääkehaittailmoitusten käsittelyn siirtämistä organisaatioissa ylätasolle, jolloin kaikki tieto saataisiin kerättyä yhteen. Näin pystyttäisiin kehittämään kansallisesti hyödynnettäviä toimintamalleja turvallisempaan lääkehoitoon. Tämä vaatisi kuitenkin HaiPro-ilmoitusten käsittelyn merkittävää tehostamista automatisoituja menetelmiä kehittämällä.

Koneellinen annosjakelu avuksi lääkehoidon onnistumisessa

Laatikaisen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että suuri osa erikoissairaanhoidon HaiPro-ilmoituksissa raportoiduista lääkityspoikkeamista koski lääkkeiden jakamista potilasannoksiin. Laatikaisen mukaan on todennäköistä, että erityisesti iäkkäiden lääkkeiden jakamisessa voi sattua sekaannuksia. Sekaannuksia aiheuttavat sekä terveydenhuollossa että avohoidossa samankaltaiset lääkepakkaukset ja saman kuuloiset lääkenimet (ns. look-a-like, sound-alike lääkkeet). Laatikainen näkee, että koneellinen annosjakelu voi auttaa välttämään lääkkeiden potilasannoksiin jakamiseen liittyviä lääkitysvirheitä ja sitä kautta potilaaseen kohdistuvia haittoja.

–Koneellinen annosjakelu vähentää ihmisen tekemän virheen mahdollisuutta sekä terveydenhuollossa että potilaiden kotona. Kaikkia virheen mahdollisuuksia silläkään ei toki saada pois suljettua, mutta se on selkeä parannus tilanteeseen, jossa työntekijä jakaa lääkkeet käsin potilaalle tai potilas itse jakaa omat lääkkeensä vaikka dosetteihin, Laatikainen sanoo.

Outi Laatikaisen väitöstutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena Oulun yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon päivystykseen vuonna 2014 hakeutuneiden, yli 65-vuotiaiden potilaiden potilastietoja käyttäen. Potilastiedoista kerättiin potilaan terveydentilaa ja lääkitystä koskevat tiedot, kirjattu tulosyy sekä oireet, joiden vuoksi potilas hakeutui hoitoon. Sen jälkeen arvioitiin potilaan tulosyyn ja lääkehoidon mahdollista syy-yhteyttä. Tutkimuksessa ei otettu kantaa siihen, olisivatko kyseiset lääkehaitat olleet ennaltaehkäistävissä.