Potilaalle arkistot - Sivu 2 9:stä

Kun Kullervo Rauhala ryhtyi Anja-annosjakelupalvelun käyttäjäksi, hän sai nopeasti huomata, että aikaa jäi lääkejaon sijaan mukavampiin asioihin ja yöpöydän laatikkoonkin mahtui jälleen muutakin kuin lääkkeitä.

Oulun Haukiputaalla asuva Kullervo Rauhala on ollut Anja-annosjakelupalvelun käyttäjänä syksystä 2019 asti. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu oli hänelle entuudestaan tuttua, sillä molemmilla hänen vanhemmistaan oli ollut vuosia aikaisemmin vastaavanlainen palvelu käytössä. Rauhala itse päätyi koneellisen annosjakelun käyttäjäksi ikävän sattuman myötä.

– Sain aivoinfarktin ja olin sen jälkeen jonkun aikaa sairaalassa. Olen nyt jo toipunut infarktista ihan hyvin, pysyvämpi muisto jäi ainoastaan toiseen silmään, jossa on edelleen hiukan näköhäiriötä. Toipumisen alkuvaiheessa minulla oli kuitenkin hieman muistamisen kanssa ongelmia ja muutenkin kärsin jonkin verran aloitekyvyn puutteesta. Kotihoito ehdotti siirtymistä koneellisen annosjakelupalvelun käyttäjäksi ja tässä sitä ollaan! Rauhala kertaa syksyn tapahtumia.

Oikeat lääkkeet, oikeaan aikaan

Infarktin jälkihoidon ja muiden perussairauksien takia Rauhala syö päivittäin yhteensä 15 erilaista lääke- ja vitamiinivalmistetta. Aikaisemmin Rauhala annosteli kaikki käyttämänsä valmisteet itse.

– Dosetista meinasi välillä loppua tila kesken, hän myöntää.

Rauhalan mukaan lääkemäärän annosteluun meni myös reilusti aikaa. Nyt Anjan kanssa tätä ongelmaa ei ole.

– Enää ei tarvitse joka viikko istua puolta tuntia aukomassa ja sulkemassa lääkepurkkeja, saati pohtia jälkikäteen ovatko lääkkeet varmasti dosetissa oikeissa lokeroissa. Anjan avulla kaikki lääkkeet on varmasti jaoteltu niin kuin pitääkin. Itse annospussissakin on vielä lueteltu kyseisen ottokerran lääkkeet, joten siitä on aina helppo tarkistaa, jos vähääkään alkaa epäilyttää mitä lääkkeitä sillä kertaa otetaan. Palvelu on ollut erittäin hyvä ja hyödyllinen, Rauhala toteaa.

Kotiin ei jää ylimääräisiä lääkkeitä

Anja-annosjakelussa lääkkeet toimitetaan valmiissa annospusseissa aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Yksi palvelun eduista on myös se, että kotiin ei kerry enää ylimääräisiä lääkkeitä. Tämä tuo myös säästöä, sillä Anjan käyttäjät maksavat ainoastaan niistä lääkkeistä, jotka käytetään, eivätkä esimerkiksi kokonaisista lääkepakkauksista.

– Minuun tapauksessani lääkitystä on jouduttu aina välillä vaihtamaan, jolloin kaappeihin on jäänyt paljon puolikkaita purkkeja. Enää ei ole sitä ongelmaa, Rauhala kiittelee.

Runsas lääkearsenaali vaati aiemmin myös reippaasti säilytystilaa.

– Yöpöydän laatikko oli aina täynnä lääkkeitä. Sieltä sitten niitä alettiin joka maanantai sullomaan dosettiin. Anjan myötä myös tämä ongelma poistui! Rauhala viittaa Anjan ulkoasultaan siistiin ja näppäränkokoiseen annosjakelulaatikkoon.

Anja pitää edelleen huolta

Myös yhteistyö apteekin kanssa on sujunut Rauhalan mukaan erinomaisesti. Hän noutaa itse uudet annosjakelupussit lähiapteekistaan kahden viikon välein.

– Apteekki on käytännössä naapuritalossa noin 100 metrin päässä. Lääkärin määräämät lääkitysmuutoksetkin ovat sujuneet ongelmitta, ei ole tarvinnut itse tarkistella, että kaikki muutokset on varmasti huomioitu.

Anja-palveluun tyytyväisellä Rauhalalla on myös toisenlainen tarina Anjaan liittyen.

– Vaimoni Anja menehtyi 20 vuotta sitten liikenneonnettomuudessa. Välillä leikin ajatuksella, että niin se Anja vaan edelleen pitää minusta huolta sieltä rajaan takaa, hän myhäilee.

Muista levätä

Syksyn hiipivä pimeys ei ole pelkästään huono asia. Kun vuodenajoissa siirrytään kohti talvea, saa hyvällä omatunnolla nukkua silloin kun nukuttaa ja arjessa voi ottaa vähän rennommin. Iltaisin on mukavaa keittää kuppi hyvää teetä ja katsoa televisiosta lempisarjaa tai lukea jotain jännittävää kirjaa.

Riittävällä levolla on myös iso merkitys hyvinvointimme kannalta. Aikuisen unen tarve on jopa 7–9 tuntia vuorokaudessa ja nuorilla vielä enemmän. Joten levon kannalta pimeys on ihan hyvä asia.

Liikunta tekee hyvää

Siinä missä pimeään vuodenaikaan saa ottaa aikaa levolle, liikuntaa ei sovi unohtaa. Vaikka pitkän päivän jälkeen tekisikin mieli jäädä sohvannurkkaan tuijottamaan televisiota, niin sitä ei kannata tehdä joka päivä. Liikunnan ei tarvitse olla veren maku suussa suoritettua rääkkiä, vaan kevytkin liikunta tekee keholle ja mielelle hyvää.

Tänä vuonna poikkeusaikojen myötä moni onkin ottanut liikunnan elämäänsä ihan eri tavalla mukaan kuin ennen. Luonto on tuonut usealle parempaa mieltä, kun arki on muuttunut monella tapaa. Koska turvaväleistä täytyy edelleen pitää huolta, niin ystävien tapaaminen esimerkiksi ulkona kävelyn merkeissä on loistava tapa nauttia seurasta ja saada liikuntaa!

Videopuheluista apua yksinäisyyteen

Poikkeusaika on korostanut yksinäisyyttä, koska muiden ihmisten näkeminen on ollut rajoitettua. Onneksi yksinäisyyttä voi lievittää esimerkiksi soittamalla läheisille videopuheluita. Se toinen henkilö ei ehkä ole fyysisesti läsnä, mutta on läsnä kuitenkin, kun voi nähdä toisen kasvot ja kuulla äänen.

Hyvät ihmissuhteet ovat erittäin tärkeitä omalle hyvinvoinnille ja niitä kannattaa vaalia poikkeusajoista huolimatta. Läheisiin ihmisiin kannattaa pitää säännöllisesti yhteyttä. Monia saattaa askarruttaa jatkuvat poikkeusajat ja omista murheistaan läheisille ihmisille puhuminen voi helpottaa oloa merkittävästi.

Pidä kiinni rutiineista

Koska sosiaalinen elämä on viime kuukausina ollut rajoitettua, rutiineista kiinnipitämisen merkitys on korostunut arjessa. Rutiinien ei tarvitse olla mitään isoja, vaan ihan jo se, että menee nukkumaan ja herää samaan aikaan joka päivä, voi auttaa.

Rutiineissa kannattaa pitää kiinni myös siitä, että syö monipuolisesti ja terveellisesti. Samoin kannattaa liikkua säännöllisesti. Rutiinien lomassa kannattaa ehdottomasti järjestää aikaa myös asioille, joista nauttii, kuten harrastuksille tai sille lempikirjan lukemiselle.

Ole kiltti itsellesi ja muille

Olemalla lempeä itsellesi ja muille saat aikaan hyvän olon tunteen itsellesi. Aina ei tarvitse olla sata lasissa tekemässä asioita, vaan välillä on ihan ymmärrettävää, että ei jaksa. Välillä on hyvä vain antaa itsensä olla, sen kummemmin sitä ajattelematta.

Poikkeuksellisina aikoina on hyvä muistaa, että me olemme kaikki samassa veneessä. Uusi arki on meille kaikille jotain, mihin täytyy sopeutua. Pidetään siis huolta toisistamme ja itsestämme!

Listasimme alle muutaman lääkehoitoon liittyvän kysymyksen. Jos vastaat edes yhteen kysymykseen kyllä, voi Anja-annosjakelu olla juuri Sinua varten!

Syötkö säännöllisesti jotain lääkettä?

Anja sopii aivan kaikille, joilla on käytössään säännöllinen lääkitys. Annosjaeltaviksi sopivat lähes kaikki tabletti- ja kapselimuodossa olevat lääkkeet, paitsi antibiootit, sytostaatit, vahvat hormonit ja säilyvyytensä puolesta erityisherkät valmisteet. Annosjakelupusseihin voidaan jakaa myös säännöllisessä käytössä olevat vitamiini- ja hivenainevalmisteet.

Haluaisitko säästää lääkekuluissasi?

Anjan paras puoli on, että potilas maksaa vain jaetuista lääkkeistä. Annosjakelun avulla ei ole pelkoa, että lääkkeet pääsisivät vanhenemaan tai että ylimääräisiä lääkkeitä kertyisi kotiin – tämä tuo jo itsessään säästöä! Annosjakelussa käytetään lisäksi lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita ja lääkkeet jaellaan annospusseihin sen kokoisesta pakkauksesta, jossa tabletin tai kapselin yksikköhinta on edullisin. Myös Kela korvaa annosjakelussa olevat lääkkeet normaalisti. Lisäksi annosjakelun palvelumaksusta voi saada Kela-korvausta tietyin ehdoin. Lue Kela-korvauksesta lisää täältä.

Toivoisitko, että lääkkeiden annostelu olisi helpompaa ja vaivattomampaa?

Lääkkeiden annostelu dosettiin vaatii tarkkuutta ja vie aikaa. Anja-annosjakelussa haet valmiiksi annostellut lääkkeet apteekista kahden viikon välein. Koneellisesti jaettujen lääkkeiden virheprosentti on myös huomattavasti pienempi, kuin jos lääkkeet jaetaan käsin dosettiin. Vaikka olisikin kykenevä annostelemaan omat lääkkeensä itse, monet ovat valinneet Anja-annosjakelun juuri sen turvallisuuden, helppouden ja vaivattomuuden takia! Anjan ansiosta ei myöskään tule tilannetta, että joku lääkkeistä pääsisi loppumaan kesken.

Onko sinulla vaikeuksia annostella lääkkeitä itse?

Anja-annosjakelu on loistava vaihtoehto heille, jotka eivät enää pysty annostelemaan lääkkeitään itse. Vaikka lääkkeiden dosettijakelusta vastaisikin kokenut hoitaja ja omainen, on koneellinen annosjakelu hygieenisempää ja tehokkaampaa kuin lääkkeiden jakelu käsin dosettiin. Anjan virheprosentti on vain 0,003 prosenttia, kun käsin jaettuna virheprosentti on tutkimuksesta riippuen 1–20 prosenttia. Annospussissa olevan päivämäärän ja kellonajan avulla on myös helppoa seurata, onko muistanut ottaa lääkkeet ajallaan.

Valtaavatko lääkepurkit liikaa kaappitilaa?

Anjan ansiosta lääkkeet eivät vie enää tilaa kaapeista! Annosjakelussa kaikki asiakkaan käyttämät lääkkeet ovat siistissä pienessä (16 x 15 x 8,5 cm) pahvilaatikossa, jota voi pitää esillä vaikka keittiön pöydällä. Kompaktin kokoinen laatikko mahtuu hyvin myös kaappiin. Kun lääkkeet ovat yhdessä paikassa, koti pysyy helpommin siistinä.

Kertyykö kaappeihin herkästi ylimääräisiä lääkkeitä?

Kokeilitko uutta lääkettä, joka ei sitten sopinutkaan ja lähes koko lääkepakkaus jäi käyttämättä? Vai jäikö lääkekuurin jäljiltä ylimääräisiä pillereitä nurkkiin pyörimään? Löytyykö kaapeistasi vanhentuneita lääkeitä? Anjan ansiosta kotiin ei enää kerry ylimääräisiä lääkkeitä, sillä säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit haetaan apteekista kerta-annospusseihin pakattuina aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Saat vain ne lääkkeet, joita sillä hetkellä tarvitset.

Haluaisitko, että koko lääkityksesi on helposti kaikkien sinua hoitavien tahojen tiedossa?

Annosjakelu perustuu hoito- ja lääkealan ammattilaisten tiiviiseen yhteistyöhön, joka omalta osalta auttaa lääkityksen ajantasaista seurantaa. Kun annosjakelupalvelu otetaan käyttöön, asiakkaan lääkitys tarkastetaan kokonaisvaltaisesti.

Kiinnostuitko Anjan eduista? Täältä löydät helpon ohjeen, miten olet askeleen lähempänä omaa Anjaa!

Erik ja Tuula Berglund kertovat hieman naureskellen olleensa Hirvensalon apteekin pitkäaikaisia kanta-asiakkaita. Vaikka kummallakin on useita eri lääkityksiä, ja apteekkikäyntejäkin tulee tehtyä viikoittain, he ensin empivät annosjakelukokeiluun lähtemistä. Varsinkin Tuulalle lääkitysasiat olivat jo entuudestaan tuttua asiaa. Ennen eläkeikää hän toimi perushoitajana sairaalassa, terveysasemilla sekä vanhainkodeissa, ja ennen annosjakelukokeilun aloittamista hän jakoi Erikin lääkkeet tottuneesti dosettiin.

Tästä syystä valmiiksi annostellut lääkepussit tuntuivatkin aluksi ajatuksena jopa hieman turhanpäiväiseltä. Kokeilu on kuitenkin osoittanut, että apteekin palvelu on enemmän kuin hyödyllinen.

– Annosjakelu on ihan ehdoton juttu, kyllä se näin on. Se on niin helppo. Enää ei tule esimerkiksi tilanteita, että joku lääke loppuisikin ykskaks kesken, Tuula Berglund kehaisee.

Monimutkaisen lääkityksen helpottaja

Kummallakin pariskunnasta on tällä hetkellä käytössään ikioma Anja. Muutama vuosi sitten Erik Berglundilla todettiin Alzheimerin tauti, jota nyt lääkitään muiden sairauksien ohella. Myös Tuula Berglundilla on perussairauksia, joihin hän syö tällä hetkellä viittä eri reseptilääkettä.

Anjan ansiosta pariskunnan ei tarvitse huolehtia, milloin on aika ottaa mikäkin lääke. Myöskään kaapit eivät enää täyty lääkepurkeista.

Puolen vuoden kokeilujaksolle osui yksi lääkitysmuutoskin, jolloin Tuulan annosjakelupusseista piti jättää yksi lääke kokonaan pois.

– Asia hoitui apteekin ja lääkärin yhteistyöllä todella vaivattomasti. Sanotaankin, että apteekki on ikääntyneen paras ystävä ja se on kyllä täysin totta! Tuula naureskelee.

Annosjakelu tuo turvaa

Ennen Erikin sairastumista Alzheimeriin, pariskunta kertoo viettäneensä aktiivista elämää.

– Olemme kiertäneet koko maapallon, Australiat ja Etelä-Amerikat ja kaikki. Viime keväänä olimme Roomassa, mutta se reissu taisi jäädä viimeiseksemme, Erik Berglund epäilee.

Aivoja rappeuttava sairaus on alkanut aiheuttaa Erikille huimausta, joka vaikeuttavaa jo arjen askareitakin. Arjen hankaloituessa on turvallisesti annosteltu lääkitys asia, josta pariskunta haluaa pitää kiinni.

– Vaikka pystyisinkin vielä hyvin itse hoitamaan meidän molempien lääkejaot, aiomme jatkaa annosjakelun käyttäjinä. Se on kerta kaikkiaan niin helppo. Eikä sitä tiedä, kuinka kauan omakaan nuppi pysyy skarppina, Tuula Berglund pohtii.

Lääkehävikki jäi historiaan

Kokeilun edetessä pariskunta on myös huomannut koneellisen annosjakelun tuomat taloudelliset edut.

– Enää ei tule lääkehävikkiä. Sehän tulee edullisemmaksi myös yhteiskunnalle, kun lääkkeitä ei mene haaskuun. Kotisairaanhoidossa tämä tuo lisää aikaa hoitajille, kun ei tarvitse jakaa dosettiin kymmeniä eri pillereitä, Tuula Berglund arvelee.

– Tämä on hyvä hoitoa, jota saan, Erik Berglundkin kiittelee.

Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä harrastaa sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista 2 tuntia 30 minuuttia viikossa eli noin parikymmentä minuuttia päivässä. Jos liikkumisen tehoa kasvattaa rasittavaksi, liikunnan vähimmäissuositus on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Viime syksynä uudistuneet aikuisten liikuntasuositukset huomioivat kuitenkin entistä paremmin myös kevyen liikuskelun merkityksen. Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Ei siis ole väliä, miten liikkuu, kunhan liikkuu!

Kysyimme tammikuussa Anjan Facebookissa ehdotuksia, miten liikuntaa saisi lisättyä arjen keskelle ja hyviä vinkkejä saatiinkin valtavasti!

”Liikuntaa olisi hyvä lisätä pikkuhiljaa pienillä teoilla, jotta muutos pysyy yllä. Liian isojen harppausten myötä liikkumisesta tule entistä enemmän stressaavaa pakkopullaa. Liikunnan lisääminen koetaan usein salikortin hankkimiseksi tai uuden liikunnallisen harrastuksen aloittamiseksi, mutta ihan yhtä hyödyllistä, jollei hyödyllisempääkin liikkumista, on hyötyliikunta. Riippuu toki henkilöstä ja luonteenpiirteistä, mutta olisi hyvä mahdollisesti liikkua jonkun kanssa, oli se sitten kaveri, kumppani tai lemmikki. Tällöin ei ole yhtä helppoa jäädä sohvan perukoille löhöämään.”

”Asetan henkilökohtaisen tavoitteen päivittäiseen askelmäärään.”

”Tehokas hyötyliikunta on homman nimi. Lasten leluja poimiessa voi kyykätä samalla ja portaita noustessa ottaa aina muutaman askelen ylimääräistä. Sitä tulee liikuttua ihan huomaamatta!”

”Kännykkäaikaa voi vaihtaa liikuntaan.”

”Jätän auton aina parkkiin kauemmaksi eli en aja ulko-ovelle asti. Kävelen portaita, vaikka olisi hissi käytettävissä. Teen lumitöitä, jos on lunta. Haravoin pihaa perinteisesti haravalla ja leikkaan ruohon aina työnnettävällä koneella, vaikka olisi päältä ajettava leikkuri.”

”Hyvä suunnittelu viikoksi eteenpäin ja keskustelu perheen kanssa aikatauluista.”

”Kotijumppaa kymmenen minuuttia päivässä! Ei tuhlaannu aikaa matkustamiseen.”

”Saatiin hyvä naisryhmä kasaan ja nyt on aina joku seuraksi liikkumaan! Ja kun muut innostavat, suurin osa lähtee mukaan. Hauskaa ajanviettoa!”

”Portaita käytän aina kun mahdollista. Ja menen kyykkyyn ja ylös jotain odotellessa.”

”Kannattaa aloittaa aamu pienellä jumpalla ja sopia kaverin kanssa lenkkipäivät etukäteen.”

”Itselleni on tullut vakioksi harrastaa ulkoliikunta aamuisin kaksi tuntia. Liikunta auttaa nivelten kuntoutuksessa ja ulkoilmassa pääkoppa saa hyvää oloa. Että silleen tämä tyttö porskuttaa!”

”Kyllä aikaa riittää, jos halua on. Tunti päivässä vaikka sauvakävelyä tai uintia hyötyliikunnan lisäksi. Kivaa on!”

”Pyöritän hulavannetta uutisten ajan.”

”Aina löytyy aikaa liikkumiseen – vaikka vähän kerrallaan. Rappusten kävelyä, pihatyöt, kauppareissut kävellen tai pyöräillen, siivous jne. Keinoja löytyy!”

”Hanki kotiin keskelle käytävää stepperi. Aina kun sitä kävelee ohi, on otettava muutama askellus.”

”Televisiota katsellessa voi nostella käsillä pikkupuntteja. Jalkoja voi vetreyttää nousemalla monta kertaa peräkkäin istuma-asennosta pystyyn ilman käsien tukea.”

”En istu työpäivän aikana kuin pieniä periodeja.”

”Minulla on aktiivisuusranneke ranteessa. Saan puhelimeen tiedot, miten olen kävellyt ulkona. Myös sykkeen saan ja onko ollut raskasta liikkua. Liikun rollaattorilla.”

”Poljen kuntopyörää tai nostelen käsipainoja televisiota katsellessa!”

”Tanssia voi vaikka pyykkejä narulle laittaessa.”

”Liikkeessä oleminen ja seisominen istumisen sijaan aina kun mahdollista. Televisiota katsoessa voi tehdä kuminauhajumppaa käsille ja vatsalihastreeni onnistuu sohvallakin.”

”Aamuvenyttely tavaksi kuin hampaiden pesu!”

”Maksa kalliit treenimaksut etukäteen.”

Suomessa 120 000 alle 12-vuotiasta lasta käyttää päivittäin vähintään yhtä lääkärin määräämää lääkettä.

Lapsilla ja nuorilla voi esiintyä allergiaa, erilaisia autismikirjon häiriötä, epilepsiaa, lastenreumaa sekä sydänsairauksia, jotka vaativat säännöllisen lääkityksen. Myös ADHD- ja psyykenlääkkeitä käyttävien lasten ja nuorten määrä on Suomessa lisääntynyt ja lisäksi erilaiset autoimmuunisairaudet, kuten krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet yleistyvät yhä nuorempien lasten keskuudessa.

Päiväkodeissa ja kouluissa on yhä enenevässä määrin lapsia, jotka tarvitsevat lääkehoitoa myös hoito- tai koulupäivän aikana.

Vaivatonta lääkehoitoa annosjakelun avulla

Pitkäaikaissairauden hoito onnistuu päivähoidossa ja koulussa yleensä hienosti lapsen henkilökohtaisen lääkehoitosuunnitelman mukaan. Turvallinen lääkehoito kodin ulkopuolella vaatii saumatonta yhteistyötä ja hyvää tiedonkulkua kaikkien hoitoa toteuttavien osapuolten välillä.

Huoltaja vastaa siitä, että lapsen lääkehoidon kannalta kaikki tarvittava informaatio on päivähoitopaikan tai koulun tiedossa. Huoltaja vastaa myös lapsen lääkkeen toimittamisesta ja tiedon siirtämisestä tarvittaessa toiseen hoitopaikkaan.

Vanhemmat ja päivähoitopaikan tai koulun henkilökunta yhdessä jakavat vastuun, että lapsen tai nuoren lääkehoito onnistuu oikein ja turvallisesti. Lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun avulla lapsen lääkitykseen saadaan säännöllisyyttä, vaivattomuutta sekä stressittömyyttä, kun oikeat lääkkeet on jaettu valmiiksi.

– Apteekkien tarjoamassa koneellisessa Anja-annosjakelupalvelussa apteekki toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Palvelu parantaa lääkitysturvallisuutta huomattavasti, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Andersson.

Isompi lapsi voi ottaa lääkkeet itsenäisesti

Kun vanhemmat tuovat lapsen lääkkeet hoitopaikkaan tai kouluun valmiissa annosjakelupusseissa, joista käy selkeästi ilmi lääkkeensaajan nimi, päivämäärä ja lääkkeen ottoaika, helpottaa se lapsen lääkehoidosta huolehtivan henkilökunnan työtä.

Hieman isomman lapsen on helppo ottaa itsenäisesti yksi annospussi rullasta mukaan kouluun tai harrastuksiin, eikä hänen tarvitse kantaa pilleripurkkeja mukanaan.

– Pieni pussi on myös huomaamaton, eikä kiinnitä kavereiden huomiota, Andersson toteaa.

Kätevä annosjakelupussi korvaa dosetin

Annosjakelupusseihin voidaan jakaa reseptilääkkeiden lisäksi myös päivittäisessä käytössä olevat vitamiinivalmisteet, kuten kalsium- tai D-vitamiinilisät. Annosjakelun avulla pystytään siis varmistamaan, että myös muut tärkeät valmisteet tulee otettua säännöllisesti. Vanhempien ei arjen kiireessä tarvitse huolehtia lapsen lääkkeiden jaosta dosettiin tai siitä, että onko lapsi varmasti saanut päivän lääkkeet. Asian saa tarkastettua annospusseista.

– Anja-annosjakelu tuo myös pitkässä juoksussa säästöä perheen lääkekustannuksiin, sillä vanhemmat maksavat vain toimitetuista lääkkeistä, eivätkä kokonaisista lääkepakkauksista, kuten tavallisesti. Anja-annosjakelussa käytetään lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita ja lisäksi lääkkeet jaellaan sen kokoisesta pakkauksesta, jossa tabletin tai kapselin yksikköhinta on edullisin. Anja-palvelun ansiosta kotiin ei myöskään kerry turhia, käytöstä poistuneita lääkkeitä, Andersson luettelee palvelun hyötyjä.

Anja-annosjakelupalvelun nuoret asiakkaat on huomioitu myös annosjakelulaatikossa, joka on sonnustautunut hauskaan meriaiheiseen kuosiin.

Kysy lähimmästä Anja-apteekistasi, miten saat perheesi arkea helpottavan Anja-annosjakelupalvelun tukemaan lapsesi turvallista lääkehoitoa!

Jokaiseen kotitalouteen kertyy joskus lääkejätettä. Tavallinen syy lääkejätteen syntyyn voi olla keskeytynyt lääkekuuri tai että lääke ei sovi käyttäjälle.

Jopa kolmasosa suomalaisista heittää vanhentuneet lääkkeet sekajätteeseen tai viemäriin sen sijaan, että lääkkeet vietäisiin apteekkiin, joka huolehtii niiden oikeaoppisesta hävittämisestä. Sekajätteeseen heitetyt lääkkeet voivat pahimmillaan joutua lasten ulottuville. Osa väärin hävitetyistä lääkejämistä kulkeutuu pelloille ja vesistöihin, häiriten etenkin vesistöissä niiden herkkää ekosysteemiä.

Apteekkiin tuodut lääkejätteet toimitetaan Riihimäelle Fortumin jätteenkäsittelykeskukseen. Siellä lääkejäte poltetaan ja syntynyt tuhka käsitellään vaarattomaksi. Samalla syntyy sähköä ja kaukolämpöä. Käytöstä poistuneiden lääkkeiden oikeaoppinen palauttaminen todella kannattaa!

Näin palautat lääkejätteen apteekkiin:

Apteekkiin ei kannata palauttaa mitään ”ylimääräistä” itse lääkkeiden lisäksi. Uloimmaiset lääkepakkaukset ja pakkausselosteet voi lajitella jo kotona lasi-, paperinkeräys- tai muovinkeräykseen. Muistathan poistaa reseptilääkkeistä ohjeliput tietosuojasi turvaamiseksi.
Palauta irralliset tabletit ja kapselit apteekkiin läpinäkyvässä muovipussissa. Myös käytetyt lääkelaastarit tulee palauttaa apteekkiin.
Nestemäiset lääkkeet, lääkevoiteet ja -suihkeet voi palauttaa apteekkiin alkuperäisessä pakkauksessa omassa pussissaan.
Ruiskut, neulat, rokotteet sekä jodia sisältävät lääkkeet on ehdottomasti lajiteltava erikseen. Ne tulee pakata läpäisemättömään astiaan, kuten tyhjään muovipulloon tai -rasiaan.
Elohopeaa sisältävät kuumemittarit on lajiteltava erilleen. Särkynyt mittari tulee palauttaa tiiviissä pakkauksessa.
Varmista apteekistasi, voiko asuinalueellasi insuliinineulat hävittää talousjätteen mukana läpäisemättömään astiaan pakattuna, vai tuleeko ne palauttaa apteekkiin.

Näin voit ennaltaehkäistä lääkejätteen syntymistä:

Aloita uusi lääke aina pienellä pakkauksella. Mikäli lääke ei sovi sinulle, ei käyttämättömäksi jää isoa määrää lääkettä ja lääkehävikkiäkin syntyy vähemmän.
Käytä reseptilääkettä aina lääkärin ohjeen mukaan. Älä jätä lääkärin määräämää kuuria kesken.
Osta lääkkeitä vain tarpeeseen. Esimerkiksi hanki kotiin vain harkittu valikoima itsehoitolääkkeitä. Lääkkeitä ei kannata hankkia kotiin varmuuden vuoksi. Varmuusvarasto palvelee poikkeustapauksissa, esimerkiksi jos apteekkiin on hankala päästä.
Mikäli sinulla on käytössä paljon lääkkeitä, kannattaa harkita Anja-annosjakelua. Annosjakelussa asiakkaalle toimitetaan vain tarvittavat lääkkeet kahden viikon erissä. Anja-annosjakelupalvelun saa jo lähes 300:sta apteekista.
Mikäli käytössäsi on monta eri lääkettä, kannattaa asia ottaa puheeksi apteekissa. Apteekit tarjoavat lääkehoidon arviointipalvelua, jossa yhteistyössä lääkärin kanssa arvioidaan lääkehoitosi kokonaisuutena. Huomioithan, että palvelu on maksullinen.

Terveystieteiden tohtori Markus Karttunen tarkasteli viime syykuussa julkaistussa väitöskirjassaan lääkehoidon toteutumista hoitohenkilökunnalle suunnatun kyselyn avulla. Tavoitteena oli tunnistaa lääkehoidon turvallisen toteuttamisen haasteita hoitotyössä.

Vaikka suurin osa tutkimukseen osallistuneista hoitajista arvioi toteuttavansa lääkehoitoa turvallisesti, lähes puolet ilmoitti poikkeavansa ohjeista ja suosituksista lääkkeiden antamisessa sekä lääkehoidon vaikutusten seurannassa ja arvioinnissa.

– Kolmannes hoitajista arvioi, että he eivät aina valmistelleet lääkkeitä käyttökuntoon ohjeiden ja suositusten mukaisesti. Potilasturvallisuutta vaaransivat erityisesti lääkkeiden murskaaminen ja kapseleiden avaaminen. Myös lääkehoidon kirjaamisessa esiintyi puutteita, Karttunen kertoo.

Tutkimukseen osallistui lähes 500 lääkehoitoa työssään toteuttavaa hoitotyön ammattilaista, jotka työskentelivät kunnallisissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidon yksiköissä.

Lääkkeitä annetaan murskattuina ja väärään aikaan

Aiempien selvitysten mukaan jopa kolmanneksella ikääntyneistä pitkäaikaishoidon potilaista on vaikeuksia niellä lääkkeitä, mikä voi hoitoyksiköissä johtaa lääkkeiden murskaamiseen.

Läheskään kaikki lääkkeet eivät kuitenkaan sovellu puolitettavaksi tai hienonnettavaksi. Esimerkiksi depottablettia ei saa murskata, vaan se on nieltävä kokonaisena. Murskatessa tabletin hitaasti vapautuvaksi tarkoitettua lääkeainetta vapautuu kerralla moninkertaisesti tavalliseen määrään verrattuna. Tästä on seurauksena suuri lääkeainepitoisuus verenkierrossa, mikä lisää haittavaikutuksia ja voi aiheuttaa vakavankin yliannostuksen.

– Tutkimuksessa ilmeni, että vain 59 prosenttia hoitajista tarkistaa aina ennen lääkkeen murskaamista, soveltuuko lääke murskattavaksi. Myös lääkkeiden antaminen oikeaan aikaan, esimerkiksi tyhjään mahaan ennen ruokailua, näyttää olevan haastavaa ikääntyneiden hoitotyössä, Karttunen toteaa.

Tyydyttävä toiminta lääkehoidossa ei riitä

Muiden tutkimusten perusteella lääkehoidossa esiintyvien puutteiden syyksi sanotaan kiire, epäselvä työnjako ja osaamattomuus.

– Itse ajattelen näiden lisäksi keskeisenä ongelmana työyhteisön työkulttuurin ja hoitajien asenteen lääkitys- ja potilasturvallisuutta kohtaan. Tutkimuksessani hoitajista 30 prosenttia ilmoitti, että he toteuttavat lääkehoitoa asteikolla 1–10 arvosanalla 8 tai alle. Tämä osoittaa mielestäni sen, että hoitajat tiedostavat tyydyttävän toimintansa, eivätkä ymmärrä, että lääkehoidon toteuttamisen tulee olla täyden kympin arvoista. Lisäksi monikaan hoitajista ei ymmärrä, että kun he poikkeavat tietoisesti ohjeista ja suosituksista, on se jo poikkeama, joka pitää kirjata haittatapahtumien valvontajärjestelmiin, Karttunen harmittelee.

Ikääntyneen lääkehoito voi olla haastavaa, sillä lääkkeiden vaikutusten arvioiminen ja haittavaikutusten tunnistaminen vaikeutuvat elimistön ikääntyessä ja sairauksien lisääntyessä. Tällöin lääkkeiden vaikuttavuutta tulisi tarkkailla erityisen huolellisesti. Hoitajien lisäksi tähän tarvitaan yhteistyöhön koko hoitoketju.

– Lääkehoidon vaikutusten seuranta ja arviointi on puutteellista eli haluttuja vaikutuksia ei seurata aktiivisesti, eikä myös haittavaikutusten ilmaantumista. Lisäksi lääkehoidon turvatarkastuksissa on puutteita kautta linjan eli rutiininomaisia tarkistuksia ei tehdä, vaikka sen avulla mahdollisia virheitä voitaisiin havaita ja estää, Karttunen toteaa.

Annosjakelupusseihin kieltomerkit murskaamiselle

Monissa kunnissa ikääntyneiden pitkäaikaishoidossa on alettu hyödyntää lääkkeiden koneellista annosjakelua, kuten Anja annosjakelupalvelua.

Koneellinen annosjakelu parantaa potilaan lääketurvallisuutta vähentämällä virheiden mahdollisuuden lääkejaossa lähes olemattomiin. Annosjakelussa moniammatillinen yhteistyö on tärkeässä roolissa. Yleensä hoitaja ja apteekki suunnittelevat yhteistyössä lääkkeiden ottoajankohdat, jolloin tyhjään vatsaan otettavat lääkkeet ovat eri pusseissa.

Karttusen mukaan annosjakelukaan ei ole aina täysin aukoton.

– Annosjakelupussissa voisi olla huomioita herättävä kieltomerkki murskaamiselle, mikäli lääkepussi sisältää sellaisia lääkkeitä. Toki hoitoyksiköihinkin pitää luoda sellainen malli, että lääkehoito toteutetaan aina oikein. Poikkeamia ei saisi sallia, hän korostaa.

Karttusen mukaan nyt onkin erityisen tärkeää peruskoulutuksen ja jatkokoulutuksen kehittäminen yhteistyössä kentän kanssa.

– Hoitajien asenteiden on muututtava, jos halutaan minimoida riskit. Jokaisessa yksikössä pitäisi olla jokaisessa työvuorossa henkilö, joka keskittyy vain lääkehoitoon, eikä muita häiriötekijöitä saisi olla, kunnes kaikki lääkehoito on turvallisesti toteutettu, Karttunen toteaa.

Tutustu lääkitysturvallisuutta lisäävään Anja annosjakelupalveluun

Liikunta on lääke, joka toimii kaikilla iästä ja kuntotasosta riippumatta. Mitä kiireisempää ja stressaavampaa arki on, sitä tärkeämpää olisi tehdä tilaa liikunnalle. Koska harva saa lääkäriltä reseptiä liikuntaan, on liikuntapillerin lisääminen osaksi arkea meistä itsestämme kiinni.

Kokosimme alle muutamia liikunnan tuomia terveysvaikutuksia. Toivottavasti nämä innostavat liikkumaan!

Liikunta auttaa jo olemassa oleviin vaivoihin
Liikunta parantaa toimintakykyä, vaikka se olisi jo ehtinyt heikentyäkin. Viime vuosina liikunnan teho on huomattu etenkin kivun hoidossa. Käypä hoito -suosituksessa kivun lääkkeetön hoito on noussut aiempaa tärkeämpään rooliin, ja on joskus jopa ensisijainen tapa hoitaa kipua. Vahvinta näyttöä on siitä, että lihasvoimaa ylläpitävä ja parantava harjoittelu auttaa monissa tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä kivuissa. Liikunta vaikuttaa myönteisesti myös verenpaineeseen, veren rasvoihin ja hyytymisominaisuuksiin ja pitää luut ja lihakset vahvoina sekä auttaa suolistoa toimimaa hyvin.

Liikkumalla voi saada lisää terveitä elinvuosia
Liikkuminen ennaltaehkäisee, kuntouttaa ja tukee monien sairauksien hoidossa. Tällaisia ovat esimerkiksi useat sydän- ja verisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, tyypin 2 diabetes sekä jotkut syöpätaudit. Vuonna 2019 Norjassa julkaistun tutkimuksen mukaan ikääntyneiden vähäinenkin lisääntynyt aktiivisuus vähensi aikaisen kuoleman riskiä.

Liikkuminen tuo kerralla useita terveysvaikutuksia
Liikunnan terveysvaikutukset riippuvat siitä, millaista liikuntaa harrastetaan. Kestävyysliikunta kehittää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, edistää sydämen, verisuonten ja keuhkojen terveyttä, parantaa veren rasva- ja sokeritasapainoa sekä auttaa painonhallinnassa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa kehittävä liikunta puolestaan parantaa lihasvoimaa ja lihaskestävyyttä, harjoittaa tasapainoa, lisää luun lujuutta ja edistää tuki- ja liikuntaelimistön terveyttä.

Liikunta vaikuttaa myös psyykkiseen hyvinvointiin
Liikkuminen tuo myös henkisiä voimavaroja. Liikunta esimerkiksi pitää mielen virkeänä ja rentouttaa. Paljon liikkuvilla on todettu myös vähemmän depression oireita.

Liikunta parantaa unen laatua
Fyysinen aktiivisuus myös parantaa unen laatua, mikä on tärkeää ihmisen kokonaisterveyden kannalta. Liikunta nopeuttaa nukahtamista, pidentää unen kestoa ja vähentää yöllisiä heräämisiä. Jo kohtuullisesti kuormittava liikunta saattaa vähentää unihäiriöistä aiheutuvia oireita muutamassa kuukaudessa. Samalla päiväaikainen väsymys vähenee. Liian kuormittava liikunta sen sijaan liian lähellä nukkumaanmenoa haittaa nukahtamista ja heikentää unen laatua.

Liikunnan vaikutukset näkyvät nopeasti
Liikkuessa mieliala kohenee ja keskittymiskyky paranee lähes välittömästi. Esimerkiksi jo viiden minuutin käyskentely metsässä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Liikunnan verensokeria laskeva vaikutus näkyy jo tunteja liikuntasuorituksen päättymisestä. Rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan kannalta edulliset vaikutukset alkavat jo liikunnan aikana ja säilyvät noin kaksi vuorokautta. Lepoverenpaine ja leposyke laskevat jo noin kahden kuukauden kuluttua kestävyystyyppisen liikunnan aloittamisesta. Verenkierto tehostuu, kun hapenkuljetuskyky ja maksimaalinen hapenottokyky kasvavat. Nämä muutokset kestävyyskunnossa ilmenevät noin kolmen kuukauden kuluttua harjoittelun aloittamisesta. Jo muutaman viikon lihaskuntoharjoittelun jälkeen voi huomata voiman lisääntyneen.

Liikuskelen vähän joka päivä

Enää ei tarvitse väkisin liikkua veren maku suussa! UKK-instituutin vastikään uudistuneet aikuisten liikuntasuositukset huomioivat entistä paremmin kevyen liikuskelun merkityksen. Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikuskelulla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Kevytkin liikuskelu voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Lisäksi se vilkastuttaa verenkiertoa sekä vetreyttää lihaksia ja niveliä. Liikuskelua tulee tehdä joka päivä – mitä useammin, sen parempi.

Lisään ruokavaliooni hyviä aineksia

Vaikka syömisen tai painon kanssa olisi hankaluuksia, ei ruokavaliota tarvitse ajatella kitudieettien tai täyskieltojen kautta. Tärkeiden ravintoaineiden lisääminen ruokavalioon vähitellen voi olla järkevämpää. Ruokailutottumuksia voi alkaa muuttaa esimerkiksi huolehtimalla siitä, että syö päivän jokaisella aterialla kasviksia.

Käytän vähemmän älypuhelinta

Puhelin tunkeutuu nykyään arjessa moniin tilanteisiin, joissa siitä ei tarvita. Kun katse on kohdistettuna alaspäin älylaitteeseen, pää notkahtaa etukenoon. Pitkällä tähtäimellä kuormitus synnyttää myös kiputiloja niskan seudulla. Jos tiedät itsekin puhelimen hallitsevan arkeasi liikaa, yritä vähentää puhelimen käyttöä edes pienin askelin! Ystävyys- ja perhesuhteillekaan ei ole pahitteeksi, jos puhelin viettäisi enemmän aikaa pöydällä kuin kädessäsi.

Nukun riittävästi

Riittävällä levolla on valtava merkitys hyvinvointimme kannalta. Ihminen selviää kyllä pitkiäkin aikoja vähillä unilla, mutta tällä on kielteisiä vaikutuksia niin terveyteen, muistiin kuin mielialaan. Aikuisen unen tarve on jopa 7–9 tuntia vuorokaudessa ja nuorilla vielä enemmän. Kehoa ei voi väkisin totuttaa lyhyisiin yöuniin. Oma unirytmi kannattaa pitää vakiona myös viikonloppuisin ja lomilla. Jos uni ei meinaa illalla tulla, sammuta kaikki kodin näytöt tunti ennen nukkumaanmenoa.

Tauotan istumista

Pitkäkestoisella ja yhtäjaksoisella istumisella on todettu olevan muista elintavoista riippumattomia haitallisia yhteyksiä terveyteen. Näitä ovat esimerkiksi valtimosairaudet ja diabetes. Pitkäkestoinen istuminen voi kuormittaa yksipuolisesti kehon tukirakenteita ja on yhteydessä myös niska- ja alaselkäkipuihin. Tutkimuksen mukaan vapaa-ajan istuminen on jopa haitallisempaa terveydelle kuin työpäivän aikana istuminen. Jo tunti istumista putkeen on pitkä aika, useammasta tunnista puhumattakaan. Jo lyhyetkin tauot vaikuttavat myönteisesti rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan.

Tapaan ystäviä ja läheisiä säännöllisesti

Hyvät ihmissuhteet ovat onnellisen ja terveen elämän salaisuus. Yhteydenpidon tiivistäminen läheisten kanssa on siis loistava uudenvuodenlupaus, jolla ilahduttaa paitsi itseään, myös muita! Päätä, että tapaat ystäviä kahvittelun merkeissä tai soitat jollekulle kaukaisemmalle ystävälle vanhanaikaisen pitkän puhelun esimerkiksi kerran viikossa.

Stressaan vähemmän

Liiallinen ja pitkäaikainen stressi on vaaraksi terveydelle. Itsetuntemus sekä omien rajojen tunnistaminen ovat äärimmäisen tärkeitä henkilökohtaisessa stressinhallinnassa. Itselleen ei kannata asettaa epärealistisia tavoitteita. Kannattaa myös yrittää lakata murehtimasta asioita, joihin ei voi itse vaikuttaa ja olla itselleen armollisempi.

Pysyn positiivisena

Elämässä tapahtuu paljon sellaista, jota emme voi hallita. Ainoa asia, mitä voimme hallita, on suhtautumisemme. Hankaluudet on helpompi kohdata, kun on hyvien hetkien aikana kasvattanut voimavarojaan. Positiivisuus vaatii vain ajatustyötä! Tunnista esimerkiksi päivittäin jokin positiivinen tapahtuma tai harjoita mindfulnessia keskittyen nykyhetkeen menneisyyden tai tulevaisuuden sijaan.

Opettelen jotain uutta

Uusien taitojen opettelu loppuu helposti aikuisena. Se on sääli, koska uuden oppiminen virkistää mieltä ja tuo iloa arkeen, vaikkei opeteltava taito edes olisi erityisen hyödyllinen. Oppimalla uuden taidon voi saada myös uusia elämyksiä ja näkökulmia.

Autan enemmän muita

Ihmisestä tuntuu luonnostaan hyvältä auttaa toisia. Kun me teemme hyvää toisille ihmisille, saamme siitä myös itsellemme hyvää oloa. Toisen ihmisen auttaminen ei aina edes vaadi suuria ponnistuksia. Joskus riittää pienen palveluksen tekeminen tai ihan vaan toisen kuunteleminen.

Anjan avulla lääkityshuolet jäivät menneisyyteen