Anja-annosjakelupalvelu mielletään usein ikääntyneempien ihmisten palveluksi, mutta se tukee ikään katsomatta onnistunutta lääkehoitoa ja lääkitysturvallisuutta. Annosjakelupalvelun aloittamisen kynnystä madalletaan tekemällä arkea helpottava palvelu tutuksi lasten ja nuorten vanhemmille.

Lapsiperheissä, joissa säännöllinen lääkitys on osa elämää, annosjakelupalvelu helpottaa arkea monella tavalla. Lapsen tai nuoren ei tarvitse kuljettaa lääkepurkkia tai pakkausta mukana kouluun. Lääkkeiden annospussin voi pakata reppuun, josta lääkkeet voi helposti ja turvallisesti nauttia, kun on sen aika.

Kun lapsella tai nuorella on mukanaan lääkitys valmiissa annosjakelupusseissa, nimellä, päivämäärällä ja lääkkeenottoajalla varustettuina, helpottaa se myös merkittävästi lapsen tai nuoren lääkehoidosta huolehtivan aikuisten työtä esimerkiksi koulussa.

–Anja-annosjakelupalvelu on helppo ja turvallinen tapa pitää huolta lääkityksen sujuvuudesta, oli henkilö minkä ikäinen tahansa. Nimettyjen annospussien johdosta vältytään myös sekaannuksilta. Oikeat lääkkeet päätyvät aina oikealle potilaalle, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Head of Service Sales Fin Nina Andersson.

Jos lapsi tai nuori käy harrastuksissa, myös silloin annosjakelupalvelu on helppo ja turvallinen valinta. Treeneihin ja leireille voi lääkepurkkien sijaan pakata mukaan vain tarvittavat annospussit.

Kannattaa myös muistaa, että annosjakelupalveluun ei jaeta pelkästään reseptilääkkeitä, vaan siihen voidaan jakaa myös päivittäisessä käytössä olevat vitamiinivalmisteet, kuten lapsille ja nuorille tärkeät kalsium- tai D-vitamiinilisät. Annosjakelun avulla voidaan varmistua siitä, että myös muut tärkeät päivittäin käytettävät valmisteet tulee otettua säännöllisesti.

Anja-annosjakelupalvelun käyttämisen kynnystä matalammaksi nuoremmille ikäryhmille

Tällä hetkellä Anja-annosjakelupalvelun suurin asiakasryhmä ovat useita eri lääkkeitä käyttävät ikäihmiset.

Jotta myös nuoremmat, säännöllistä lääkehoitoa käyttävät potilaat saisivat palvelun sujuvoittamaan arkea, täytyy lasten ja nuorten vanhempien sekä hoitohenkilökunnan tietoisuutta annosjakelun helppoudesta ja turvallisuudesta lisätä.

–Kouluterveydenhuolto sekä kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoitajat ovat tärkeä osa hoitoketjua ja kanava jakaa tietoa perheille, toteaa Andersson.

Anja-annosjakelupalvelua kannattaa ajatella myös perheen lääkekustannusten kannalta. Anjan käyttäjät maksavat vain toimitetuista lääkkeistä, eivätkä kokonaisista pakkauksista. Anjan myötä kotiin ei myöskään kerry turhia, käytöstä poistuneita lääkkeitä.

Kiinnostuitko Anjasta? Kysy lisää lähimmästä Anja-apteekistasi, miten arkea helpottavan Anja-annosjakelupalvelun saa turvaamaan lapsen ja nuoren turvallista lääkehoitoa.

Mistä esimerkiksi tietää, että lääke sopii yhteen jonkun toisen lääkkeen kanssa? Hartolan apteekissa muun muassa asiakkaiden reseptien seuranta on päivittäinen normaali käytäntö ja lääkitysturvallisuuteen panostetaan apteekissa ahkerasti.

–Normaaleihin käytöntöihimme kuuluu reseptien interaktioseuranta, eli meidän reseptinkäsittelyohjelmamme seuraa lääkkeiden sopivuutta. Myös Anja-annosjakelu tukee lääkitysturvallisuutta niillä asiakkailla, joilla palvelu käytössä, Hartolan apteekin apteekkari Minna Itkonen kertoo.

Apteekissa haastatellaan myös itsehoitotuotteiden ostajia, sillä näilläkin tuotteilla voi olla yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa. Apteekissa kannustetaan asiakkaita pitämään yllä omaa lääkityslistaa. Se on kätevä silloinkin, jos hakee apteekista esimerkiksi lääkkeet puolison puolesta.

–Ihan kynä ja paperi riittävät listan ylläpitoon tai sitten terveydenhuollon yksiköstä voi käydä tällaisen listan hakemassa. Listaan on hyvä täydentää myös käytössä olevat itsehoitotuotteet, Itkonen jatkaa.

Anja-annosjakelun lääkkeet saa apteekista nopeasti

Apteekkien tarjoamassa koneellisessa Anja-annosjakelupalvelussa apteekki toimittaa asiakkaansa säännöllisesti käyttämät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Koneellisesti jaetut kerta-annospussit ovat turvallisia ja hygieenisiä käyttää. Annosjakelupusseista on myös helppo tarkistaa, onko päivän lääkkeet otettu.

Koneellinen Anja-annosjakelupalvelu on koettu Hartolan apteekissa korona-aikana etuna myös siksi, että Anja-annospakkauksen saa mukaansa sutjakkaasti. Asiakkaan ei lääkkeitä noutaessaan tarvitse viipyä apteekissa pitkään.

–Anja-asiakkaillamme  reseptit ovat aina kunnossa, joten niitä ei tarvitse jäädä uusimaan ja lääkkeiden maksaminenkin sujuu laskulla. Lääkkeet saa apteekista mukaan nopeasti ja Anja on muutenkin erittäin hyvä palvelu, Itkonen toteaa.

Poikkeusaika toi mukanaan uudistuksia apteekin arkeen

Hartolan apteekissa poikkeusaika on tuonut mukanaan muutamia uudistuksia, esimerkiksi noutoautomaatin apteekin ulkopuolelle. Asiakkaat tilaavat lääkkeet etukäteen ja he voivat halutessaan hakea ne noutoautomaatista.

–Automaatti on parantanut apteekkimme palvelua siinä mielessä, että olemme pystyneet pidentämään aukioloaikoja. Asiakkaat voivat hakea lääkkeet automaatista vuorokauden ympäri. Sieltä voi noutaa myös Anja-annosjakelun lääkepussinauhan, koska se sisältää huoneenlämmössä säilyviä lääkkeitä.

Noutoautomaatin lisäksi Hartolan apteekissa on tehty myös muita uudistuksia. Turvavälien pitämisestä on huolehdittu, apteekin tiloja desinfioidaan säännöllisesti, käsidesiä on tarjolla koko ajan ja palvelutiskeille on asennettu pleksilasit.

–Olemme tiedottaneet asiakkaitamme koronatilanteesta ja muuttuneista käytännöistä somessa, kotisivuillamme, apteekin ikkunoissa, ovissa ja ilmoitustauluilla. Tiedottaminen on nykyään haastavaa, kun on niin monta kanavaa käytössä, Itkonen summaa.

Suomessa 120 000 alle 12-vuotiasta lasta käyttää päivittäin vähintään yhtä lääkärin määräämää lääkettä.

Lapsilla ja nuorilla voi esiintyä allergiaa, erilaisia autismikirjon häiriötä, epilepsiaa, lastenreumaa sekä sydänsairauksia, jotka vaativat säännöllisen lääkityksen. Myös ADHD- ja psyykenlääkkeitä käyttävien lasten ja nuorten määrä on Suomessa lisääntynyt ja lisäksi erilaiset autoimmuunisairaudet, kuten krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät yhä nuorempien lasten keskuudessa.

Päiväkodeissa ja kouluissa on yhä enenevässä määrin lapsia, jotka tarvitsevat lääkehoitoa myös hoito- tai koulupäivän aikana.

Vaivatonta lääkehoitoa annosjakelun avulla

Pitkäaikaissairauden hoito onnistuu päivähoidossa ja koulussa yleensä hienosti lapsen henkilökohtaisen lääkehoitosuunnitelman mukaan. Turvallinen lääkehoito kodin ulkopuolella vaatii saumatonta yhteistyötä ja hyvää tiedonkulkua kaikkien hoitoa toteuttavien osapuolten välillä.

Huoltaja vastaa siitä, että lapsen lääkehoidon kannalta kaikki tarvittava informaatio on päivähoitopaikan tai koulun tiedossa. Huoltaja vastaa myös lapsen lääkkeen toimittamisesta ja tiedon siirtämisestä tarvittaessa toiseen hoitopaikkaan.

Vanhemmat ja päivähoitopaikan tai koulun henkilökunta yhdessä jakavat vastuun, että lapsen tai nuoren lääkehoito onnistuu oikein ja turvallisesti. Lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun avulla lapsen lääkitykseen saadaan säännöllisyyttä, vaivattomuutta sekä stressittömyyttä, kun oikeat lääkkeet on jaettu valmiiksi.

– Apteekkien tarjoamassa koneellisessa Anja-annosjakelupalvelussa apteekki toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Palvelu parantaa lääkitysturvallisuutta huomattavasti, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Andersson.

Isompi lapsi voi ottaa lääkkeet itsenäisesti

Kun vanhemmat tuovat lapsen lääkkeet hoitopaikkaan tai kouluun valmiissa annosjakelupusseissa, joista käy selkeästi ilmi lääkkeensaajan nimi, päivämäärä ja lääkkeen ottoaika, helpottaa se lapsen lääkehoidosta huolehtivan henkilökunnan työtä.

Hieman isomman lapsen on helppo ottaa itsenäisesti yksi annospussi rullasta mukaan kouluun tai harrastuksiin, eikä hänen tarvitse kantaa pilleripurkkeja mukanaan.

– Pieni pussi on myös huomaamaton, eikä kiinnitä kavereiden huomiota, Andersson toteaa.

Kätevä annosjakelupussi korvaa dosetin

Annosjakelupusseihin voidaan jakaa reseptilääkkeiden lisäksi myös päivittäisessä käytössä olevat vitamiinivalmisteet, kuten kalsium- tai D-vitamiinilisät. Annosjakelun avulla pystytään siis varmistamaan, että myös muut tärkeät valmisteet tulee otettua säännöllisesti. Vanhempien ei arjen kiireessä tarvitse huolehtia lapsen lääkkeiden jaosta dosettiin tai siitä, että onko lapsi varmasti saanut päivän lääkkeet. Asian saa tarkastettua annospusseista.

– Anja-annosjakelu tuo myös pitkässä juoksussa säästöä perheen lääkekustannuksiin, sillä vanhemmat maksavat vain toimitetuista lääkkeistä, eivätkä kokonaisista lääkepakkauksista, kuten tavallisesti. Anja-annosjakelussa käytetään lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita ja lisäksi lääkkeet jaellaan sen kokoisesta pakkauksesta, jossa tabletin tai kapselin yksikköhinta on edullisin. Anja-palvelun ansiosta kotiin ei myöskään kerry turhia, käytöstä poistuneita lääkkeitä, Andersson luettelee palvelun hyötyjä.

Anja-annosjakelupalvelun nuoret asiakkaat on huomioitu myös annosjakelulaatikossa, joka on sonnustautunut hauskaan meriaiheiseen kuosiin.

Kysy lähimmästä Anja-apteekistasi, miten saat perheesi arkea helpottavan Anja-annosjakelupalvelun tukemaan lapsesi turvallista lääkehoitoa!

Terveystieteiden tohtori Markus Karttunen tarkasteli viime syykuussa julkaistussa väitöskirjassaan lääkehoidon toteutumista hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Tavoitteena oli tunnistaa lääkehoidon turvallisen toteuttamisen haasteita hoitotyössä.

Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista arvioi toteuttavansa lääkehoitoa turvallisesti, lähes puolet ilmoitti poikkeavansa ohjeista ja suosituksista lääkkeiden antamisessa sekä lääkehoidon vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa.

– Kolmannes hoitajista arvioi, että he eivät aina valmistelleet lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Potilasturvallisuutta vaaransivat erityisesti lääkkeiden murskaaminen ja kapseleiden avaaminen. Myös lääkehoidon kirjaamisessa esiintyi puutteita, Karttunen kertoo.

Tutkimukseen osallistui lähes 500 lääkehoitoa työssään toteuttavaa hoitotyön ammattilaista, jotka työskentelivät kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä.

Lääkkeitä annetaan murskattuina ja väärään aikaan

Aiempien selvitysten mukaan jopa kolmanneksella ikääntyneistä pitkäaikaishoidon potilaista on vaikeuksia niellä lääkkeitä, mikä voi hoitoyksiköissä johtaa lääkkeiden murskaamiseen.

Läheskään kaikki lääkkeet eivät kuitenkaan sovellu puolitettavaksi tai hienonnettavaksi. Esimerkiksi depottablettia ei saa murskata, vaan se on nieltävä kokonaisena. Murskatessa tabletin hitaasti vapautuvaksi tarkoitettua lääkeainetta vapautuu kerralla moninkertaisesti tavalliseen määrään verrattuna. Tästä on seurauksena suuri lääkeainepitoisuus verenkierrossa, mikä lisää haittavaikutuksia ja voi aiheuttaa vakavankin yliannostuksen.

– Tutkimuksessa ilmeni, että vain 59 prosenttia hoitajista tarkistaa aina ennen lääkkeen murskaamista, soveltuuko lääke murskattavaksi. Myös lääkkeiden antaminen oikeaan aikaan, esimerkiksi tyhjään mahaan ennen ruokailua, näyttää olevan haastavaa ikääntyneiden hoitotyössä, Karttunen toteaa.

Tyydyttävä toiminta lääkehoidossa ei riitä

Muiden tutkimusten perusteella lääkehoidossa esiintyvien puutteiden syyksi sanotaan kiire, epäselvä työnjako ja osaamattomuus.

– Itse ajattelen näiden lisäksi keskeisenä ongelmana työyhteisön työkulttuurin ja hoitajien asenteen lääkitys- ja potilasturvallisuutta kohtaan. Tutkimuksessani hoitajista 30 prosenttia ilmoitti, että he toteuttavat lääkehoitoa asteikolla 1–10 arvosanalla 8 tai alle. Tämä osoittaa mielestäni sen, että hoitajat tiedostavat tyydyttävän toimintansa, eivätkä ymmärrä, että lääkehoidon toteuttamisen tulee olla täyden kympin arvoista. Lisäksi monikaan hoitajista ei ymmärrä, että kun he poikkeavat tietoisesti ohjeista ja suosituksista, on se jo poikkeama, joka pitää kirjata haittatapahtumien valvontajärjestelmiin, Karttunen harmittelee.

Ikääntyneen lääkehoito voi olla haastavaa, sillä lääkkeiden vaikutusten arvioiminen ja haittavaikutusten tunnistaminen vaikeutuvat elimistön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä. Tällöin lääkkeiden vaikuttavuutta tulisi tarkkailla erityisen huolellisesti. Hoitajien lisäksi tähän tarvitaan yhteistyöhön koko hoitoketju.

– Lääkehoidon vaikutusten seuranta ja arviointi on puutteellista eli haluttuja vaikutuksia ei seurata aktiivisesti, eikä myös haittavaikutusten ilmaantumista. Lisäksi lääkehoidon turvatarkastuksissa on puutteita kautta linjan eli rutiininomaisia tarkistuksia ei tehdä, vaikka sen avulla mahdollisia virheitä voitaisiin havaita ja estää, Karttunen toteaa.

Annosjakelupusseihin kieltomerkit murskaamiselle

Monissa kunnissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa on alettu hyödyntää lääkkeiden koneellista annosjakelua, kuten Anja annosjakelupalvelua.

Koneellinen annosjakelu parantaa potilaan lääketurvallisuutta vähentämällä virheiden mahdollisuuden lääkejaossa lähes olemattomiin. Annosjakelussa moniammatillinen yhteistyö on tärkeässä roolissa. Yleensä hoitaja ja apteekki suunnittelevat yhteistyössä lääkkeiden ottoajankohdat, jolloin tyhjään vatsaan otettavat lääkkeet ovat eri pusseissa.

Karttusen mukaan annosjakelukaan ei ole aina täysin aukoton.

– Annosjakelupussissa voisi olla huomioita herättävä kieltomerkki murskaamiselle, mikäli lääkepussi sisältää sellaisia lääkkeitä. Toki hoitoyksiköihinkin pitää luoda sellainen malli, että lääkehoito toteutetaan aina oikein. Poikkeamia ei saisi sallia, hän korostaa.

Karttusen mukaan nyt onkin erityisen tärkeää peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen kehittäminen yhteistyössä kentän kanssa.

– Hoitajien asenteiden on muututtava, jos halutaan minimoida riskit. Jokaisessa yksikössä pitäisi olla jokaisessa työvuorossa henkilö, joka keskittyy vain lääkehoitoon, eikä muita häiriötekijöitä saisi olla, kunnes kaikki lääkehoito on turvallisesti toteutettu, Karttunen toteaa.

Tutustu lääkitysturvallisuutta lisäävään Anja annosjakelupalveluun

2010

Sähköinen lääkemääräys eli eResepti otettiin käyttöön ensimmäisenä Turun Nummenmäen apteekissa
Historiallinen resepti kirjoitettiin Turun Kirkkotien terveysasemalla 20.5.2010. Myös media oli paikalla, kun farmaseutti Anna Virkki toimitti eReseptin asiakkaalle ”sujuvan sukkelasti”, kuten apteekkari Mervi Inkinen toimitusta luonnehti. Jo ensimmäisen päivän aikana Nummenmäen apteekki toimitti useita kymmeniä eReseptejä ja kaikki sujui hyvin.

Lapualla apteekin ja kunnan terveydenhuollon yhteistyö kelpasi malliksi muuallekin Suomeen
Lapuan Lakeus Apteekki teki lapualaisille maksullisia lääkehoidon kokonaisarviointeja (LHKA). Jos asiakkaalla oli lääkärin lähete, kaupunki kustansi palvelun. Apteekkariliitolla oli keskeinen rooli lääkehoidon kokonaisarviointipalvelun kehittämisessä ja siihen vaadittavan koulutuksen suunnittelussa.

Karjaan apteekilla oli merkittävä rooli ns. valelääkärin paljastumisessa
Lääkäriksi tekeytynyt espoolaismies ehti kirjoittaa Karjaan terveyskeskuksen avovastaanotolla virheellisiä reseptejä päivittäin kahden kuukauden ajan. Aluksi häntä epäiltiin kokemattomaksi kandiksi, mutta huijaus alkoi paljastua, kun apteekki joutui puuttumaan päivittäin hänen resepteihinsä. Esimerkiksi lääkkeiden annostukset olivat usein pielessä. Karjaan apteekin työntekijät saattoivat pelastaa jopa ihmishenkiä puuttumalla lääkärinä esiintyneen espoolaismiehen lääkemääräyksiin.

Sairaanhoitajat saivat rajatun reseptinmääräämisoikeuden
Myös optikot ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivat suuhygienistit saivat oikeuden hankkia vastaanotollaan tarvitsemiaan lääkkeitä.

2011

eResepti levisi apteekkeihin suurin harppauksin
Vuoden lopussa jo yli puolet apteekeista oli eResepti-valmiudessa. Lääkkeen pystyi noutamaan sähköisellä reseptillä jo 420 apteekista.

Apteekeille mahdollistettiin lääkkeiden myynti apteekin verkkopalvelun kautta
Lisäksi apteekeille tehtiin mahdolliseksi palvelupisteiden perustaminen oman toimialueen tai naapurikunnan haja-asutusalueelle tai kyläkeskukseen. Palvelupisteet korvasivat vähitellen apteekkien lääkekaapit. Uudistusten tavoitteena oli parantaa lääkkeiden saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla.

Ensimmäiset geenitestit tulivat apteekkeihin
Ensimmäiset Suomessa kehitetyt ja kuluttajille tarkoitetut geenitestit, joilla tutkittiin alttiutta laktoosi-intoleranssiin ja laskimotukokseen, tulivat myyntiin muutamissa apteekeissa.

2012

Lääkekorvaukset ilman Kela-korttia
Apteekit pystyivät tarkistamaan asiakkaiden oikeuden lääkekorvauksiin ilman Kela-korttia. Jos asiakkaalla ei ollut Kela-korttia mukana, kortin tiedot voitiin asiakkaan luvalla tarkistaa sähköisesti Kelasta. Sähköisen Kela-tietojen kyselyn etu oli tietojen ajantasaisuus. Kysely mahdollisti myös lääkkeiden ostamisen suorakorvattuina apteekin verkkopalvelun kautta.

Marraskuussa apteekeissa vietettiin ensimmäistä kansallista Lääkehoidon päivää
Päivän teemana oli Tunne lääkkeesi, jolla haluttiin aktivoida sekä lääkkeiden käyttäjiä että terveydenhuollon ammattilaisia kiinnittämään enemmän huomiota lääkehoitojen onnistumiseen. Teemapäivänä asiakkaita rohkaistiin juttelemaan lääkityksestään ja muistutettiin, että lääkkeisiin liittyvissä asioissa voi aina kääntyä apteekin puoleen. Lääkehoidon päivän järjestivät sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon aloitteesta lääke- ja terveysalan toimijat yhdessä terveysalan viranomaisten kanssa.

Itä-Suomen yliopisto kohautti D-vitamiinitutkimuksellaan
Tutkimuksen mukaan merkittävä osa markkinoilla olevista D-vitamiinivalmisteista sisälsi selvästi pakkauksessa ilmoitettua vähemmän D-vitamiinia. Asiasta syntyi useita päiviä mediassa vellonut kohu. Apteekkariliiton kehotuksesta apteekit poistivat lisäselvitysten ajaksi myynnistä kaikki ne D-vitamiinivalmisteet, joissa D-vitamiinin määrä jäi tutkimuksen mukaan alle 80 prosentin pakkauksessa ilmoitetusta määrästä. Yliopiston käyttämä mittausmenetelmä osoittautui kuitenkin puutteelliseksi, ja apteekit palauttivat D-vitamiinivalmisteita myyntiin sitä mukaa kuin niiden pitoisuudesta saatiin laboratorion varmistus. Yliopisto pahoitteli virheellisten mittaustulostensa aiheuttamaa aiheetonta kohua.

Apteekit ottivat sähköisen reseptin käyttöön määräaikaan mennessä
Vuoden lopussa jo valtaosa lääkemääräyksistä oli sähköisiä monilla paikkakunnilla. Tietojärjestelmissä oli kuitenkin vielä kehitettävää sujuvan apteekkiasioinnin varmistamiseksi.

2013

Peruskorvusluokat laskivat, arvonlisävero nousi
Lääkkeiden peruskorvausprosenttia laskettiin 42:sta 35:een ja alemman erityiskorvausluokan korvausprosenttia 72:sta 65:een. Lääkkeiden arvonlisäverokanta nousi 9 prosentista 10 prosenttiin. Samalla lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden vuotuinen lääkekatto laski 700,92 eurosta 670 euroon.

Sähköisten reseptien määrä kasvoi huimasti
Apteekit toimittivat vuonna 2013 yhteensä noin 53 miljoonaa reseptiä eli 10 reseptiä jokaista suomalaista kohti. Toimitettujen reseptien määrä kasvoi vuodesta 2012 noin miljoonalla. Jo yli 40 prosenttia resepteistä oli sähköisiä. Vuonna 2012 niiden osuus oli vain 10 prosenttia.

2014

Lääketaksauudistus ja lääkekaton alentaminen hyödyttivät potilaita
Yli 41 euroa maksavat reseptilääkkeet halpenivat ja sitä halvemmat kallistuivat. Kaikkein kalleimmat lääkkeet halpenivat jopa satoja euroja. Suurin hinnan nousu oli 1,40 euroa. Muutosta tasattiin alentamalla lääkekustannusten vuosittainen lääkekatto 670 eurosta 610 euroon.

Apteekki.fi avattiin kuluttajille
Apteekki.fi-sivusto tarjosi, ja tarjoaa tänäkin päivänä, hyödyllistä tietoa hyvinvoinnista, terveydestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta sekä lääkehoidoista. Palvelun käytetyimpiä osioita olivat apteekkihaku ja lääkekorvauslaskuri. Apteekin neuvot -osiosta löytyi ohjeet tavallisimpien itsehoitovaivojen hoitoon.

Paperireseptit nuijittiin historiaan
Eduskunta hyväksyi lakiesityksen, jonka mukaan kaikki reseptit eläinlääkemääräyksiä lukuun ottamatta olisi laadittava sähköisesti vuoden 2017 alusta lähtien. Tämän jälkeen paperi- ja puhelinreseptejä saisi käyttää enää hätätilanteissa tai tietoliikennekatkosten aikana. Sähköiset reseptit olivat jo täyttä arkea suomalaisessa terveydenhuollossa. Julkisessa terveydenhuollossa 92 prosenttia resepteistä oli jo sähköisiä. Suomalaista noin 4,3 miljoonaa oli saanut vuoden loppuun mennessä sähköisen lääkemääräyksen.

Ensimmäiset terveyspisteet aloittivat apteekeissa
Uudella toimintamuodolla tuotettiin matalan kynnyksen terveyspalveluita apteekeissa yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa. Apteekin terveyspisteessä asiakas sai sairaanhoitajalta saman palvelun kuin terveyskeskuksessa, mutta pientä maksua vastaan ja jonottamatta. Toiminta vaati aluehallintoviraston luvan ja vastuunalaisen lääkärin. Apteekin terveyspisteet keskittyivät muun muassa hoitotasapainon seurantaan, riskiryhmien kartoitukseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä pieniin hoitotoimenpiteisiin. Apteekin terveyspiste ideoitiin alun perin Kuopio Innovationissa, mutta vuoden 2014 alussa terveyspisteen oikeudet siirtyivät Apteekkariliitolle, joka jatkoi konseptin kehittämistä yhdessä apteekkien kanssa.

2015

Reseptilääkkeet halpenivat
Apteekkien asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään joulukuussa 2015 keskimäärin yli 5 prosenttia vähemmän kuin joulukuussa 2014, ilmeni Tilastokeskuksen Apteekkariliitolle kokoamista tiedoista. Itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät lähes ennallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana reseptilääkkeiden hinnat olivat laskeneet tuntuvasti. Asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään omavastuita yli viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2005, vaikka lääkekorvauksia oli heikennetty. Samana aikana kuluttajahintaindeksi on noussut liki 20 prosenttia ja ruoan hinta yli 25 prosenttia.

Suomalaiset eivät halunneet itsehoitolääkkeitä kauppoihin

Taloustutkimuksen mielipidekyselyn mukaan vain alle puolet suomalaisista salli itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa. Keskimääräistä kielteisemmin asiaan suhtautuvat naiset, joista vain joka kolmas päästäisi itsehoitolääkkeet kauppojen hyllyille. Lähes yhtä kielteisesti asiaan suhtautuivat iältään 18–24-vuotiaat nuoret, joista itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa salli vähän yli kolmannes. 

2016

Alkuomavastuu näki päivänvalon
Kela-korvaukset muuttuivat jälleen vuoden alusta lukien ja suurimpana muutoksena tuli uusi 50 euron alkuomavastuu, joka on käytössä edelleen. Asiakas on siis maksanut vuodesta 2016 alkaen korvattavat reseptilääkkeensä 50 euroon asti kokonaan itse. Vasta sen jälkeen korvattavasta lääkkeestä alkaa saada Kela-korvausta. Alkuomavastuu ei koske alaikäisiä. Kun korvattavien lääkkeiden ostot ylittävät 50 euron alkuomavastuun, Kela maksaa osan korvattavan lääkkeen hinnasta.

Peruskorvaus nousi, lääkekatto laski
Peruskorvattavien lääkkeiden korvausprosentti nostettiin 35 prosentista 40 prosenttiin. Alemman ja ylemmän erityiskorvausluokan korvausprosentit säilyivät ennallaan. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeestä asiakas maksoi kuitenkin kolmen euron sijasta 4,50 euron omavastuun asiointikertaa kohden. Lääkekatto laski 670 eurosta 610,37 euroon.

Apteekkien aukioloajat pidentyivät
Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen vuoden 2016 alusta lukien näkyi myös apteekeissa, joita kauppojen aukiolosääntely ei ollut koskenut. Aukioloajat olivat pidentyneet kaikissa apteekkien kokoluokissa vuoden 2016 alun jälkeen. Apteekkariliiton keräämien tietojen mukaan apteekit ovat auki keskimäärin 57,6 tuntia viikossa ja laajemmin kuin julkiset terveyspalvelut.

2017

Vuosiomavastuu laski
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laski 610,37 eurosta 605,13 euroon. Alkuomavastuu ja lääkekorvausprosentit pysyivät ennallaan.

Paperireseptit jäivät historiaan
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki lääkemääräykset laadittiin sähköisesti vuoden alusta lukien. Potilas ei voinut enää kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä. Lääkäri pystyi edelleen antamaan lääkemääräyksen kirjallisesti tai puhelimitse poikkeustilanteissa, esimerkiksi teknisen häiriön takia. Näissä tilanteissa apteekki kuitenkin muutti reseptit sähköisiksi.

Reseptien voimassaolo piteni kahteen vuoteen
Aiemmin reseptit olivat voimassa vuoden kerrallaan. Tavoitteena oli vapauttaa lääkärien työaikaa reseptien uusimisesta muihin tehtäviin ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälejä alettiin seurata tarkemmin
Peruskorvattavista reseptilääkkeistä oli mahdollista saada Kela-korvausta vasta, kun edellinen lääke-erä oli käytetty lähes kokonaan. Uudesta lääke-erästä sai korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta oli ostettu kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Kuukauden lääkehoidossa jousto oli yhden viikon ja kahden kuukauden lääkehoidossa kaksi viikkoa. Tavoitteena oli vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä.

Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan
Muutoksen jälkeen Kela korvasi niiden hinnasta 65 prosenttia, eli korvattavuus oli samalla tasolla esimerkiksi sepelvaltimo- ja verenpainetaudin lääkkeiden kanssa. Insuliinihoito säilyi yhä ylemmässä, 100 prosentin erityiskorvausluokassa.

Kriisin sävyttämä syksy
Apteekkeja koettelivat koko syksyn ajan poikkeukselliset lääkejakeluongelmat. Lääketukkukauppa Oriolan ongelmat alkoivat syyskuun alussa, kun yritys otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Apteekkeja kehotettiin varautumaan yhden päivän mittaiseen jakelukatkokseen, mutta jakeluongelmat pitkittyivät viikkoihin. Pahin jakelukriisi kesti noin kuukauden, mutta tilanne ei normalisoitunut koko syksyn aikana. Vielä itsenäisyyspäivän ja joulunpyhien alla tilaukset kangertelivat, kun apteekit varautuivat pyhäpäiviin tilaamalla tavallista enemmän tuotteita. Pahimman kriisin aikana apteekeissa tehtiin valtavasti ylimääräistä työtä asiakkaiden reseptilääkehoitojen turvaamiseksi. Apteekit onnistuivat lääkkeiden hankkimisessa hyvin ja vaikka vaaratilanteilta oli, vakavilta potilasvahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Terveydeksi, Suomi! -kampanja paljasti lääkitysongelmia
Apteekit juhlistivat satavuotiasta Suomea tarjoamalla tuhat lääkityksen tarkistuspalvelua maksutta. Kampanjan aikana toteutetuissa lääkityksen tarkistuksissa havaittiin lääkitysongelmia noin joka kolmannella asiakkaalla. Ongelmat liittyivät tavallisimmin lääkehaittoihin, lääkkeiden ottoajankohtiin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin.

2018

Lääkehoidon aloituspalvelu näki päivänvalon
Lääkehoidon aloituspalvelulla asiakasta voitiin tukea apteekissa juuri silloin, kun hän vasta oli juurruttamassa lääkkeen käyttöä osaksi arkeaan ja pohti sen tarpeellisuutta. Lääkehoidon aloituspalvelua pilotoitiin Lohjanharjun apteekissa Lohjalla ja Willan Kehrä -apteekissa Hyvinkäällä. Pilotissa palvelua testattiin uuden diabeteslääkkeen saaneilla, tyypin 2 diabeetikoilla. Palvelulla haluttiin varmistaa, että asiakas hallitsee lääkehoitonsa toteutuksen ja ymmärtää lääkehoitonsa merkityksen ja hyödyt sairautensa hoidossa ja liitännäissairauksien ehkäisyssä.

Apteekkariliitto testasi lääkkeiden pikakuljetuspalvelua
Lääkkeiden pikakuljetuspalvelu käynnistyi keväällä suurimmissa kaupungeissa. Kotiinkuljetukset verkosta kotiovelle hoituivat jopa 1–4 tunnissa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Apteekkariliiton kumppanina pikakuljetuksista vastasi kotimainen kasvuyritys sekä paikalliset kuljetusyrittäjät, jotka koulutettiin lääkekuljetuksiin. Pikakuljetukset olivat osa apteekkien digitaalisten palveluiden kehittämistä. Useimmat apteekit olivat tähänkin asti tarjonneet kotiinkuljetuspalveluita, mutta palvelun kehittäminen toi kotiinkuljetukset yhä useammalle asiakkaalle näkyväksi.

Lääkkeiden käyttö oli kasvussa
Kun vielä vuonna 2010 lääkemääräyksiä eli reseptejä kirjoitettiin lähes 49 miljoonaa kappaletta, vuonna 2018 niiden määrä oli jo yli 63 miljoonaa. Toisaalta myös annosjakelumääräysten kirjaaminen on muuttunut vuonna 2015, minkä takia vuodet 2015─2018 eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Selkeää kasvua on kuitenkin havaittavissa, sillä vuonna 2015 reseptejä kirjoitettiin yli 55 miljoonaa.

2019

Lääkekatto laski jälleen
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laski 605,13 eurosta 572 euroon. Alkuomavastuu ja lääkekorvausprosentit pysyivät ennallaan.

Verkkoapteekkien määrä kaksinkertaistui
Suomi oli verkkoapteekkitoiminnan edelläkävijä Euroopassa. Keväällä lähes 200 apteekkia otti käyttöön uuden Apteekkariliiton kehittämän verkkopalvelualustan. Kyselytutkimuksen mukaan yli kolmasosa suomalaisista piti tärkeänä, että voi asioida apteekin kanssa myös verkon välityksellä.

Suomalaisella sähköisellä reseptillä alkoi saada lääkkeitä ulkomailta
Suomalaisella sähköisellä reseptillä alkoi vaiheittain saada lääkkeitä myös muissa Euroopan maissa. Ensimmäisenä yhteistyö alkoi Viron ja Kroatian kanssa. Lisää maita tuli mukaan vaiheittain. Sähköisellä reseptillä ei voi kuitenkaan ostaa ulkomailta esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavia tai huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä.

Suomessa otettiin käyttöön uusi eurooppalainen lääkevarmennusjärjestelmä
Uuden järjestelmän myötä lääkepakkauksiin tulivat aitouden varmistavat uudet turvaominaisuudet. Apteekissa lääkkeen aitous varmistetaan jatkossa aiempaa tarkemmin ennen kuin lääke luovutetaan asiakkaalle.

Apteekit kärsivät työvoimapulasta
Yli puolella Suomen apteekeista oli vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Jatkuvaa työvoimapulaa oli jopa 30 prosentissa apteekkeja. Moni kyselyyn vastanneista apteekkareista ei ole saanut lainkaan hakemuksia apteekkinsa avoimiin työpaikkoihin. Apteekkariliitto ehdotti ripeitä toimia farmaseuttien koulutuksen lisäämiseksi.

Suomen ensimmäinen lääkekuljetus droonilla toteutettiin onnistuneesti
Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla eli droonilla Helsingin Lauttasaaressa syyskuussa. Drooni kuljetti valikoiman itsehoitolääkkeitä Lauttiksen apteekilta Lauttasaaren Senioritalolle, jossa hoitohenkilökunta vastaanotti paketin. Uusi palvelu hyödyttää esimerkiksi asiakkaita, joilla yllättävän avuntarpeen tai sairauden vuoksi on hankaluuksia päästä asioimaan apteekkiin tai jotka asuvat vaikeapääsyisillä seuduilla kuten maaseudulla ja saaristossa.

Historiallisen paljon lääkkeiden saatavuushäiriöitä
Lääkkeiden saatavuushäiriöt nousivat isosti esille kesällä ja alkusyksystä. Lääkkeiden saatavuushäiriöt olivat lisääntyneet rajusti 2010-luvulla. Kun vuonna 2010 saatavuushäiriöilmoituksia kirjattiin 67, ilmoitettiin niitä vuonna 2018 peräti 1213. Lääkkeiden saatavuusongelmien yleistymisestä huolimatta lääkkeiden välitön saatavuus apteekeista säilyi silti erinomaisella tasolla. Apteekkariliiton selvityksen mukaan Suomessa 98 prosenttiin resepteistä lääke löytyi heti apteekin varastosta.

Mitä 2020 tuo tullessaan?

Lääkekatto nousee hieman
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto nousee 572 eurosta 577,66 euroon. Lääkekorvausten vuosikohtainen alkuomavastuu on 50 euroa myös vuonna 2020. Lääkekorvauksia voi siis saada vasta, kun on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden alusta lukien. Lääkekorvausprosentit säilyvät ennallaan.

Tieto vuosiomavastuun täyttymisestä päivittyy ajantasaisesti
Vuoden 2020 alusta lukien lääkkeistä maksetut omavastuut näkyvät ajantasaisesti apteekeissa ja Kelan asiointipalvelussa ja lisäkorvauksen saa heti lääkeoston yhteydessä. Muutos on merkittävä paljon tai kalliita lääkkeitä tarvitseville. Aiemmin tieto lääkekaton eli vuosiomavastuun täyttymisestä on päivittynyt viiveellä ja Kela on ilmoittanut siitä asiakkaalle kirjeellä, jonka jälkeen asiakas on voinut hakea lisäkorvausta Kelalta. Vuodenvaihteen jälkeen lisäkorvauksen saa siis heti lääkeoston yhteydessä apteekissa.

Suomen väestö ikääntyy ja tulevaisuudessa yhä useamman kunnan ikärakenne luo haasteita elinvoimaiselle ja taloudellisesti kestävälle palvelujen järjestämiselle.

Palvelurakenteen keventämisessä keskeistä on se, että ikäihmiset asuvat entistä useammin kotona ja kotona pärjäämistä tuetaan erilaisilla palveluilla. Tämä edellyttää resurssien suuntaamista turvallisen kotona asumisen vahvistamiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutumista tukeviin palveluihin.

Myös hyvinvointiteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen on välttämätöntä ikäihmisten palveluita kehitettäessä. Teknologia voi olla esimerkiksi kotona asumista avustavaa tai henkilöstön työssä tai työn organisoinnissa hyödynnettävää. Tällä hetkellä esimerkiksi lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun hyödyntäminen lisääntyy Suomessa voimakkaasti.

– Kunnat yksi toisensa jälkeen ovat hoksanneet, miten paljon sen avulla voidaan lisätä kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta, vähentää lääkekustannuksia sekä samalla vapauttaa kotihoidon hoitajien työaikaa muuhun hoiva- ja hoitotyöhön, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Johansson.

Koneellinen annosjakelu lisää lääketurvallisuutta

Lääkkeiden koneellista annosjakelupalvelua voivat hyödyntää niin kuntalaiset, kotihoito kuin kunnan asumis- ja vanhuspalvelut. Monessa kunnassa pohditaan parhaillaan talouden sopeuttamistoimia ensi vuodelle ja koneellisen annosjakelun käyttöönotto on mainittu syksyn aikana eri kuntien talousarvioehdotuksissa.

– Koneellinen annosjakelu tuo mukanaan paitsi lisää aikaa hoitajille, myös turvallisuuden. Ei tule otettua väärään aikaan vääriä lääkkeitä. Lisäpalveluna hankittavan lääkeautomaatin avulla asiakas pystyy myös ottamaan lääkkeet itsenäisemmin, eikä jokaiseen lääkkeiden ottokertaan tarvita enää hoitajaa mukaan. Lääkeautomaatti muistuttaa lääkkeiden ottamisesta sekä hälyttää, jos lääkkeet unohtuvat, Johansson tarkentaa.

Siun sote ja Oulu ottaneet käyttöön palvelusetelin

Kunta voi tuottaa annosjakelupalvelun monilla eri tavalla. Esimerkiksi palvelusetelit takaisivat kuntalaisille valinnanvapauden sekä tasalaatuisen ja turvallisen lääkehoidon.

– Perinteisesti kunnat ovat kilpailuttaneet lääkehoidosta huolehtimisen, mutta esimerkiksi Siun sote Pohjois-Karjalassa sekä Oulu ovat jo ottaneet käyttöön lääkkeiden koneellista annosjakelua koskevat palvelusetelit, joiden ansiosta annosjakelupalvelu on kaikille kuntalaisille täysin maksuton. Siellä palveluseteliä hyödyntävät kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaat, joilla on käytössä 4–5 eri lääkettä. Annosjakelupalvelun avulla työntekijöiden työaikaa on vapautunut merkittävästi muihin töihin, josta on seurannut myös säästöjä. He aikovat jatkaa ja kehittää koneellisen annosjakelun palvelusetelimallia tulevaisuudessakin, Johansson kertoo.

Lue lisää Anja-annosjakelupalvelusta

Oriola Road Show 3.–12.9. Jyväskylä, Oulu, Lappeenranta ja Kuopio

Varma syksyn merkki on jokavuotinen Oriola Road Show. Tapahtuma kerää kahdesti vuodessa yhteen lääkealan ja eläinlääkäriasemien ammattilaiset verkostoitumaan sekä syventämään ammattiosaamistaan mielenkiintoisille asiantuntijaluennoille. Anja on mukana jokaisella Road Show’n pysähdyspaikalla, tervetuloa keskustelemaan annosjakelun uusista tuulista!

Syksyllä 2019 Oriola Road Show’n pysähdyspaikat ovat keskittyneet Keski- ja Itä-Suomeen:
3.9. Jyväskylä
5.9. Oulu
11.9. Lappeenranta
12.9. Kuopio

Kuntamarkkinat 11.–12.9. Helsinki

Kunta-alan vaikuttajien vuoden tärkein tapahtuma, Kuntamarkkinat, järjestetään jälleen Helsingin Kuntatalolla syyskuun puolivälissä. Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmassa on luvassa asiantuntijoiden kiinnostavia seminaareja sekä eri alojen näytteilleasettajien tietoiskuja.

Lääkkeiden koneellinen annosjakelu on erittäin ajankohtainen aihe, kun kunnat pohtivat ikäihmisten palveluiden laadukasta ja turvallista tuottamista sekä lääkehoidon kilpailutuksia. Kerromme mielellämme lisää siitä, millaista apua Anja voi tarjota haasteiden kanssa painivalle sosiaali- ja terveysalalle. Löydät meidät osastolta 5D. Tapaamisiin!

Kuntamarkkinoihin ja tapahtuman ohjelmaan voit tutustua tarkemmin täällä.

Annosjakelu tarjoaa varsinkin ikääntyville apteekin asiakkaille paljon hyötyjä pientä korvausta vastaan. Palveluun kannattaa tutustuttaa asiakkaat, joilla on käytössä useita säännöllisesti otettavia lääkkeitä. Lääkkeiden jakelusta on apua muistisairaille sekä omaishoitajille tai pariskunnille, joista toinen huolehtii puolisonsa lääkkeistä. Myös ikääntyvien ihmisten lapset, jotka kantavat huolta vanhempiensa hyvästä lääkehoidosta, voivat kiinnostua palvelusta. Annosjakeluasiakkaat ovat apteekille sitoutuneita ja pitkäikäisiä, eikä niihin vaikuta sesonkivaihtelut.

Neljä myyntiargumenttia annosjakelun tueksi

1. Anjan avulla säästyy rahaa

Monesti annosjakelupalvelun aloittamisen yhteydessä saadaan karsittua asiakkaan lääkekuormasta ylimääräisä, tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä, mistä syntyy jo itsessään säästöä. Koneellisessa annosjakelussa asiakas maksaa vain hänelle jaetuista lääkkeistä, eikä kaappien pohjille jää makaamaan ylimääräisiä valmisteita. Lisäksi lääkkeet jaellaan sen kokoisesta pakkauksesta, jossa tabletin tai kapselin yksikköhinta on edullisin.

Annosjakelulääkkeistä saa normaalin Kela-korvauksen, mutta tiesitkö että Kela voi korvata asiakkaalle myös osan annosjakelun palkkiomaksusta? Kela korvaa apteekin perimästä annosjakelupalkkiosta 40 prosenttia. Korvausta voi saada korkeintaan 1,26 euroa/viikko.  Korvauksen piiriin kuuluvat 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, joilla on käytössään vähintään kuusi korvattavaa annosjakelulääkettä.

2. Selkeyttä ja säännöllisyyttä lääkehoitoon

Erityisesti muistisairaat ja heidän omaisensa saavat annosjakelusta mielenrauhaa. Asiakkaat pystyvät tarkistamaan kerta-annospusseista, ovatko ottaneet oikeat lääkkeet oikeaan aikaan. Jokaiseen pussiin on merkattu lääkkeiden ottopäivämäärä ja -ajankohta, josta lääkkeiden käyttöä on vaivatonta seurata.

Anja-laatikon avulla kaapeista poistuvat turhat ja mahdollisesti asiakasta sekoittavat lääkepakkaukset, joka tuo selkeyttä lääkehoitoon. Uusien annosjakeluasiakkaiden lääkitys tarkastetaan ennen palvelun aloitusta, jolloin mahdolliset ylimääräiset tai toisiinsa sopimattomat lääkkeet voidaan poistaa.

3. Lääketurvallisuus ja -hygienia paranevat

Annosjakelun avulla lääkkeiden jakelun virheprosentti saadaan minimoitua. Oriolan teettämässä tutkimuksessa selvisi, että jopa puolet yli 86-vuotiaista ja 43 prosenttia 75–80-vuotiaista on ottanut lääkkeitä joskus väärin. Käsin jaettujen lääkkeiden virheprosentti tutkimuksista riippuen on 1–20 prosenttia, kun Anjalla virheprosentti on vain 0,006. Myös lääkehygienia parantuu, kun lääkkeet jakavat hygieenisiin pusseihin koneet ihmisen tekemän dosettijakelun sijasta.

4. Huoleton ottaa mukaan – vaikka mökille

Varsinkin näin kesän korvilla ihmiset alkavat liikkumaan normaalia enemmän ja edessä voi olla pitkiäkin lomamatkoja. Annosjakelurullasta on kätevää ottaa mukaan vain niiden päivien lääkkeet kerta-annospusseissa, jotka matkan aikana tarvitsee. Näin lääkepakkaukset eivät vie matkatavaroista turhaa tilaa, eikä mikään tärkeä valmiste unohdu matkasta.

Annosjakelusta on etua myös omaisille. Jos omaiset ovat lähdössä esimerkiksi ulkomaille lomamatkalle, he voivat olla varmoja, että läheisen lääkehoito on kunnossa myös tämän ajan.

Osallistu ”Jos sinulla on paljon lääkkeitä…” -repäisylehtiökisaan

Anjan asiakasapteekeille on postitettu kasa uusia repäisylehtiöitä, joista voi jakaa sivuja potentiaalisille annosjakeluasiakkaille. Kun apteekkilainen on jakanut kaikki repäisylehtiön sivut, voi hän osallistua kesäkilpailuun, jossa palkintona on muumimukeja!

Osallistuminen ja tarkemmat ohjeet löydät täältä.

Jäitkö ilman repäisylehtiötä vai jaoitko jo kaikki sivut? Uusia repäisylehtiöitä pääsee tilaamaan Ammattilaisnetistä.

Saapasmaan sinappikaali

Alun perin Italiasta pohjoiseen kotiimme saapunut rucola-salaatti on noussut monen suosikiksi. Rucolan hienoarominen maku muistuttaa vähän pähkinää ja retiisiä, minkä ansiosta se tuo mukavaa vaihtelua perinteisten lehtisalaattien rinnalle esimerkiksi salaattipohjaan. Anjan nopeassa reseptissä rucolan kaverina toimii makea päärynä sekä kermainen juusto. Tiesitkö, että Rucolan suomenkielinen nimi on sinappikaali?

Resepti 1. Päärynä-rucolasalaatti (4 annosta)
4 kpl päärynää
100 g rucolaa
1/2 dl pinjansiemeniä
1 dl parmesaanijuustoa (lastuina)

Kastike
1 rkl vettä
1 tl dijoninsinappia
1 1/2 tl juoksevaa hunajaa
3 tl sitruunamehua
1/4 tl suolaa
1/4 tl mustapippuria
1 tl valkoviinietikkaa
1/2 dl ruokaöljyä

1. Kuori ja viipaloi päärynät.
2. Sekoita keskenään kaikki muut kastikkeen aineet paitsi öljy. Lisää öljy ohuena norona kastikkeen joukkoon vispilällä koko ajan sekoittaen.
3. Paahda pinjansiemeniä pannulla kunnes ne saavat väriä.
4. Sekoita kastike salaattiin, lisää päärynäpalat, pinjansiemenet sekä parmesaanilastut.
5. Herkuttele!

Taio persiljasta ihmejuoma

Puutarhojen yrttiklassikoiden katraaseen kuuluu ehdottomasti persilja. Mieto yrtti toimii hyvänä lisänä liharuokiin tai vaikka suoraan penkasta popsittavaksi. Persiljaa on käytetty menneisyydessä myös lääkekasvina, sillä kasvi sisältää paljon karoteeni ja C-vitamiinia. Persiljan hyviä ominaisuuksia joi naukkailla myös juoman muodossa.

Resepti 2. Pirtsakka ihmejuoma (1 annos)
1/2 sitruuna
1 kurkku
1 tl jauhettua inkivääriä
nippu persiljaa
vettä

1. Laita ainekset tehosekoittimeen ja hurauta massa tasaiseksi.
2. Lisää vettä tarpeen mukaan, niin että rakenne miellyttää.
3. Nauti!

Tillillä tilkka iloa

Onkohan mitään kesäisempää makua, kuin poreilevat uudet potut kaverinaan tillipuntti? Nopeasti kasvavasta maustetillistä voi hyödyntää niin lehdet, kukat kuin hedelmät. Tiesitkö, että mitä pohjoisempana tilli kasvaa, sitä enemmän sen lehdissä on aromia? Tämän takia erityisesti pohjoismaissa tillin lehdet ovat perinteinen ja pidetty mauste. Tilliä kannattaa kokeilla myös osana pestoa, joka tuo sen maun upeasti esiin!

Resepti 3. Tilli-hernepesto
1 puoli punttia tilliä
1 dl herneitä
½ dl auringonkukansiemeniä
½ dl parmesaanijuustoa (raastettuna)
½ tl mustapippuria
2–3 rkl oliiviöljyä
2 rkl sitruunamehua

1. Huuhdo tilli ja leikkaa se teholeikkuriin.
2. Lisää herneet, siemenet, juusto ja mausteet.
3. Surauta massaksi. Älä hienonna liikaa, jotta maut eivät katoa.
4. Lisää öljy ja sitruunamehu.
5. Anna koneen käydä, kunnes pesto on tasaista.
6. Levitä pestoa esimerkiksi ruisleivän päälle ja nauti! Pesto kestää myös lämmittämistä, joten ruisleipiä voi esimerkiksi lämmittää hetken grillissä muiden kesäherkkujen kanssa.

Psst.. Kokeile pesoa myös uuniporkkanoiden dippinä, herkullista!

Alkuperäiset reseptit lainattu täältä, täältä ja täältä.

Mikä resepteistä sai veden herahtamaan kielelle?

Äänestä alla, jätä yhteystietosi ja voit voittaa metallisen minikasvihuoneen (arvo n. 30 euroa). Minikasvihuone sopii erinomaisesti esimerkiksi parvekkeelle, terassille tai sisätiloihin. Arvonta on käynnissä 30.6.2019 asti ja osallistuessa arvontaan hyväksyt kisan säännöt.

 

Äänestys on päättynyt, kiitos kaikille osallistujille!

 

Kaipaatko apteekkiisi vakaata kasvua?

Anja-annosjakelupalvelu on kuin näissä resepteissä käytetyt nopeasti kasvavat kasvit: Anja vahvistaa ja luo uusia kestäviä asiakassuhteita, kasvattaen samalla apteekin toimintaa.

Ota Anja osaksi apteekkisi palvelutarjontaa – kasvetaan yhdessä!

APTEEKKARI 2019 25.–26.4.2019, Helsinki

Huhtikuun viimeisenä torstaina ja perjantaina Apteekkariliiton tapahtuma kokoaa yhteen yli puolet Suomen apteekkareista sekä parisataa proviisoria Helsingin Messukeskukseen.

APTEEKKARI 2019 -koulutustapahtumassa on seminaareja, paneeleita sekä näyttely, joissa syvennytään päivän polttaviin puheenaiheisiin. Tapahtumassa on katse vahvasti tulevaisuuteen, luvassa on keskustelua muun muassa apteekkialan muutostrendeistä ja kehittämisen suunnasta tulevalla vaalikaudella, ketjuttamisen uhista ja mahdollisuuksista sekä apteekin johtamisesta.

Anja mukana näyttelyssä

Kiinnostavien seminaarien ja keskusteluiden lomassa kannattaa poiketa näyttelyyn, jossa esitellään lääke- ja apteekkialan trendejä juuri nyt. Anja on tuttuun tapaan mukana näyttelyssä osana Oriolan osastoa.

Tervetuloa keskustelemaan tulevaisuudesta sekä annosjakelun mahdollisuuksista kanssamme. Osastolla on luvassa myös pientä kotiin vietävää, joten tulethan poikkeamaan!

Tapahtumaan ja sen ohjelmaan voi tutustua tarkemmin Apteekkariliiton sivuilla.