Anja-annosjakelu sopii kaikenikäisille
Anja-annosjakelupalvelu mielletään usein ikääntyneempien ihmisten palveluksi, mutta se tukee ikään katsomatta onnistunutta lääkehoitoa ja lääkitysturvallisuutta. Annosjakelupalvelun aloittamisen kynnystä madalletaan tekemällä arkea helpottava palvelu tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille.
Lapsiperheissä, joissa säännöllinen lääkitys on osa elämää, annosjakelupalvelu helpottaa arkea monella tavalla. Lapsen tai nuoren ei tarvitse kuljettaa lääkepurkkia tai pakkausta mukana kouluun. Lääkkeiden annospussin voi pakata reppuun, josta lääkkeet voi helposti ja turvallisesti nauttia, kun on sen aika.
Kun lapsella tai nuorella on mukanaan lääkitys valmiissa annosjakelupusseissa, nimellä, päivämäärällä ja lääkkeenottoajalla varustettuina, helpottaa se myös merkittävästi lapsen tai nuoren lääkehoidosta huolehtivan aikuisten työtä esimerkiksi koulussa.
–Anja-annosjakelupalvelu on helppo ja turvallinen tapa pitää huolta lääkityksen sujuvuudesta, oli henkilö minkä ikäinen tahansa. Nimettyjen annospussien johdosta vältytään myös sekaannuksilta. Oikeat lääkkeet päätyvät aina oikealle potilaalle, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Head of Service Sales Fin Nina Andersson.
Jos lapsi tai nuori käy harrastuksissa, myös silloin annosjakelupalvelu on helppo ja turvallinen valinta. Treeneihin ja leireille voi lääkepurkkien sijaan pakata mukaan vain tarvittavat annospussit.
Kannattaa myös muistaa, että annosjakelupalveluun ei jaeta pelkästään reseptilääkkeitä, vaan siihen voidaan jakaa myös päivittäisessä käytössä olevat vitamiinivalmisteet, kuten lapsille ja nuorille tärkeät kalsium- tai D-vitamiinilisät. Annosjakelun avulla voidaan varmistua siitä, että myös muut tärkeät päivittäin käytettävät valmisteet tulee otettua säännöllisesti.
Anja-annosjakelupalvelun käyttämisen kynnystä matalammaksi nuoremmille ikäryhmille
Tällä hetkellä Anja-annosjakelupalvelun suurin asiakasryhmä ovat useita eri lääkkeitä käyttävät ikäihmiset.
Jotta myös nuoremmat, säännöllistä lääkehoitoa käyttävät potilaat saisivat palvelun sujuvoittamaan arkea, täytyy lasten ja nuorten vanhempien sekä hoitohenkilökunnan tietoisuutta annosjakelun helppoudesta ja turvallisuudesta lisätä.
–Kouluterveydenhuolto sekä kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoitajat ovat tärkeä osa hoitoketjua ja kanava jakaa tietoa perheille, toteaa Andersson.
Anja-annosjakelupalvelua kannattaa ajatella myös perheen lääkekustannusten kannalta. Anjan käyttäjät maksavat vain toimitetuista lääkkeistä, eivätkä kokonaisista pakkauksista. Anjan myötä kotiin ei myöskään kerry turhia, käytöstä poistuneita lääkkeitä.
Kiinnostuitko Anjasta? Kysy lisää lähimmästä Anja-apteekistasi, miten arkea helpottavan Anja-annosjakelupalvelun saa turvaamaan lapsen ja nuoren turvallista lääkehoitoa.
Mistä esimerkiksi tietää, että lääke sopii yhteen jonkun toisen lääkkeen kanssa? Hartolan apteekissa muun muassa asiakkaiden reseptien seuranta on päivittäinen normaali käytäntö ja lääkitysturvallisuuteen panostetaan apteekissa ahkerasti.
–Normaaleihin käytöntöihimme kuuluu reseptien interaktioseuranta, eli meidän reseptinkäsittelyohjelmamme seuraa lääkkeiden sopivuutta. Myös Anja-annosjakelu tukee lääkitysturvallisuutta niillä asiakkailla, joilla palvelu käytössä, Hartolan apteekin apteekkari Minna Itkonen kertoo.
Apteekissa haastatellaan myös itsehoitotuotteiden ostajia, sillä näilläkin tuotteilla voi olla yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa. Apteekissa kannustetaan asiakkaita pitämään yllä omaa lääkityslistaa. Se on kätevä silloinkin, jos hakee apteekista esimerkiksi lääkkeet puolison puolesta.
–Ihan kynä ja paperi riittävät listan ylläpitoon tai sitten terveydenhuollon yksiköstä voi käydä tällaisen listan hakemassa. Listaan on hyvä täydentää myös käytössä olevat itsehoitotuotteet, Itkonen jatkaa.
Anja-annosjakelun lääkkeet saa apteekista nopeasti
Apteekkien tarjoamassa koneellisessa Anja-annosjakelupalvelussa apteekki toimittaa asiakkaansa säännöllisesti käyttämät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Koneellisesti jaetut kerta-annospussit ovat turvallisia ja hygieenisiä käyttää. Annosjakelupusseista on myös helppo tarkistaa, onko päivän lääkkeet otettu.
Koneellinen Anja-annosjakelupalvelu on koettu Hartolan apteekissa korona-aikana etuna myös siksi, että Anja-annospakkauksen saa mukaansa sutjakkaasti. Asiakkaan ei lääkkeitä noutaessaan tarvitse viipyä apteekissa pitkään.
–Anja-asiakkaillamme reseptit ovat aina kunnossa, joten niitä ei tarvitse jäädä uusimaan ja lääkkeiden maksaminenkin sujuu laskulla. Lääkkeet saa apteekista mukaan nopeasti ja Anja on muutenkin erittäin hyvä palvelu, Itkonen toteaa.
Poikkeusaika toi mukanaan uudistuksia apteekin arkeen
Hartolan apteekissa poikkeusaika on tuonut mukanaan muutamia uudistuksia, esimerkiksi noutoautomaatin apteekin ulkopuolelle. Asiakkaat tilaavat lääkkeet etukäteen ja he voivat halutessaan hakea ne noutoautomaatista.
–Automaatti on parantanut apteekkimme palvelua siinä mielessä, että olemme pystyneet pidentämään aukioloaikoja. Asiakkaat voivat hakea lääkkeet automaatista vuorokauden ympäri. Sieltä voi noutaa myös Anja-annosjakelun lääkepussinauhan, koska se sisältää huoneenlämmössä säilyviä lääkkeitä.
Noutoautomaatin lisäksi Hartolan apteekissa on tehty myös muita uudistuksia. Turvavälien pitämisestä on huolehdittu, apteekin tiloja desinfioidaan säännöllisesti, käsidesiä on tarjolla koko ajan ja palvelutiskeille on asennettu pleksilasit.
–Olemme tiedottaneet asiakkaitamme koronatilanteesta ja muuttuneista käytännöistä somessa, kotisivuillamme, apteekin ikkunoissa, ovissa ja ilmoitustauluilla. Tiedottaminen on nykyään haastavaa, kun on niin monta kanavaa käytössä, Itkonen summaa.
Suomessa 120 000 alle 12-vuotiasta lasta käyttää päivittäin vähintään yhtä lääkärin määräämää lääkettä.
Lapsilla ja nuorilla voi esiintyä allergiaa, erilaisia autismikirjon häiriötä, epilepsiaa, lastenreumaa sekä sydänsairauksia, jotka vaativat säännöllisen lääkityksen. Myös ADHD- ja psyykenlääkkeitä käyttävien lasten ja nuorten määrä on Suomessa lisääntynyt ja lisäksi erilaiset autoimmuunisairaudet, kuten krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät yhä nuorempien lasten keskuudessa.
Päiväkodeissa ja kouluissa on yhä enenevässä määrin lapsia, jotka tarvitsevat lääkehoitoa myös hoito- tai koulupäivän aikana.
Vaivatonta lääkehoitoa annosjakelun avulla
Pitkäaikaissairauden hoito onnistuu päivähoidossa ja koulussa yleensä hienosti lapsen henkilökohtaisen lääkehoitosuunnitelman mukaan. Turvallinen lääkehoito kodin ulkopuolella vaatii saumatonta yhteistyötä ja hyvää tiedonkulkua kaikkien hoitoa toteuttavien osapuolten välillä.
Huoltaja vastaa siitä, että lapsen lääkehoidon kannalta kaikki tarvittava informaatio on päivähoitopaikan tai koulun tiedossa. Huoltaja vastaa myös lapsen lääkkeen toimittamisesta ja tiedon siirtämisestä tarvittaessa toiseen hoitopaikkaan.
Vanhemmat ja päivähoitopaikan tai koulun henkilökunta yhdessä jakavat vastuun, että lapsen tai nuoren lääkehoito onnistuu oikein ja turvallisesti. Lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun avulla lapsen lääkitykseen saadaan säännöllisyyttä, vaivattomuutta sekä stressittömyyttä, kun oikeat lääkkeet on jaettu valmiiksi.
– Apteekkien tarjoamassa koneellisessa Anja-annosjakelupalvelussa apteekki toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Palvelu parantaa lääkitysturvallisuutta huomattavasti, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Andersson.
Isompi lapsi voi ottaa lääkkeet itsenäisesti
Kun vanhemmat tuovat lapsen lääkkeet hoitopaikkaan tai kouluun valmiissa annosjakelupusseissa, joista käy selkeästi ilmi lääkkeensaajan nimi, päivämäärä ja lääkkeen ottoaika, helpottaa se lapsen lääkehoidosta huolehtivan henkilökunnan työtä.
Hieman isomman lapsen on helppo ottaa itsenäisesti yksi annospussi rullasta mukaan kouluun tai harrastuksiin, eikä hänen tarvitse kantaa pilleripurkkeja mukanaan.
– Pieni pussi on myös huomaamaton, eikä kiinnitä kavereiden huomiota, Andersson toteaa.
Kätevä annosjakelupussi korvaa dosetin
Annosjakelupusseihin voidaan jakaa reseptilääkkeiden lisäksi myös päivittäisessä käytössä olevat vitamiinivalmisteet, kuten kalsium- tai D-vitamiinilisät. Annosjakelun avulla pystytään siis varmistamaan, että myös muut tärkeät valmisteet tulee otettua säännöllisesti. Vanhempien ei arjen kiireessä tarvitse huolehtia lapsen lääkkeiden jaosta dosettiin tai siitä, että onko lapsi varmasti saanut päivän lääkkeet. Asian saa tarkastettua annospusseista.
– Anja-annosjakelu tuo myös pitkässä juoksussa säästöä perheen lääkekustannuksiin, sillä vanhemmat maksavat vain toimitetuista lääkkeistä, eivätkä kokonaisista lääkepakkauksista, kuten tavallisesti. Anja-annosjakelussa käytetään lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita ja lisäksi lääkkeet jaellaan sen kokoisesta pakkauksesta, jossa tabletin tai kapselin yksikköhinta on edullisin. Anja-palvelun ansiosta kotiin ei myöskään kerry turhia, käytöstä poistuneita lääkkeitä, Andersson luettelee palvelun hyötyjä.
Anja-annosjakelupalvelun nuoret asiakkaat on huomioitu myös annosjakelulaatikossa, joka on sonnustautunut hauskaan meriaiheiseen kuosiin.
Kysy lähimmästä Anja-apteekistasi, miten saat perheesi arkea helpottavan Anja-annosjakelupalvelun tukemaan lapsesi turvallista lääkehoitoa!
Kehittyvä vanhustyö – tapahtuma vanhustyön ammattilaisille
Kehittyvä Vanhustyö -tapahtumat ovat kaikille vanhuspalveluiden parissa työskenteleville ammattilaisille kunnissa, kuntayhtymissä ja yksityisissä organisaatioissa tarkoitettuja koulutus- ja näyttelytapahtumia. Vuosittain tapahtumissamme kouluttautuu yli 3000 vanhustyön ammattilaista. Anja on mukana kevään kaikissa kolmessa tapahtumassa. Tervetuloa mukaan kuuntelemaan huippuluentoja, oppimaan uutta, tapaamaan tuttuja ja nauttimaan tapahtuman tunnelmasta!
ti 11.2. Helsinki, Finlandia-talo klo 8–16
ti 10.3. Oulu, Oulun kaupunginteatteri klo 8–16
ke 11.3. Tampere, Tampere-talo klo 8–16
Proviisoripäivä 2020
Proviisoripäivä on perinteinen proviisoreille suunnattu farmasian alan ajankohtaisia aiheita käsittelevä koulutuspäivä. Se on suurin proviisorien ja proviisoriopiskelijoiden oma täydennyskoulutuspäivä. Proviisoripäivän aikana voi tutustua myös kattavaan lääkealan näyttelyyn.
la 14.3. Helsinki, Yrkeshögskolan Arcada, klo 9:30–18
Oriola Road Show
Oriola Road Show kerää kahdesti vuodessa yhteen lääkealan ja eläinlääkäriasemien ammattilaiset verkostoitumaan sekä syventämään ammattiosaamistaan mielenkiintoisille asiantuntijaluennoille. Anja on mukana jokaisella Road Show’n pysähdyspaikalla, tervetuloa keskustelemaan annosjakelun uusista tuulista!
to 5.3. Helsinki, Sokos Hotel Presidentti, klo 17–21, ilmoittautuminen viimeistään 27.2.
ti 17.3. Turku, Radisson Blu Marina Palace, klo 17–21, ilmoittautuminen viimeistään 10.3.
ti 24.3. Tampere, Solo Sokos Hotel Torni, klo 17–21, ilmoittautuminen viimeistään 17.3
Terveystieteiden tohtori Markus Karttunen tarkasteli viime syykuussa julkaistussa väitöskirjassaan lääkehoidon toteutumista hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Tavoitteena oli tunnistaa lääkehoidon turvallisen toteuttamisen haasteita hoitotyössä.
Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista arvioi toteuttavansa lääkehoitoa turvallisesti, lähes puolet ilmoitti poikkeavansa ohjeista ja suosituksista lääkkeiden antamisessa sekä lääkehoidon vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa.
– Kolmannes hoitajista arvioi, että he eivät aina valmistelleet lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Potilasturvallisuutta vaaransivat erityisesti lääkkeiden murskaaminen ja kapseleiden avaaminen. Myös lääkehoidon kirjaamisessa esiintyi puutteita, Karttunen kertoo.
Tutkimukseen osallistui lähes 500 lääkehoitoa työssään toteuttavaa hoitotyön ammattilaista, jotka työskentelivät kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä.
Lääkkeitä annetaan murskattuina ja väärään aikaan
Aiempien selvitysten mukaan jopa kolmanneksella ikääntyneistä pitkäaikaishoidon potilaista on vaikeuksia niellä lääkkeitä, mikä voi hoitoyksiköissä johtaa lääkkeiden murskaamiseen.
Läheskään kaikki lääkkeet eivät kuitenkaan sovellu puolitettavaksi tai hienonnettavaksi. Esimerkiksi depottablettia ei saa murskata, vaan se on nieltävä kokonaisena. Murskatessa tabletin hitaasti vapautuvaksi tarkoitettua lääkeainetta vapautuu kerralla moninkertaisesti tavalliseen määrään verrattuna. Tästä on seurauksena suuri lääkeainepitoisuus verenkierrossa, mikä lisää haittavaikutuksia ja voi aiheuttaa vakavankin yliannostuksen.
– Tutkimuksessa ilmeni, että vain 59 prosenttia hoitajista tarkistaa aina ennen lääkkeen murskaamista, soveltuuko lääke murskattavaksi. Myös lääkkeiden antaminen oikeaan aikaan, esimerkiksi tyhjään mahaan ennen ruokailua, näyttää olevan haastavaa ikääntyneiden hoitotyössä, Karttunen toteaa.
Tyydyttävä toiminta lääkehoidossa ei riitä
Muiden tutkimusten perusteella lääkehoidossa esiintyvien puutteiden syyksi sanotaan kiire, epäselvä työnjako ja osaamattomuus.
– Itse ajattelen näiden lisäksi keskeisenä ongelmana työyhteisön työkulttuurin ja hoitajien asenteen lääkitys- ja potilasturvallisuutta kohtaan. Tutkimuksessani hoitajista 30 prosenttia ilmoitti, että he toteuttavat lääkehoitoa asteikolla 1–10 arvosanalla 8 tai alle. Tämä osoittaa mielestäni sen, että hoitajat tiedostavat tyydyttävän toimintansa, eivätkä ymmärrä, että lääkehoidon toteuttamisen tulee olla täyden kympin arvoista. Lisäksi monikaan hoitajista ei ymmärrä, että kun he poikkeavat tietoisesti ohjeista ja suosituksista, on se jo poikkeama, joka pitää kirjata haittatapahtumien valvontajärjestelmiin, Karttunen harmittelee.
Ikääntyneen lääkehoito voi olla haastavaa, sillä lääkkeiden vaikutusten arvioiminen ja haittavaikutusten tunnistaminen vaikeutuvat elimistön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä. Tällöin lääkkeiden vaikuttavuutta tulisi tarkkailla erityisen huolellisesti. Hoitajien lisäksi tähän tarvitaan yhteistyöhön koko hoitoketju.
– Lääkehoidon vaikutusten seuranta ja arviointi on puutteellista eli haluttuja vaikutuksia ei seurata aktiivisesti, eikä myös haittavaikutusten ilmaantumista. Lisäksi lääkehoidon turvatarkastuksissa on puutteita kautta linjan eli rutiininomaisia tarkistuksia ei tehdä, vaikka sen avulla mahdollisia virheitä voitaisiin havaita ja estää, Karttunen toteaa.
Annosjakelupusseihin kieltomerkit murskaamiselle
Monissa kunnissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa on alettu hyödyntää lääkkeiden koneellista annosjakelua, kuten Anja annosjakelupalvelua.
Koneellinen annosjakelu parantaa potilaan lääketurvallisuutta vähentämällä virheiden mahdollisuuden lääkejaossa lähes olemattomiin. Annosjakelussa moniammatillinen yhteistyö on tärkeässä roolissa. Yleensä hoitaja ja apteekki suunnittelevat yhteistyössä lääkkeiden ottoajankohdat, jolloin tyhjään vatsaan otettavat lääkkeet ovat eri pusseissa.
Karttusen mukaan annosjakelukaan ei ole aina täysin aukoton.
– Annosjakelupussissa voisi olla huomioita herättävä kieltomerkki murskaamiselle, mikäli lääkepussi sisältää sellaisia lääkkeitä. Toki hoitoyksiköihinkin pitää luoda sellainen malli, että lääkehoito toteutetaan aina oikein. Poikkeamia ei saisi sallia, hän korostaa.
Karttusen mukaan nyt onkin erityisen tärkeää peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen kehittäminen yhteistyössä kentän kanssa.
– Hoitajien asenteiden on muututtava, jos halutaan minimoida riskit. Jokaisessa yksikössä pitäisi olla jokaisessa työvuorossa henkilö, joka keskittyy vain lääkehoitoon, eikä muita häiriötekijöitä saisi olla, kunnes kaikki lääkehoito on turvallisesti toteutettu, Karttunen toteaa.
Tutustu lääkitysturvallisuutta lisäävään Anja annosjakelupalveluun
2010
Sähköinen lääkemääräys eli eResepti otettiin käyttöön ensimmäisenä Turun Nummenmäen apteekissa
Historiallinen resepti kirjoitettiin Turun Kirkkotien terveysasemalla 20.5.2010. Myös media oli paikalla, kun farmaseutti Anna Virkki toimitti eReseptin asiakkaalle ”sujuvan sukkelasti”, kuten apteekkari Mervi Inkinen toimitusta luonnehti. Jo ensimmäisen päivän aikana Nummenmäen apteekki toimitti useita kymmeniä eReseptejä ja kaikki sujui hyvin.
Lapualla apteekin ja kunnan terveydenhuollon yhteistyö kelpasi malliksi muuallekin Suomeen
Lapuan Lakeus Apteekki teki lapualaisille maksullisia lääkehoidon kokonaisarviointeja (LHKA). Jos asiakkaalla oli lääkärin lähete, kaupunki kustansi palvelun. Apteekkariliitolla oli keskeinen rooli lääkehoidon kokonaisarviointipalvelun kehittämisessä ja siihen vaadittavan koulutuksen suunnittelussa.
Karjaan apteekilla oli merkittävä rooli ns. valelääkärin paljastumisessa
Lääkäriksi tekeytynyt espoolaismies ehti kirjoittaa Karjaan terveyskeskuksen avovastaanotolla virheellisiä reseptejä päivittäin kahden kuukauden ajan. Aluksi häntä epäiltiin kokemattomaksi kandiksi, mutta huijaus alkoi paljastua, kun apteekki joutui puuttumaan päivittäin hänen resepteihinsä. Esimerkiksi lääkkeiden annostukset olivat usein pielessä. Karjaan apteekin työntekijät saattoivat pelastaa jopa ihmishenkiä puuttumalla lääkärinä esiintyneen espoolaismiehen lääkemääräyksiin.
Sairaanhoitajat saivat rajatun reseptinmääräämisoikeuden
Myös optikot ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivat suuhygienistit saivat oikeuden hankkia vastaanotollaan tarvitsemiaan lääkkeitä.
2011
eResepti levisi apteekkeihin suurin harppauksin
Vuoden lopussa jo yli puolet apteekeista oli eResepti-valmiudessa. Lääkkeen pystyi noutamaan sähköisellä reseptillä jo 420 apteekista.
Apteekeille mahdollistettiin lääkkeiden myynti apteekin verkkopalvelun kautta
Lisäksi apteekeille tehtiin mahdolliseksi palvelupisteiden perustaminen oman toimialueen tai naapurikunnan haja-asutusalueelle tai kyläkeskukseen. Palvelupisteet korvasivat vähitellen apteekkien lääkekaapit. Uudistusten tavoitteena oli parantaa lääkkeiden saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla.
Ensimmäiset geenitestit tulivat apteekkeihin
Ensimmäiset Suomessa kehitetyt ja kuluttajille tarkoitetut geenitestit, joilla tutkittiin alttiutta laktoosi-intoleranssiin ja laskimotukokseen, tulivat myyntiin muutamissa apteekeissa.
2012
Lääkekorvaukset ilman Kela-korttia
Apteekit pystyivät tarkistamaan asiakkaiden oikeuden lääkekorvauksiin ilman Kela-korttia. Jos asiakkaalla ei ollut Kela-korttia mukana, kortin tiedot voitiin asiakkaan luvalla tarkistaa sähköisesti Kelasta. Sähköisen Kela-tietojen kyselyn etu oli tietojen ajantasaisuus. Kysely mahdollisti myös lääkkeiden ostamisen suorakorvattuina apteekin verkkopalvelun kautta.
Marraskuussa apteekeissa vietettiin ensimmäistä kansallista Lääkehoidon päivää
Päivän teemana oli Tunne lääkkeesi, jolla haluttiin aktivoida sekä lääkkeiden käyttäjiä että terveydenhuollon ammattilaisia kiinnittämään enemmän huomiota lääkehoitojen onnistumiseen. Teemapäivänä asiakkaita rohkaistiin juttelemaan lääkityksestään ja muistutettiin, että lääkkeisiin liittyvissä asioissa voi aina kääntyä apteekin puoleen. Lääkehoidon päivän järjestivät sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon aloitteesta lääke- ja terveysalan toimijat yhdessä terveysalan viranomaisten kanssa.
Itä-Suomen yliopisto kohautti D-vitamiinitutkimuksellaan
Tutkimuksen mukaan merkittävä osa markkinoilla olevista D-vitamiinivalmisteista sisälsi selvästi pakkauksessa ilmoitettua vähemmän D-vitamiinia. Asiasta syntyi useita päiviä mediassa vellonut kohu. Apteekkariliiton kehotuksesta apteekit poistivat lisäselvitysten ajaksi myynnistä kaikki ne D-vitamiinivalmisteet, joissa D-vitamiinin määrä jäi tutkimuksen mukaan alle 80 prosentin pakkauksessa ilmoitetusta määrästä. Yliopiston käyttämä mittausmenetelmä osoittautui kuitenkin puutteelliseksi, ja apteekit palauttivat D-vitamiinivalmisteita myyntiin sitä mukaa kuin niiden pitoisuudesta saatiin laboratorion varmistus. Yliopisto pahoitteli virheellisten mittaustulostensa aiheuttamaa aiheetonta kohua.
Apteekit ottivat sähköisen reseptin käyttöön määräaikaan mennessä
Vuoden lopussa jo valtaosa lääkemääräyksistä oli sähköisiä monilla paikkakunnilla. Tietojärjestelmissä oli kuitenkin vielä kehitettävää sujuvan apteekkiasioinnin varmistamiseksi.
2013
Peruskorvusluokat laskivat, arvonlisävero nousi
Lääkkeiden peruskorvausprosenttia laskettiin 42:sta 35:een ja alemman erityiskorvausluokan korvausprosenttia 72:sta 65:een. Lääkkeiden arvonlisäverokanta nousi 9 prosentista 10 prosenttiin. Samalla lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden vuotuinen lääkekatto laski 700,92 eurosta 670 euroon.
Sähköisten reseptien määrä kasvoi huimasti
Apteekit toimittivat vuonna 2013 yhteensä noin 53 miljoonaa reseptiä eli 10 reseptiä jokaista suomalaista kohti. Toimitettujen reseptien määrä kasvoi vuodesta 2012 noin miljoonalla. Jo yli 40 prosenttia resepteistä oli sähköisiä. Vuonna 2012 niiden osuus oli vain 10 prosenttia.
2014
Lääketaksauudistus ja lääkekaton alentaminen hyödyttivät potilaita
Yli 41 euroa maksavat reseptilääkkeet halpenivat ja sitä halvemmat kallistuivat. Kaikkein kalleimmat lääkkeet halpenivat jopa satoja euroja. Suurin hinnan nousu oli 1,40 euroa. Muutosta tasattiin alentamalla lääkekustannusten vuosittainen lääkekatto 670 eurosta 610 euroon.
Apteekki.fi avattiin kuluttajille
Apteekki.fi-sivusto tarjosi, ja tarjoaa tänäkin päivänä, hyödyllistä tietoa hyvinvoinnista, terveydestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta sekä lääkehoidoista. Palvelun käytetyimpiä osioita olivat apteekkihaku ja lääkekorvauslaskuri. Apteekin neuvot -osiosta löytyi ohjeet tavallisimpien itsehoitovaivojen hoitoon.
Paperireseptit nuijittiin historiaan
Eduskunta hyväksyi lakiesityksen, jonka mukaan kaikki reseptit eläinlääkemääräyksiä lukuun ottamatta olisi laadittava sähköisesti vuoden 2017 alusta lähtien. Tämän jälkeen paperi- ja puhelinreseptejä saisi käyttää enää hätätilanteissa tai tietoliikennekatkosten aikana. Sähköiset reseptit olivat jo täyttä arkea suomalaisessa terveydenhuollossa. Julkisessa terveydenhuollossa 92 prosenttia resepteistä oli jo sähköisiä. Suomalaista noin 4,3 miljoonaa oli saanut vuoden loppuun mennessä sähköisen lääkemääräyksen.
Ensimmäiset terveyspisteet aloittivat apteekeissa
Uudella toimintamuodolla tuotettiin matalan kynnyksen terveyspalveluita apteekeissa yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa. Apteekin terveyspisteessä asiakas sai sairaanhoitajalta saman palvelun kuin terveyskeskuksessa, mutta pientä maksua vastaan ja jonottamatta. Toiminta vaati aluehallintoviraston luvan ja vastuunalaisen lääkärin. Apteekin terveyspisteet keskittyivät muun muassa hoitotasapainon seurantaan, riskiryhmien kartoitukseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä pieniin hoitotoimenpiteisiin. Apteekin terveyspiste ideoitiin alun perin Kuopio Innovationissa, mutta vuoden 2014 alussa terveyspisteen oikeudet siirtyivät Apteekkariliitolle, joka jatkoi konseptin kehittämistä yhdessä apteekkien kanssa.
2015
Reseptilääkkeet halpenivat
Apteekkien asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään joulukuussa 2015 keskimäärin yli 5 prosenttia vähemmän kuin joulukuussa 2014, ilmeni Tilastokeskuksen Apteekkariliitolle kokoamista tiedoista. Itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät lähes ennallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana reseptilääkkeiden hinnat olivat laskeneet tuntuvasti. Asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään omavastuita yli viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2005, vaikka lääkekorvauksia oli heikennetty. Samana aikana kuluttajahintaindeksi on noussut liki 20 prosenttia ja ruoan hinta yli 25 prosenttia.
Suomalaiset eivät halunneet itsehoitolääkkeitä kauppoihin
Taloustutkimuksen mielipidekyselyn mukaan vain alle puolet suomalaisista salli itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa. Keskimääräistä kielteisemmin asiaan suhtautuvat naiset, joista vain joka kolmas päästäisi itsehoitolääkkeet kauppojen hyllyille. Lähes yhtä kielteisesti asiaan suhtautuivat iältään 18–24-vuotiaat nuoret, joista itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa salli vähän yli kolmannes.
2016
Alkuomavastuu näki päivänvalon
Kela-korvaukset muuttuivat jälleen vuoden alusta lukien ja suurimpana muutoksena tuli uusi 50 euron alkuomavastuu, joka on käytössä edelleen. Asiakas on siis maksanut vuodesta 2016 alkaen korvattavat reseptilääkkeensä 50 euroon asti kokonaan itse. Vasta sen jälkeen korvattavasta lääkkeestä alkaa saada Kela-korvausta. Alkuomavastuu ei koske alaikäisiä. Kun korvattavien lääkkeiden ostot ylittävät 50 euron alkuomavastuun, Kela maksaa osan korvattavan lääkkeen hinnasta.
Peruskorvaus nousi, lääkekatto laski
Peruskorvattavien lääkkeiden korvausprosentti nostettiin 35 prosentista 40 prosenttiin. Alemman ja ylemmän erityiskorvausluokan korvausprosentit säilyivät ennallaan. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeestä asiakas maksoi kuitenkin kolmen euron sijasta 4,50 euron omavastuun asiointikertaa kohden. Lääkekatto laski 670 eurosta 610,37 euroon.
Apteekkien aukioloajat pidentyivät
Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen vuoden 2016 alusta lukien näkyi myös apteekeissa, joita kauppojen aukiolosääntely ei ollut koskenut. Aukioloajat olivat pidentyneet kaikissa apteekkien kokoluokissa vuoden 2016 alun jälkeen. Apteekkariliiton keräämien tietojen mukaan apteekit ovat auki keskimäärin 57,6 tuntia viikossa ja laajemmin kuin julkiset terveyspalvelut.
2017
Vuosiomavastuu laski
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laski 610,37 eurosta 605,13 euroon. Alkuomavastuu ja lääkekorvausprosentit pysyivät ennallaan.
Paperireseptit jäivät historiaan
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki lääkemääräykset laadittiin sähköisesti vuoden alusta lukien. Potilas ei voinut enää kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä. Lääkäri pystyi edelleen antamaan lääkemääräyksen kirjallisesti tai puhelimitse poikkeustilanteissa, esimerkiksi teknisen häiriön takia. Näissä tilanteissa apteekki kuitenkin muutti reseptit sähköisiksi.
Reseptien voimassaolo piteni kahteen vuoteen
Aiemmin reseptit olivat voimassa vuoden kerrallaan. Tavoitteena oli vapauttaa lääkärien työaikaa reseptien uusimisesta muihin tehtäviin ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.
Peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälejä alettiin seurata tarkemmin
Peruskorvattavista reseptilääkkeistä oli mahdollista saada Kela-korvausta vasta, kun edellinen lääke-erä oli käytetty lähes kokonaan. Uudesta lääke-erästä sai korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta oli ostettu kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Kuukauden lääkehoidossa jousto oli yhden viikon ja kahden kuukauden lääkehoidossa kaksi viikkoa. Tavoitteena oli vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä.
Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan
Muutoksen jälkeen Kela korvasi niiden hinnasta 65 prosenttia, eli korvattavuus oli samalla tasolla esimerkiksi sepelvaltimo- ja verenpainetaudin lääkkeiden kanssa. Insuliinihoito säilyi yhä ylemmässä, 100 prosentin erityiskorvausluokassa.
Kriisin sävyttämä syksy
Apteekkeja koettelivat koko syksyn ajan poikkeukselliset lääkejakeluongelmat. Lääketukkukauppa Oriolan ongelmat alkoivat syyskuun alussa, kun yritys otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Apteekkeja kehotettiin varautumaan yhden päivän mittaiseen jakelukatkokseen, mutta jakeluongelmat pitkittyivät viikkoihin. Pahin jakelukriisi kesti noin kuukauden, mutta tilanne ei normalisoitunut koko syksyn aikana. Vielä itsenäisyyspäivän ja joulunpyhien alla tilaukset kangertelivat, kun apteekit varautuivat pyhäpäiviin tilaamalla tavallista enemmän tuotteita. Pahimman kriisin aikana apteekeissa tehtiin valtavasti ylimääräistä työtä asiakkaiden reseptilääkehoitojen turvaamiseksi. Apteekit onnistuivat lääkkeiden hankkimisessa hyvin ja vaikka vaaratilanteilta oli, vakavilta potilasvahingoilta kuitenkin vältyttiin.
Terveydeksi, Suomi! -kampanja paljasti lääkitysongelmia
Apteekit juhlistivat satavuotiasta Suomea tarjoamalla tuhat lääkityksen tarkistuspalvelua maksutta. Kampanjan aikana toteutetuissa lääkityksen tarkistuksissa havaittiin lääkitysongelmia noin joka kolmannella asiakkaalla. Ongelmat liittyivät tavallisimmin lääkehaittoihin, lääkkeiden ottoajankohtiin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin.
2018
Lääkehoidon aloituspalvelu näki päivänvalon
Lääkehoidon aloituspalvelulla asiakasta voitiin tukea apteekissa juuri silloin, kun hän vasta oli juurruttamassa lääkkeen käyttöä osaksi arkeaan ja pohti sen tarpeellisuutta. Lääkehoidon aloituspalvelua pilotoitiin Lohjanharjun apteekissa Lohjalla ja Willan Kehrä -apteekissa Hyvinkäällä. Pilotissa palvelua testattiin uuden diabeteslääkkeen saaneilla, tyypin 2 diabeetikoilla. Palvelulla haluttiin varmistaa, että asiakas hallitsee lääkehoitonsa toteutuksen ja ymmärtää lääkehoitonsa merkityksen ja hyödyt sairautensa hoidossa ja liitännäissairauksien ehkäisyssä.
Apteekkariliitto testasi lääkkeiden pikakuljetuspalvelua
Lääkkeiden pikakuljetuspalvelu käynnistyi keväällä suurimmissa kaupungeissa. Kotiinkuljetukset verkosta kotiovelle hoituivat jopa 1–4 tunnissa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Apteekkariliiton kumppanina pikakuljetuksista vastasi kotimainen kasvuyritys sekä paikalliset kuljetusyrittäjät, jotka koulutettiin lääkekuljetuksiin. Pikakuljetukset olivat osa apteekkien digitaalisten palveluiden kehittämistä. Useimmat apteekit olivat tähänkin asti tarjonneet kotiinkuljetuspalveluita, mutta palvelun kehittäminen toi kotiinkuljetukset yhä useammalle asiakkaalle näkyväksi.
Lääkkeiden käyttö oli kasvussa
Kun vielä vuonna 2010 lääkemääräyksiä eli reseptejä kirjoitettiin lähes 49 miljoonaa kappaletta, vuonna 2018 niiden määrä oli jo yli 63 miljoonaa. Toisaalta myös annosjakelumääräysten kirjaaminen on muuttunut vuonna 2015, minkä takia vuodet 2015─2018 eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Selkeää kasvua on kuitenkin havaittavissa, sillä vuonna 2015 reseptejä kirjoitettiin yli 55 miljoonaa.
2019
Lääkekatto laski jälleen
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laski 605,13 eurosta 572 euroon. Alkuomavastuu ja lääkekorvausprosentit pysyivät ennallaan.
Verkkoapteekkien määrä kaksinkertaistui
Suomi oli verkkoapteekkitoiminnan edelläkävijä Euroopassa. Keväällä lähes 200 apteekkia otti käyttöön uuden Apteekkariliiton kehittämän verkkopalvelualustan. Kyselytutkimuksen mukaan yli kolmasosa suomalaisista piti tärkeänä, että voi asioida apteekin kanssa myös verkon välityksellä.
Suomalaisella sähköisellä reseptillä alkoi saada lääkkeitä ulkomailta
Suomalaisella sähköisellä reseptillä alkoi vaiheittain saada lääkkeitä myös muissa Euroopan maissa. Ensimmäisenä yhteistyö alkoi Viron ja Kroatian kanssa. Lisää maita tuli mukaan vaiheittain. Sähköisellä reseptillä ei voi kuitenkaan ostaa ulkomailta esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavia tai huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä.
Suomessa otettiin käyttöön uusi eurooppalainen lääkevarmennusjärjestelmä
Uuden järjestelmän myötä lääkepakkauksiin tulivat aitouden varmistavat uudet turvaominaisuudet. Apteekissa lääkkeen aitous varmistetaan jatkossa aiempaa tarkemmin ennen kuin lääke luovutetaan asiakkaalle.
Apteekit kärsivät työvoimapulasta
Yli puolella Suomen apteekeista oli vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Jatkuvaa työvoimapulaa oli jopa 30 prosentissa apteekkeja. Moni kyselyyn vastanneista apteekkareista ei ole saanut lainkaan hakemuksia apteekkinsa avoimiin työpaikkoihin. Apteekkariliitto ehdotti ripeitä toimia farmaseuttien koulutuksen lisäämiseksi.
Suomen ensimmäinen lääkekuljetus droonilla toteutettiin onnistuneesti
Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla eli droonilla Helsingin Lauttasaaressa syyskuussa. Drooni kuljetti valikoiman itsehoitolääkkeitä Lauttiksen apteekilta Lauttasaaren Senioritalolle, jossa hoitohenkilökunta vastaanotti paketin. Uusi palvelu hyödyttää esimerkiksi asiakkaita, joilla yllättävän avuntarpeen tai sairauden vuoksi on hankaluuksia päästä asioimaan apteekkiin tai jotka asuvat vaikeapääsyisillä seuduilla kuten maaseudulla ja saaristossa.
Historiallisen paljon lääkkeiden saatavuushäiriöitä
Lääkkeiden saatavuushäiriöt nousivat isosti esille kesällä ja alkusyksystä. Lääkkeiden saatavuushäiriöt olivat lisääntyneet rajusti 2010-luvulla. Kun vuonna 2010 saatavuushäiriöilmoituksia kirjattiin 67, ilmoitettiin niitä vuonna 2018 peräti 1213. Lääkkeiden saatavuusongelmien yleistymisestä huolimatta lääkkeiden välitön saatavuus apteekeista säilyi silti erinomaisella tasolla. Apteekkariliiton selvityksen mukaan Suomessa 98 prosenttiin resepteistä lääke löytyi heti apteekin varastosta.
Mitä 2020 tuo tullessaan?
Lääkekatto nousee hieman
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto nousee 572 eurosta 577,66 euroon. Lääkekorvausten vuosikohtainen alkuomavastuu on 50 euroa myös vuonna 2020. Lääkekorvauksia voi siis saada vasta, kun on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden alusta lukien. Lääkekorvausprosentit säilyvät ennallaan.
Tieto vuosiomavastuun täyttymisestä päivittyy ajantasaisesti
Vuoden 2020 alusta lukien lääkkeistä maksetut omavastuut näkyvät ajantasaisesti apteekeissa ja Kelan asiointipalvelussa ja lisäkorvauksen saa heti lääkeoston yhteydessä. Muutos on merkittävä paljon tai kalliita lääkkeitä tarvitseville. Aiemmin tieto lääkekaton eli vuosiomavastuun täyttymisestä on päivittynyt viiveellä ja Kela on ilmoittanut siitä asiakkaalle kirjeellä, jonka jälkeen asiakas on voinut hakea lisäkorvausta Kelalta. Vuodenvaihteen jälkeen lisäkorvauksen saa siis heti lääkeoston yhteydessä apteekissa.
Suomen väestö ikääntyy ja tulevaisuudessa yhä useamman kunnan ikärakenne luo haasteita elinvoimaiselle ja taloudellisesti kestävälle palvelujen järjestämiselle.
Palvelurakenteen keventämisessä keskeistä on se, että ikäihmiset asuvat entistä useammin kotona ja kotona pärjäämistä tuetaan erilaisilla palveluilla. Tämä edellyttää resurssien suuntaamista turvallisen kotona asumisen vahvistamiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutumista tukeviin palveluihin.
Myös hyvinvointiteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen on välttämätöntä ikäihmisten palveluita kehitettäessä. Teknologia voi olla esimerkiksi kotona asumista avustavaa tai henkilöstön työssä tai työn organisoinnissa hyödynnettävää. Tällä hetkellä esimerkiksi lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun hyödyntäminen lisääntyy Suomessa voimakkaasti.
– Kunnat yksi toisensa jälkeen ovat hoksanneet, miten paljon sen avulla voidaan lisätä kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta, vähentää lääkekustannuksia sekä samalla vapauttaa kotihoidon hoitajien työaikaa muuhun hoiva- ja hoitotyöhön, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Johansson.
Koneellinen annosjakelu lisää lääketurvallisuutta
Lääkkeiden koneellista annosjakelupalvelua voivat hyödyntää niin kuntalaiset, kotihoito kuin kunnan asumis- ja vanhuspalvelut. Monessa kunnassa pohditaan parhaillaan talouden sopeuttamistoimia ensi vuodelle ja koneellisen annosjakelun käyttöönotto on mainittu syksyn aikana eri kuntien talousarvioehdotuksissa.
– Koneellinen annosjakelu tuo mukanaan paitsi lisää aikaa hoitajille, myös turvallisuuden. Ei tule otettua väärään aikaan vääriä lääkkeitä. Lisäpalveluna hankittavan lääkeautomaatin avulla asiakas pystyy myös ottamaan lääkkeet itsenäisemmin, eikä jokaiseen lääkkeiden ottokertaan tarvita enää hoitajaa mukaan. Lääkeautomaatti muistuttaa lääkkeiden ottamisesta sekä hälyttää, jos lääkkeet unohtuvat, Johansson tarkentaa.
Siun sote ja Oulu ottaneet käyttöön palvelusetelin
Kunta voi tuottaa annosjakelupalvelun monilla eri tavalla. Esimerkiksi palvelusetelit takaisivat kuntalaisille valinnanvapauden sekä tasalaatuisen ja turvallisen lääkehoidon.
– Perinteisesti kunnat ovat kilpailuttaneet lääkehoidosta huolehtimisen, mutta esimerkiksi Siun sote Pohjois-Karjalassa sekä Oulu ovat jo ottaneet käyttöön lääkkeiden koneellista annosjakelua koskevat palvelusetelit, joiden ansiosta annosjakelupalvelu on kaikille kuntalaisille täysin maksuton. Siellä palveluseteliä hyödyntävät kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaat, joilla on käytössä 4–5 eri lääkettä. Annosjakelupalvelun avulla työntekijöiden työaikaa on vapautunut merkittävästi muihin töihin, josta on seurannut myös säästöjä. He aikovat jatkaa ja kehittää koneellisen annosjakelun palvelusetelimallia tulevaisuudessakin, Johansson kertoo.
Lue lisää Anja-annosjakelupalvelusta
Ota lääkkeet annetun ohjeen mukaan
Ota lääkkeet juuri niin kuin lääkäri on määrännyt. Kysy aina neuvoa, ennen kuin teet omin päin muutoksia lääkitykseesi tai esimerkiksi lopetat lääkkeen käytön kokonaan.
Tiedosta, mitä lääkkeitä käytät ja mihin tarkoitukseen
On tärkeää, että tiedät aina itse, mihin vaivaan käytät tiettyä lääkettä ja miten lääkkeen tulisi vaikuttaa. Käytäthän myös vain ja ainoastaan sinulle määrättyjä lääkkeitä.
Tarkkaile, saatko lääkkeestä apua
Kerro lääkärillesi aina rohkeasti kaikista vaivoistasi ja tuntemuksistasi tai jos epäilet, ettei käyttämäsi lääke tepsi. Näin sinulle osataan tarjota oikeanlaisia vaihtoehtoja.
Raportoi lääkkeen haitoista
Ilmoita mahdollisista haittavaikutuksista lääkärille, jotta hän voi suunnitella lääkehoidon jatkoa.
Pidä yllä ajantasaista lääkityslistaa
Vain sinulla on ajantasainen tieto kaikista lääkkeistä ja luontaistuotteista, joita todellisuudessa käytät. Kirjaa siis lääkityslistaan kaikki käyttämäsi reseptilääkkeet, itsehoitolääkkeet, ravintolisät ja luontaistuotteet. Pidä lista aina mukanasi.
Selvitä, mistä saat apua lääkeasioissa
Varmista, että tiedät keneen voit olla yhteydessä, jos tunnet olosi sairaaksi tai haluat keskustella lääkityksestäsi. Kysy myös sinua hoitavalta henkilöltä, jos jokin asia lääkkeen käytöstä jäi mietityttämään. Voit kysyä lääkkeistä myös omasta apteekistasi. Varmista aina, että ymmärsit asian oikein.
Huolehdi ajoissa reseptien uusimisesta tai lääkehankinnoista
Lääkityksen katkeaminen voi heikentää vointiasi. Lisäksi lääkityksen aloittaminen uudestaan tauon jälkeen voi korostaa uudestaan mahdollisia haittavaikutuksia.
Kerro alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä
Vähäiselläkin käytöllä voi olla vaikutusta lääkehoidon suunnittelussa. Keskustele asiasta lääkärisi tai sairaanhoitajan kanssa turvallisen ratkaisun löytämiseksi.
Kysy lääkkeen hintaa
Jos lääkkeen hinta mietityttää, keskustele lääkkeen hinnasta jo lääkärin kanssa. Saat hintaneuvontaa myös apteekeista.
Huolehdi lääkkeiden asianmukaisesta säilytyksestä ja hävittämisestä
Käyttämättä jääneet tai vanhentuneet lääkkeet ovat vaarallista jätettä, jotka tulee palauttaa apteekkiin. Älä myöskään anna sinulle määrättyjä lääkkeitä muille.
Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus, johon sairastuneita aikuisia on Suomessa arviolta noin 35 000. Kyseessä on pitkäaikainen, jopa vuosikymmeniä jatkuva tauti, jonka hoitoon kuuluu taudin kulkua rauhoittava peruslääkehoito.
Lääkehoidolla pyritään rauhoittamaan tulehdusprosessia, joka pitkällä aikavälillä voi aiheuttaa tuhoa nivelissä. Peruslääkehoidon teho on sitä parempi, mitä varhaisemmassa taudin vaiheessa lääkitys aloitetaan. Nivelreuman peruslääkehoito on kannattavaa kuitenkin myös pitkälle edenneessä sairaudessa, jos sairauden katsotaan edelleen olevan aktiivinen.
Monimutkainen lääkitys haasteena
Monissa tutkimuksissa on todettu, että käyttämällä usean reumalääkkeen yhdistelmähoitoa tulokset ovat parempia kuin vain yhdellä lääkkeellä hoidettaessa. Yleensä useamman lääkkeen yhdistelmähoitoon joudutaan turvautumaan etenkin hoidon alkuvaiheessa ja mukaan saatetaan liittää lisäksi kortisonihoito. Monet potilaat tarvitsevat hoidon tueksi myös kipulääkitystä.
Nivelreumaan sairastuminen on yleisintä 60–70-vuotiailla naisilla. Etenkin tässä ikäryhmässä potilaalla saattaa olla jo muitakin perussairauksia, jolloin hänen käyttämiensä lääkkeiden määrä kasvaa entisestään.
Lääkehoidon monimutkaistuessa voi lääkkeiden koneellinen annosjakelu olla järkevä ratkaisu, jotta lääkkeiden annostelu ja ottaminen sujuisi helpommin. Anja on lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu, jossa apteekki toimittaa potilaan säännöllisesti käyttämät tabletit ja kapselit valmiisiin kerta-annospusseihin pakattuina aina kahdeksi viikoksi kerrallaan.
– Jokaiseen pussiin on selkeästi merkitty muun muassa lääkkeiden ottopäivämäärä ja -ajankohta, mikä helpottaa potilaan arkea huomattavasti. Annospusseihin jaetut lääkkeet lisäävät myös potilasturvallisuutta, sillä niiden virheprosentti on lähes nollaluokkaa. Pussit myös kulkevat kätevästi mukana viikonloppureissuilla ja pidemmilläkin matkoilla, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Johansson.
Lääkityksen vaihtaminen helppoa
Nivelreuman lääkehoidon tavoitteena on yleensä taudin rauhoittaminen eli remissio. Lääkkeiden käyttöä yleensä jatketaan, vaikka tulehdus rauhoittuisikin.
Ellei remissiota saavuteta noin puolen vuoden kuluessa tai hoito tehoaa huonosti, on sitä pyrittävä viipymättä muuttamaan. Reumalääkkeillä saattaa olla myös haittavaikutuksia, ja on mahdollista, että sopiva hoito löytyy vasta, kun on kokeiltu erilaisia lääkkeitä. Kun lääkitystä vaihdetaan lennosta, potilaalle saattaa helposti jäädä käyttämättömiä lääkkeitä kotiin.
– Käyttämätön lääke tarkoittaa aina valitettavasti hukkaan heitettyä rahaa. Anjan asiakkaat ostavat lääkkeet aina vain kahdeksi viikoksi kerrallaan, eivätkä esimerkiksi kokonaisia lääkepakkauksia, kuten tavallisesti. Myös lääkevaihdot onnistuvat Anjan avulla helposti. Näin syntyy paitsi säästöä potilaalle, myös lääkehävikin pienentymistä, Johansson huomauttaa.
Suomessa on arviolta noin 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä ja vuosittain erilaisiin muistisairauksiin sairastuu jopa 14 000 uutta potilasta. Sairauksien hoito on hyvin kokonaisvaltaista. Terveellinen ja monipuolinen ravinto, liikunta sekä muiden mahdollisten perussairauksien hyvä hoito ovat merkittävässä roolissa muistisairauksien hoidossa. Lisäksi muistisairastakin kannustetaan viettämään aktiivista ja virikkeellistä elämää.
Luonnollisesti myös lääkehoito on erittäin tärkeä palanen muistisairauksien hoitoa. Esimerkiksi Alzheimerin taudissa varhain aloitettu lääkitys pitää yllä toimintakykyä ja auttaa pärjäämään kotona pidempään. Lääkehoidon vaikutuksesta potilaan yleinen aktiivisuus kohenee, arjen askareet sujuvat paremmin ja käytösoireet lievittyvät. Varhaisella hoidon aloituksella ja muilla tukitoimilla voidaan myös muistisairaan kotona selviytymistä jatkaa parilla vuodella – tai jopa pidempään.
Valmiiksi annostellut lääkkeet arkea helpottamaan
Muistisairauden edetessä sairastunut tarvitsee yhä enemmän tukea. Sairauden edenneessä vaiheessa oikeiden ja oikeaan aikaan otettujen lääkkeiden otto saattaa muodostua suureksi haasteeksi. Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu Anja tukee tässä asiassa erinomaisesti muistisairaan lääkehoidon onnistumista.
– Anja-annosjakelupalvelua käyttävä apteekki toimittaa muistisairaan kaikki käytössä olevat lääkkeet kerta-annospusseihin pakattuina aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Muistisairas ja hänen läheisensä hyötyvät suuresti, kun annospusseissa olevan päivämäärän ja kellonajan avulla pystyy myös seuraamaan, onko lääkkeet otettu ajallaan, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Johansson.
Enemmän potilasturvallisuutta ja säästöjä
Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on usein sekä sairastuneen että läheisten toive. Muistisairaan omaishoitajuus on kuitenkin vaativaa sekä varsinkin sairauden edetessä raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu helpottaa omaishoitajan työtä, kun kahden viikon lääkkeet voi hakea suoraan apteekista valmiiksi annosteltuina.
Sen lisäksi, että koneellinen annosjakelu säästää omaishoitajan aikaa, on se myös hygieenisempää ja virheettömämpää kuin lääkkeiden jakelu käsin dosettiin.
– Omaishoitajan työ voi olla todella raskasta, jolloin virheet ovat inhimillisiä. Tutkimusten mukaan perinteisessä dosettijakelussa virheprosentti on 1–20 prosenttia, kun taas annosjakelussa virheprosentti on vain 0,003 prosenttia, Johansson huomauttaa.
Anja-palvelua käyttäviin koteihin ei myöskään kerry ylimääräisiä lääkkeitä.
– Käytöstä poistuneita lääkkeitä ei jää nurkkiin pyörimään, vaikka reseptejä välillä vaihdettaisiinkin. Myös tavallista pienemmät lääkeostot ovat Anjan avulla mahdollisia esimerkiksi uutta lääkettä kokeiltaessa. Tämä puolestaan tuo talouteen säästöjä, Johansson muistuttaa.