2010-luku on jäämässä kohta taakse ja aika tarkastella, mitä apteekkialalla on tapahtunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuosikymmenen ehdottomasti suurin mullistus on ollut paperireseptien vaihtuminen sähköisiin resepteihin. Monelle voi myös tulla yllätyksenä, että lääkekulujen vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto on laskenut tällä vuosikymmenellä yli 120 eurolla.

2010

Sähköinen lääkemääräys eli eResepti otettiin käyttöön ensimmäisenä Turun Nummenmäen apteekissa
Historiallinen resepti kirjoitettiin Turun Kirkkotien terveysasemalla 20.5.2010. Myös media oli paikalla, kun farmaseutti Anna Virkki toimitti eReseptin asiakkaalle ”sujuvan sukkelasti”, kuten apteekkari Mervi Inkinen toimitusta luonnehti. Jo ensimmäisen päivän aikana Nummenmäen apteekki toimitti useita kymmeniä eReseptejä ja kaikki sujui hyvin.

Lapualla apteekin ja kunnan terveydenhuollon yhteistyö kelpasi malliksi muuallekin Suomeen
Lapuan Lakeus Apteekki teki lapualaisille maksullisia lääkehoidon kokonaisarviointeja (LHKA). Jos asiakkaalla oli lääkärin lähete, kaupunki kustansi palvelun. Apteekkariliitolla oli keskeinen rooli lääkehoidon kokonaisarviointipalvelun kehittämisessä ja siihen vaadittavan koulutuksen suunnittelussa.

Karjaan apteekilla oli merkittävä rooli ns. valelääkärin paljastumisessa
Lääkäriksi tekeytynyt espoolaismies ehti kirjoittaa Karjaan terveyskeskuksen avovastaanotolla virheellisiä reseptejä päivittäin kahden kuukauden ajan. Aluksi häntä epäiltiin kokemattomaksi kandiksi, mutta huijaus alkoi paljastua, kun apteekki joutui puuttumaan päivittäin hänen resepteihinsä. Esimerkiksi lääkkeiden annostukset olivat usein pielessä. Karjaan apteekin työntekijät saattoivat pelastaa jopa ihmishenkiä puuttumalla lääkärinä esiintyneen espoolaismiehen lääkemääräyksiin.

Sairaanhoitajat saivat rajatun reseptinmääräämisoikeuden
Myös optikot ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivat suuhygienistit saivat oikeuden hankkia vastaanotollaan tarvitsemiaan lääkkeitä.

2011

eResepti levisi apteekkeihin suurin harppauksin
Vuoden lopussa jo yli puolet apteekeista oli eResepti-valmiudessa. Lääkkeen pystyi noutamaan sähköisellä reseptillä jo 420 apteekista.

Apteekeille mahdollistettiin lääkkeiden myynti apteekin verkkopalvelun kautta
Lisäksi apteekeille tehtiin mahdolliseksi palvelupisteiden perustaminen oman toimialueen tai naapurikunnan haja-asutusalueelle tai kyläkeskukseen. Palvelupisteet korvasivat vähitellen apteekkien lääkekaapit. Uudistusten tavoitteena oli parantaa lääkkeiden saatavuutta erityisesti syrjäseuduilla.

Ensimmäiset geenitestit tulivat apteekkeihin
Ensimmäiset Suomessa kehitetyt ja kuluttajille tarkoitetut geenitestit, joilla tutkittiin alttiutta laktoosi-intoleranssiin ja laskimotukokseen, tulivat myyntiin muutamissa apteekeissa.

2012

Lääkekorvaukset ilman Kela-korttia
Apteekit pystyivät tarkistamaan asiakkaiden oikeuden lääkekorvauksiin ilman Kela-korttia. Jos asiakkaalla ei ollut Kela-korttia mukana, kortin tiedot voitiin asiakkaan luvalla tarkistaa sähköisesti Kelasta. Sähköisen Kela-tietojen kyselyn etu oli tietojen ajantasaisuus. Kysely mahdollisti myös lääkkeiden ostamisen suorakorvattuina apteekin verkkopalvelun kautta.

Marraskuussa apteekeissa vietettiin ensimmäistä kansallista Lääkehoidon päivää
Päivän teemana oli Tunne lääkkeesi, jolla haluttiin aktivoida sekä lääkkeiden käyttäjiä että terveydenhuollon ammattilaisia kiinnittämään enemmän huomiota lääkehoitojen onnistumiseen. Teemapäivänä asiakkaita rohkaistiin juttelemaan lääkityksestään ja muistutettiin, että lääkkeisiin liittyvissä asioissa voi aina kääntyä apteekin puoleen. Lääkehoidon päivän järjestivät sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon aloitteesta lääke- ja terveysalan toimijat yhdessä terveysalan viranomaisten kanssa.

Itä-Suomen yliopisto kohautti D-vitamiinitutkimuksellaan
Tutkimuksen mukaan merkittävä osa markkinoilla olevista D-vitamiinivalmisteista sisälsi selvästi pakkauksessa ilmoitettua vähemmän D-vitamiinia. Asiasta syntyi useita päiviä mediassa vellonut kohu. Apteekkariliiton kehotuksesta apteekit poistivat lisäselvitysten ajaksi myynnistä kaikki ne D-vitamiinivalmisteet, joissa D-vitamiinin määrä jäi tutkimuksen mukaan alle 80 prosentin pakkauksessa ilmoitetusta määrästä. Yliopiston käyttämä mittausmenetelmä osoittautui kuitenkin puutteelliseksi, ja apteekit palauttivat D-vitamiinivalmisteita myyntiin sitä mukaa kuin niiden pitoisuudesta saatiin laboratorion varmistus. Yliopisto pahoitteli virheellisten mittaustulostensa aiheuttamaa aiheetonta kohua.

Apteekit ottivat sähköisen reseptin käyttöön määräaikaan mennessä
Vuoden lopussa jo valtaosa lääkemääräyksistä oli sähköisiä monilla paikkakunnilla. Tietojärjestelmissä oli kuitenkin vielä kehitettävää sujuvan apteekkiasioinnin varmistamiseksi.

2013

Peruskorvusluokat laskivat, arvonlisävero nousi
Lääkkeiden peruskorvausprosenttia laskettiin 42:sta 35:een ja alemman erityiskorvausluokan korvausprosenttia 72:sta 65:een. Lääkkeiden arvonlisäverokanta nousi 9 prosentista 10 prosenttiin. Samalla lääkkeiden, kliinisten ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden vuotuinen lääkekatto laski 700,92 eurosta 670 euroon.

Sähköisten reseptien määrä kasvoi huimasti
Apteekit toimittivat vuonna 2013 yhteensä noin 53 miljoonaa reseptiä eli 10 reseptiä jokaista suomalaista kohti. Toimitettujen reseptien määrä kasvoi vuodesta 2012 noin miljoonalla. Jo yli 40 prosenttia resepteistä oli sähköisiä. Vuonna 2012 niiden osuus oli vain 10 prosenttia.

2014

Lääketaksauudistus ja lääkekaton alentaminen hyödyttivät potilaita
Yli 41 euroa maksavat reseptilääkkeet halpenivat ja sitä halvemmat kallistuivat. Kaikkein kalleimmat lääkkeet halpenivat jopa satoja euroja. Suurin hinnan nousu oli 1,40 euroa. Muutosta tasattiin alentamalla lääkekustannusten vuosittainen lääkekatto 670 eurosta 610 euroon.

Apteekki.fi avattiin kuluttajille
Apteekki.fi-sivusto tarjosi, ja tarjoaa tänäkin päivänä, hyödyllistä tietoa hyvinvoinnista, terveydestä, sairauksien ennaltaehkäisystä ja hoidosta sekä lääkehoidoista. Palvelun käytetyimpiä osioita olivat apteekkihaku ja lääkekorvauslaskuri. Apteekin neuvot -osiosta löytyi ohjeet tavallisimpien itsehoitovaivojen hoitoon.

Paperireseptit nuijittiin historiaan
Eduskunta hyväksyi lakiesityksen, jonka mukaan kaikki reseptit eläinlääkemääräyksiä lukuun ottamatta olisi laadittava sähköisesti vuoden 2017 alusta lähtien. Tämän jälkeen paperi- ja puhelinreseptejä saisi käyttää enää hätätilanteissa tai tietoliikennekatkosten aikana. Sähköiset reseptit olivat jo täyttä arkea suomalaisessa terveydenhuollossa. Julkisessa terveydenhuollossa 92 prosenttia resepteistä oli jo sähköisiä. Suomalaista noin 4,3 miljoonaa oli saanut vuoden loppuun mennessä sähköisen lääkemääräyksen.

Ensimmäiset terveyspisteet aloittivat apteekeissa
Uudella toimintamuodolla tuotettiin matalan kynnyksen terveyspalveluita apteekeissa yhteistyössä julkisen terveydenhuollon kanssa. Apteekin terveyspisteessä asiakas sai sairaanhoitajalta saman palvelun kuin terveyskeskuksessa, mutta pientä maksua vastaan ja jonottamatta. Toiminta vaati aluehallintoviraston luvan ja vastuunalaisen lääkärin. Apteekin terveyspisteet keskittyivät muun muassa hoitotasapainon seurantaan, riskiryhmien kartoitukseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä pieniin hoitotoimenpiteisiin. Apteekin terveyspiste ideoitiin alun perin Kuopio Innovationissa, mutta vuoden 2014 alussa terveyspisteen oikeudet siirtyivät Apteekkariliitolle, joka jatkoi konseptin kehittämistä yhdessä apteekkien kanssa.

2015

Reseptilääkkeet halpenivat
Apteekkien asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään joulukuussa 2015 keskimäärin yli 5 prosenttia vähemmän kuin joulukuussa 2014, ilmeni Tilastokeskuksen Apteekkariliitolle kokoamista tiedoista. Itsehoitolääkkeiden hinnat pysyivät lähes ennallaan. Viimeisen kymmenen vuoden aikana reseptilääkkeiden hinnat olivat laskeneet tuntuvasti. Asiakkaat maksoivat reseptilääkkeistään omavastuita yli viidenneksen vähemmän kuin vuonna 2005, vaikka lääkekorvauksia oli heikennetty. Samana aikana kuluttajahintaindeksi on noussut liki 20 prosenttia ja ruoan hinta yli 25 prosenttia.

Suomalaiset eivät halunneet itsehoitolääkkeitä kauppoihin

Taloustutkimuksen mielipidekyselyn mukaan vain alle puolet suomalaisista salli itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa. Keskimääräistä kielteisemmin asiaan suhtautuvat naiset, joista vain joka kolmas päästäisi itsehoitolääkkeet kauppojen hyllyille. Lähes yhtä kielteisesti asiaan suhtautuivat iältään 18–24-vuotiaat nuoret, joista itsehoitolääkkeiden myynnin päivittäistavarakaupoissa salli vähän yli kolmannes. 

2016

Alkuomavastuu näki päivänvalon
Kela-korvaukset muuttuivat jälleen vuoden alusta lukien ja suurimpana muutoksena tuli uusi 50 euron alkuomavastuu, joka on käytössä edelleen. Asiakas on siis maksanut vuodesta 2016 alkaen korvattavat reseptilääkkeensä 50 euroon asti kokonaan itse. Vasta sen jälkeen korvattavasta lääkkeestä alkaa saada Kela-korvausta. Alkuomavastuu ei koske alaikäisiä. Kun korvattavien lääkkeiden ostot ylittävät 50 euron alkuomavastuun, Kela maksaa osan korvattavan lääkkeen hinnasta.

Peruskorvaus nousi, lääkekatto laski
Peruskorvattavien lääkkeiden korvausprosentti nostettiin 35 prosentista 40 prosenttiin. Alemman ja ylemmän erityiskorvausluokan korvausprosentit säilyivät ennallaan. Ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeestä asiakas maksoi kuitenkin kolmen euron sijasta 4,50 euron omavastuun asiointikertaa kohden. Lääkekatto laski 670 eurosta 610,37 euroon.

Apteekkien aukioloajat pidentyivät
Kauppojen aukioloaikojen vapautuminen vuoden 2016 alusta lukien näkyi myös apteekeissa, joita kauppojen aukiolosääntely ei ollut koskenut. Aukioloajat olivat pidentyneet kaikissa apteekkien kokoluokissa vuoden 2016 alun jälkeen. Apteekkariliiton keräämien tietojen mukaan apteekit ovat auki keskimäärin 57,6 tuntia viikossa ja laajemmin kuin julkiset terveyspalvelut.

2017

Vuosiomavastuu laski
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laski 610,37 eurosta 605,13 euroon. Alkuomavastuu ja lääkekorvausprosentit pysyivät ennallaan.

Paperireseptit jäivät historiaan
Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki lääkemääräykset laadittiin sähköisesti vuoden alusta lukien. Potilas ei voinut enää kieltäytyä sähköisestä lääkemääräyksestä. Lääkäri pystyi edelleen antamaan lääkemääräyksen kirjallisesti tai puhelimitse poikkeustilanteissa, esimerkiksi teknisen häiriön takia. Näissä tilanteissa apteekki kuitenkin muutti reseptit sähköisiksi.

Reseptien voimassaolo piteni kahteen vuoteen
Aiemmin reseptit olivat voimassa vuoden kerrallaan. Tavoitteena oli vapauttaa lääkärien työaikaa reseptien uusimisesta muihin tehtäviin ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia.

Peruskorvattavien lääkkeiden hankintavälejä alettiin seurata tarkemmin
Peruskorvattavista reseptilääkkeistä oli mahdollista saada Kela-korvausta vasta, kun edellinen lääke-erä oli käytetty lähes kokonaan. Uudesta lääke-erästä sai korvausta aikaisintaan kolme viikkoa ennen edellisen erän loppumista, kun valmistetta oli ostettu kerralla kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä. Kuukauden lääkehoidossa jousto oli yhden viikon ja kahden kuukauden lääkehoidossa kaksi viikkoa. Tavoitteena oli vähentää kotiin kertyvien lääkkeiden määrää ja sitä kautta lääkehävikkiä.

Diabeteslääkkeistä muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin alempaan erityiskorvausluokkaan
Muutoksen jälkeen Kela korvasi niiden hinnasta 65 prosenttia, eli korvattavuus oli samalla tasolla esimerkiksi sepelvaltimo- ja verenpainetaudin lääkkeiden kanssa. Insuliinihoito säilyi yhä ylemmässä, 100 prosentin erityiskorvausluokassa.

Kriisin sävyttämä syksy
Apteekkeja koettelivat koko syksyn ajan poikkeukselliset lääkejakeluongelmat. Lääketukkukauppa Oriolan ongelmat alkoivat syyskuun alussa, kun yritys otti käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän. Apteekkeja kehotettiin varautumaan yhden päivän mittaiseen jakelukatkokseen, mutta jakeluongelmat pitkittyivät viikkoihin. Pahin jakelukriisi kesti noin kuukauden, mutta tilanne ei normalisoitunut koko syksyn aikana. Vielä itsenäisyyspäivän ja joulunpyhien alla tilaukset kangertelivat, kun apteekit varautuivat pyhäpäiviin tilaamalla tavallista enemmän tuotteita. Pahimman kriisin aikana apteekeissa tehtiin valtavasti ylimääräistä työtä asiakkaiden reseptilääkehoitojen turvaamiseksi. Apteekit onnistuivat lääkkeiden hankkimisessa hyvin ja vaikka vaaratilanteilta oli, vakavilta potilasvahingoilta kuitenkin vältyttiin.

Terveydeksi, Suomi! -kampanja paljasti lääkitysongelmia
Apteekit juhlistivat satavuotiasta Suomea tarjoamalla tuhat lääkityksen tarkistuspalvelua maksutta. Kampanjan aikana toteutetuissa lääkityksen tarkistuksissa havaittiin lääkitysongelmia noin joka kolmannella asiakkaalla. Ongelmat liittyivät tavallisimmin lääkehaittoihin, lääkkeiden ottoajankohtiin ja lääkkeiden yhteisvaikutuksiin.

2018

Lääkehoidon aloituspalvelu näki päivänvalon
Lääkehoidon aloituspalvelulla asiakasta voitiin tukea apteekissa juuri silloin, kun hän vasta oli juurruttamassa lääkkeen käyttöä osaksi arkeaan ja pohti sen tarpeellisuutta. Lääkehoidon aloituspalvelua pilotoitiin Lohjanharjun apteekissa Lohjalla ja Willan Kehrä -apteekissa Hyvinkäällä. Pilotissa palvelua testattiin uuden diabeteslääkkeen saaneilla, tyypin 2 diabeetikoilla. Palvelulla haluttiin varmistaa, että asiakas hallitsee lääkehoitonsa toteutuksen ja ymmärtää lääkehoitonsa merkityksen ja hyödyt sairautensa hoidossa ja liitännäissairauksien ehkäisyssä.

Apteekkariliitto testasi lääkkeiden pikakuljetuspalvelua
Lääkkeiden pikakuljetuspalvelu käynnistyi keväällä suurimmissa kaupungeissa. Kotiinkuljetukset verkosta kotiovelle hoituivat jopa 1–4 tunnissa myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Apteekkariliiton kumppanina pikakuljetuksista vastasi kotimainen kasvuyritys sekä paikalliset kuljetusyrittäjät, jotka koulutettiin lääkekuljetuksiin. Pikakuljetukset olivat osa apteekkien digitaalisten palveluiden kehittämistä. Useimmat apteekit olivat tähänkin asti tarjonneet kotiinkuljetuspalveluita, mutta palvelun kehittäminen toi kotiinkuljetukset yhä useammalle asiakkaalle näkyväksi.

Lääkkeiden käyttö oli kasvussa
Kun vielä vuonna 2010 lääkemääräyksiä eli reseptejä kirjoitettiin lähes 49 miljoonaa kappaletta, vuonna 2018 niiden määrä oli jo yli 63 miljoonaa. Toisaalta myös annosjakelumääräysten kirjaaminen on muuttunut vuonna 2015, minkä takia vuodet 2015─2018 eivät ole suoraan vertailukelpoisia aikaisempiin vuosiin. Selkeää kasvua on kuitenkin havaittavissa, sillä vuonna 2015 reseptejä kirjoitettiin yli 55 miljoonaa.

2019

Lääkekatto laski jälleen
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto laski 605,13 eurosta 572 euroon. Alkuomavastuu ja lääkekorvausprosentit pysyivät ennallaan.

Verkkoapteekkien määrä kaksinkertaistui
Suomi oli verkkoapteekkitoiminnan edelläkävijä Euroopassa. Keväällä lähes 200 apteekkia otti käyttöön uuden Apteekkariliiton kehittämän verkkopalvelualustan. Kyselytutkimuksen mukaan yli kolmasosa suomalaisista piti tärkeänä, että voi asioida apteekin kanssa myös verkon välityksellä.

Suomalaisella sähköisellä reseptillä alkoi saada lääkkeitä ulkomailta
Suomalaisella sähköisellä reseptillä alkoi vaiheittain saada lääkkeitä myös muissa Euroopan maissa. Ensimmäisenä yhteistyö alkoi Viron ja Kroatian kanssa. Lisää maita tuli mukaan vaiheittain. Sähköisellä reseptillä ei voi kuitenkaan ostaa ulkomailta esimerkiksi keskushermostoon vaikuttavia tai huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä.

Suomessa otettiin käyttöön uusi eurooppalainen lääkevarmennusjärjestelmä
Uuden järjestelmän myötä lääkepakkauksiin tulivat aitouden varmistavat uudet turvaominaisuudet. Apteekissa lääkkeen aitous varmistetaan jatkossa aiempaa tarkemmin ennen kuin lääke luovutetaan asiakkaalle.

Apteekit kärsivät työvoimapulasta
Yli puolella Suomen apteekeista oli vaikeuksia rekrytoida farmaseuttista henkilökuntaa. Jatkuvaa työvoimapulaa oli jopa 30 prosentissa apteekkeja. Moni kyselyyn vastanneista apteekkareista ei ole saanut lainkaan hakemuksia apteekkinsa avoimiin työpaikkoihin. Apteekkariliitto ehdotti ripeitä toimia farmaseuttien koulutuksen lisäämiseksi.

Suomen ensimmäinen lääkekuljetus droonilla toteutettiin onnistuneesti
Suomen Apteekkariliitto ja Orion toteuttivat Suomen ensimmäisen lääkekuljetuksen robottilennokilla eli droonilla Helsingin Lauttasaaressa syyskuussa. Drooni kuljetti valikoiman itsehoitolääkkeitä Lauttiksen apteekilta Lauttasaaren Senioritalolle, jossa hoitohenkilökunta vastaanotti paketin. Uusi palvelu hyödyttää esimerkiksi asiakkaita, joilla yllättävän avuntarpeen tai sairauden vuoksi on hankaluuksia päästä asioimaan apteekkiin tai jotka asuvat vaikeapääsyisillä seuduilla kuten maaseudulla ja saaristossa.

Historiallisen paljon lääkkeiden saatavuushäiriöitä
Lääkkeiden saatavuushäiriöt nousivat isosti esille kesällä ja alkusyksystä. Lääkkeiden saatavuushäiriöt olivat lisääntyneet rajusti 2010-luvulla. Kun vuonna 2010 saatavuushäiriöilmoituksia kirjattiin 67, ilmoitettiin niitä vuonna 2018 peräti 1213. Lääkkeiden saatavuusongelmien yleistymisestä huolimatta lääkkeiden välitön saatavuus apteekeista säilyi silti erinomaisella tasolla. Apteekkariliiton selvityksen mukaan Suomessa 98 prosenttiin resepteistä lääke löytyi heti apteekin varastosta.

Mitä 2020 tuo tullessaan?

Lääkekatto nousee hieman
Kela-korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuu eli lääkekatto nousee 572 eurosta 577,66 euroon. Lääkekorvausten vuosikohtainen alkuomavastuu on 50 euroa myös vuonna 2020. Lääkekorvauksia voi siis saada vasta, kun on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden alusta lukien. Lääkekorvausprosentit säilyvät ennallaan.

Tieto vuosiomavastuun täyttymisestä päivittyy ajantasaisesti
Vuoden 2020 alusta lukien lääkkeistä maksetut omavastuut näkyvät ajantasaisesti apteekeissa ja Kelan asiointipalvelussa ja lisäkorvauksen saa heti lääkeoston yhteydessä. Muutos on merkittävä paljon tai kalliita lääkkeitä tarvitseville. Aiemmin tieto lääkekaton eli vuosiomavastuun täyttymisestä on päivittynyt viiveellä ja Kela on ilmoittanut siitä asiakkaalle kirjeellä, jonka jälkeen asiakas on voinut hakea lisäkorvausta Kelalta. Vuodenvaihteen jälkeen lisäkorvauksen saa siis heti lääkeoston yhteydessä apteekissa.

Lue anjalaisten parhaat vinkit pimeyttä vastaan:

”Runsas hedelmien ja kasvisten nauttiminen sekä ulkoilu. Myös nelijalkaisten seura piristää ja alentaa verenpainetta tutkitusti.”

”Kulttuurielämykset ja hyvä ruoka pitävät fiiliksen hyvänä.”

”Ystävien tapaaminen ihan kahvittelun merkeissä piristää aina kummasti mieltä.”

”Aamu alkaa parhaiten kirkasvalon herätyksellä. Aivan kuin auringonnousuun heräisi! Tämä on meillä toiminut jo vuosia.”

”Pimeä ei haittaa yhtään mitään. Työpäivän jälkeen otsalamppu päähän ja metsään tarpomaan. Missäpä sen rauhallisempaa. Kun tulee lunta, saappaan varret vaan tiukemmalle ja tarpominen jatkuu.”

”Kirkasvalolamppu, runsas yrttien käyttö ruoassa ja reipas ulkoilu valoisaan aikaan!”

”Pidä vauhti yllä, niin pimeys ei pääse tarttumaan hihaan!”

”Kynttilät ja takkatuli reippaan ulkoilun jälkeen!”

”Terveellistä ruokaa, juomaa, liikuntaa, ystävien tai sukulaisten tapaamista sekä omaa aikaa sopivissa suhteissa. Näitä kun noudattaa, niin jaksaa arjessa töhöttää!”

”Lemmikit, laulaminen ja öljyvärimaalaus auttavat kaamoksen selättämiseen ja stressiin.”

”Villasukat jalkaan ja hyvä kirja käteen!”

”Päivittäinen kuntouinti ja sauna sekä kävelyä raittiissa ulkoilmassa. Lauluharrastuskaan ei ole yhtään pahitteeksi.”

”Ulkoilu ja liikunta onnistuvat pimeälläkin. Kadut ja ladut ovat valaistuja, sisällä voi jumpata tai osallistua ryhmäliikuntaan, käydä uimassa tai kuntosalilla. Kaamos on tekosyy olla tekemättä mitään. Iät ajat on pohjoisessa jatkettu normaalielämää vuodenajasta riippumatta.”

”Vesijumppaa, kävelyä ja hiihtoa – luonnon vähäisessäkin valossa voi liikkua. Ei niitä katuvaloja ollut lapsuudessakaan enkä kaipaa nytkään!”

”Lähde uimaan! Uimahallissa on lämmintä vettä ja yleensä mukavia juttukavereita saunassa.”

”Paras vinkkihän on lähteä sinne missä on aurinkoa. Ei tarvitse mennä kuin Saksaan, niin johan se aurinkokin paistaa eli aina ei ole pakko lähteä aurinkorannoille. Jos ei ole mahdollisuutta lähteä ulkomaille, niin kirkasvalolamppu ja liikunta ovat tosi hyviä konsteja jaksamiseen!”

”Urheilu, ulkoilu, positiiviset ajatukset, terveellinen ruokavalio, riittävä lepo. Tee sellaisia asioita mitkä tekevät onnelliseksi.”

”Juo vettä riittävästi, tee päivittäin edes pieni kävelylenkki ulkona ja muista syödä säännöllisesti. Laita kasviksia, hedelmiä ja marjoja mukaan. Pidä yhteyttä ystäviin. Ilahduta koti-iltoja kynttilöillä. Ruoki lintuja ja seuraa niiden touhuja.”

”Anna armoa itselle! Talvella saa levätä tavallista enemmän, ihan niin kuin luontokin tekee.”

”Positiivinen asenne. Kuukauden päästä jo päivä pitenee! Ja 19.6.2020 aurinko ei laske ollenkaan. Ota D-vitamiini käyttöön talveksi.”

”Ruokavalio kuntoon ja nauti vuodenaikojen vaihtelusta! Tämän saa hyvällä omallatunnolla ottaa pienenä lepoaikana, jos sellainen tuntuu hyvältä. Käytä enemmän aikaa esimerkiksi meditaatioon ja rauhalliseen joogaan ym. kehonhuoltoon.”

”Noudata omaa rytmiäsi, jos nukuttaa, niin nuku hyvällä mielellä!”

Suomen väestö ikääntyy ja tulevaisuudessa yhä useamman kunnan ikärakenne luo haasteita elinvoimaiselle ja taloudellisesti kestävälle palvelujen järjestämiselle.

Palvelurakenteen keventämisessä keskeistä on se, että ikäihmiset asuvat entistä useammin kotona ja kotona pärjäämistä tuetaan erilaisilla palveluilla. Tämä edellyttää resurssien suuntaamista turvallisen kotona asumisen vahvistamiseen, toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kuntoutumista tukeviin palveluihin.

Myös hyvinvointiteknologian ja digitalisaation hyödyntäminen on välttämätöntä ikäihmisten palveluita kehitettäessä. Teknologia voi olla esimerkiksi kotona asumista avustavaa tai henkilöstön työssä tai työn organisoinnissa hyödynnettävää. Tällä hetkellä esimerkiksi lääkkeiden koneellisen annosjakelupalvelun hyödyntäminen lisääntyy Suomessa voimakkaasti.

– Kunnat yksi toisensa jälkeen ovat hoksanneet, miten paljon sen avulla voidaan lisätä kotihoidon asiakkaiden lääkehoidon turvallisuutta, vähentää lääkekustannuksia sekä samalla vapauttaa kotihoidon hoitajien työaikaa muuhun hoiva- ja hoitotyöhön, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Johansson.

Koneellinen annosjakelu lisää lääketurvallisuutta

Lääkkeiden koneellista annosjakelupalvelua voivat hyödyntää niin kuntalaiset, kotihoito kuin kunnan asumis- ja vanhuspalvelut. Monessa kunnassa pohditaan parhaillaan talouden sopeuttamistoimia ensi vuodelle ja koneellisen annosjakelun käyttöönotto on mainittu syksyn aikana eri kuntien talousarvioehdotuksissa.

– Koneellinen annosjakelu tuo mukanaan paitsi lisää aikaa hoitajille, myös turvallisuuden. Ei tule otettua väärään aikaan vääriä lääkkeitä. Lisäpalveluna hankittavan lääkeautomaatin avulla asiakas pystyy myös ottamaan lääkkeet itsenäisemmin, eikä jokaiseen lääkkeiden ottokertaan tarvita enää hoitajaa mukaan. Lääkeautomaatti muistuttaa lääkkeiden ottamisesta sekä hälyttää, jos lääkkeet unohtuvat, Johansson tarkentaa.

Siun sote ja Oulu ottaneet käyttöön palvelusetelin

Kunta voi tuottaa annosjakelupalvelun monilla eri tavalla. Esimerkiksi palvelusetelit takaisivat kuntalaisille valinnanvapauden sekä tasalaatuisen ja turvallisen lääkehoidon.

– Perinteisesti kunnat ovat kilpailuttaneet lääkehoidosta huolehtimisen, mutta esimerkiksi Siun sote Pohjois-Karjalassa sekä Oulu ovat jo ottaneet käyttöön lääkkeiden koneellista annosjakelua koskevat palvelusetelit, joiden ansiosta annosjakelupalvelu on kaikille kuntalaisille täysin maksuton. Siellä palveluseteliä hyödyntävät kotihoidon ja asumispalveluiden asiakkaat, joilla on käytössä 4–5 eri lääkettä. Annosjakelupalvelun avulla työntekijöiden työaikaa on vapautunut merkittävästi muihin töihin, josta on seurannut myös säästöjä. He aikovat jatkaa ja kehittää koneellisen annosjakelun palvelusetelimallia tulevaisuudessakin, Johansson kertoo.

Lue lisää Anja-annosjakelupalvelusta

Ihmisen mielenterveys muovautuu koko elämän ajan. Hyvä mielenterveys on monen tekijän summa, jossa jotkut tekijät voivat olla vahvempia kuin toiset.

Suotuisissa olosuhteissa mielenterveyden voimavarat kasvavat. Toisaalta ihmisen mieli voi sairastua siinä missä kehokin, mikäli mielenterveyden voimavarat on kulutettu loppuun.

Mielenterveysviikon kunniaksi kokosimme vinkkejä, joilla jokainen voi huoltaa omaa mielenterveyttään – jopa päivittäin!

Ota rennosti

Rentoutumiselle kannattaa varata edes pieni hetki joka päivä, sillä rentoutuminen vähentää stressiä sekä parantaa unta, keskittymiskykyä ja tuotteliaisuutta. Lisäksi se auttaa rauhoittamaan mieltä ja kehoa. Rentoutumiskeinoja on monenlaisia; kirjat, elokuvat, käsityöt, saunominen tai vaikkapa nokkaunet sohvalla. Tärkeintä on vastapainon löytäminen arjen velvollisuuksille.

Liiku stressi pois

Säännöllinen liikunta auttaa selviytymään arjen vaatimuksista. Liikunnan avulla voidaan hallita stressiä, parantaa unen laatua ja helpottaa nukahtamista. Haastavissa elämäntilanteissa liikunta auttaa vähentämään ahdistusta ja jännitystiloja. Jo pelkkä päivittäinen kävely tekee hyvää keholle ja mielelle. Tärkeintä on harrastaa omalle keholle sopivaa liikuntaa. Se voi olla myös venyttelyä, asentojen vaihtelua päivän mittaan tai taukojumppaa.

Mene metsään

Metsän hyvinvointivaikutuksista on tutkimustuloksia 80-luvulta lähtien. Jo viiden minuutin oleskelu metsässä vähentää stressihormoni kortisolin määrää veressä. Verenpaine laskee, syke rauhoittuu ja lihasjännitys helpottaa. Kaksikymmentä minuuttia riittää mielialan kohenemiseen. Keskittymiskyvyn paranemiseen tarvitaan 10−55 minuuttia metsässä.

Pidä yhteyttä läheisiisi

Läheiset ihmissuhteet antavat suojaa stressiltä ja masennukselta. Läheisten kanssa voi jakaa ilot ja surut ja monesti ikävät asiat asettuvat oikeaan perspektiiviin. Ihminen kaipaa luonnostaan läheistä ihmistä, jolle voi puhua kaikesta, jonka seurasta hän voi nauttia, ja johon voi tukeutua.

Innostu uudesta

Innostus tuo energiaa ja kohottaa mielen arjen yläpuolelle. Kun rikkoo totuttuja rutiineja, voi saada uusia elämyksiä ja näkökulmia. Innostus vie eteenpäin, motivoi oppimaan uutta ja saa menemään epämukavuusalueelle. Innostuksen voimalla jaksaa jatkaa vaikeissakin hetkissä, kun vain uskoo asiaansa ja pitää tavoitteen kirkkaana mielessä.

Auta muita

Ihmisestä tuntuu luonnostaan hyvältä auttaa toisia. Kun me teemme hyvää toisille ihmisille, saamme siitä myös itsellemme hyvää oloa. Toisten auttaminen tai vaikkapa vapaaehtoistyö kasvattavat myös elämän merkityksellisyyttä ja vahvistavat itseluottamusta.

Pidä puolesi

Erilaiset vaatimukset ja odotukset ovat lisääntyneet ja koventuneet niin töissä kuin vapaa-ajalla. Jokaisella on oikeus suojella omaa jaksamistaan. Omat rajat kannattaa oppia tunnistamaan ja opettaa myös muut kunnioittamaan niitä. Jokaisen tulisi opetella tarvittaessa sanomaan ”ei”, kun oma jaksaminen on koetuksella esimerkiksi työelämässä.

Keskity tähän hetkeen

Ajatukset ja tunteet ovat parhaimmillaan myönteinen voimavara. Menneiden murehtiminen tai huoli tulevasta kuluttaa usein turhaan energiaa. Tietoinen läsnäolo on vanha viisaus elämänhallintaan. Kannatta keskittyä enemmän siihen mikä on tässä ja nyt, eikä murehtia menneitä tai tulevaa kuin sen verran, mikä on välttämätöntä.

Pyydä tarvittaessa apua

Jokaisen elämässä on välillä vastoinkäymisiä. Joskus niistä ei selviä yksin tai edes läheisten tukemana. Älä anna häpeän vaikeuttaa avun hankkimista. Keskusteluapua ja vertaistukea on saatavana monelta taholta. Terveydenhuollon lisäksi apua saa anonyymisti erilaisista puhelinpalveluista ja netistä.

Suomalainen lääkekattojärjestelmä pyrkii siihen, etteivät kenenkään lääkekulut kasvaisi kohtuuttomiksi. Vuonna 2019 lääkkeiden omavastuuosuus on 572 euroa. Omavastuuosuutta kerryttävät vain Kela-korvattavat lääkkeet. Kun omavastuuosuus täyttyy, Kelan korvaamat lääkkeet maksavat asiakkaalle enää 2,50 euroa per lääke koko kalenterivuoden loppuun asti.

Omavastuuosuuden täytyttyä Kelasta saa aina ilmoituksen kotiin. Ajantasaisen kertymätilanteen näkee Kelan verkkosivujen asiointipalvelussa. Apteekissa voi tarkistuttaa vain kyseisessä apteekissa tehtyjen ostojen omavastuukertymän.

Lääkehankinnoissa voi kuitenkin yrittää tehdä pieniä toimenpiteitä, joilla omia lääkekustannuksiaan saa hillittyä.

Vaihda lääkkeesi rinnakkaisvalmisteeseen

Rinnakkaisvalmisteiden ja lääkevaihdon käytöllä voi säästää pitkänkin pennin. Lääkevaihdossa apteekki vaihtaa potilaan suostumuksella lääkärin määräämän lääkkeen täysin vastaavaan, mutta yleensä noin 20–30 % halvempaan rinnakkaislääkkeeseen. Aivan kaikki rinnakkaisvalmisteet eivät kuitenkaan kuulu lääkevaihdon piiriin (mm. epilepsia- ja rytmihäiriölääkkeet). Lääkäri voi myös kieltää lääkkeen vaihdon lääketieteellisin tai hoidollisin perustein, mutta käytännössä kiellot ovat erittäin harvinaisia.

Osta kolmen kuukauden lääkkeet kerralla

Kela korvaa kerrallaan kolmen kuukauden lääkkeet. Jos säännöllisessä käytössä on jo hyväksi havaittu lääke, se kannattaa hankkia aina isoimmassa mahdollisessa pakkauskoossa, jossa lääkkeen yksikköhinta on yleensä edullisin. Uutta lääkettä kokeiltaessa tätä säästökeinoa ei kannata kokeilla, sillä mikäli lääke ei sovikaan, syntyy vain turhaa lääkejätettä ja rahanmenoa.

Hanki itsehoitolääkkeitä reseptillä

Monia lääkäreiden määräämiä lääkkeitä on nykyisin saatavana apteekista itsehoitovalmisteina eli ilman reseptiä. Allergialääkkeet ovat tästä hyvä esimerkki. Samoin muun muassa kipulääkkeistä ja silmien kostutustipoista on reseptivapaita valmisteita ja pakkauskokoja. Usein lääkkeiden hankinta on kuitenkin edullisempaa lääkärin määräyksellä kuin ilman reseptiä. Itsehoitotuotteilla on kuitenkin paikkansa, sillä niiden avulla pääsee kuitenkin helposti ja nopeasti hoidossa alkuun, ennen kuin saa lääkäriltä reseptit valmisteiden hankintaan. Lääkärikäynti voi myös olla tarpeen, mikäli itsehoitolääkkeistä ei saa kaipaamaansa apua.

Kokeile Anja annosjakelupalvelua

Anja on apteekkien tarjoama koneellinen annosjakelupalvelu, jossa apteekki toimittaa säännöllisesti käytettävät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Anja sopii erityisesti potilaille, joilla on monimutkainen lääkitys ja lääkkeiden annostelu dosettiin tuntuu hankalalta. Anjan asiakkaat maksavat vain toimitetuista lääkkeistä, eivätkä kokonaisista lääkepakkauksista, kuten tavallisesti. Näin syntyy paitsi säästöä myös lääkehävikin pienentymistä, kun kotiin ei enää kerry turhia lääkkeitä. Annosjakelussa käytetään aina lääkevaihdon piirissä olevia edullisia lääkevalmisteita. Lisäksi lääkkeet jaellaan sen kokoisesta pakkauksesta, jossa tabletin tai kapselin yksikköhinta on edullisin.

Teetä lääkehoidon kokonaisarviointi

Lääkehoidon kokonaisarviointi on apteekkien tarjoama palvelu, jonka tarkoitus on kartoittaa, ratkaista ja ehkäistä etenkin monilääkityn potilaan lääkehoidon ongelmia. Sen pääasiallinen tarkoitus on vähentää lääkehaittoja. Joskus lääkehoidon kokonaisarvioinnissa löytyy kuitenkin myös tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä, jotka voidaan karsia pois, jolloin syntyy myös lääkesäästöä. Kokonaisarviointi tehdään moniammatillisessa ryhmässä ja päätökset lääkehoitoon liittyvistä muutoksista tekee aina lääkäri.

Hanki reseptilääkkeet edullisemmin etelänaapurista

Onko tiedossasi reissu Viroon? Suomalaisella sähköisellä reseptillä on voinut tämän vuoden alusta ostaa lääkkeitä virolaisesta apteekista aivan samalla tavalla kuin Suomesta. Lisää maita on tulossa mukaan vaiheittain. Reseptilääkkeiden osto ulkomailta edellyttää suostumuksen antamista Omakanta-palvelussa. Keskushermostoon vaikuttavia tai huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä ei kuitenkaan voi ostaa ulkomaisista apteekeista. On myös mahdollista, että ostaessasi reseptilääkkeen ulkomailta, saamasi lääke on erilaista kuin Suomessa toimitettu lääke. Virolaisapteekista ostetuista lääkkeistä ei myöskään saa suoraa Kela-korvausta, mutta lääkekorvausta voi hakea jälkeenpäin. Aivan pelkälle lääkkeenhakureissulle ei ulkomaille kuitenkaan kannata mennä, sillä matkan kustannukset peittoavat monesti lääkesäästöstä syntyneet hyödyt.

Ota lääkkeet annetun ohjeen mukaan

Ota lääkkeet juuri niin kuin lääkäri on määrännyt. Kysy aina neuvoa, ennen kuin teet omin päin muutoksia lääkitykseesi tai esimerkiksi lopetat lääkkeen käytön kokonaan.

Tiedosta, mitä lääkkeitä käytät ja mihin tarkoitukseen

On tärkeää, että tiedät aina itse, mihin vaivaan käytät tiettyä lääkettä ja miten lääkkeen tulisi vaikuttaa. Käytäthän myös vain ja ainoastaan sinulle määrättyjä lääkkeitä.

Tarkkaile, saatko lääkkeestä apua

Kerro lääkärillesi aina rohkeasti kaikista vaivoistasi ja tuntemuksistasi tai jos epäilet, ettei käyttämäsi lääke tepsi. Näin sinulle osataan tarjota oikeanlaisia vaihtoehtoja.

Raportoi lääkkeen haitoista

Ilmoita mahdollisista haittavaikutuksista lääkärille, jotta hän voi suunnitella lääkehoidon jatkoa.

Pidä yllä ajantasaista lääkityslistaa

Vain sinulla on ajantasainen tieto kaikista lääkkeistä ja luontaistuotteista, joita todellisuudessa käytät. Kirjaa siis lääkityslistaan kaikki käyttämäsi reseptilääkkeet, itsehoitolääkkeet, ravintolisät ja luontaistuotteet. Pidä lista aina mukanasi.

Selvitä, mistä saat apua lääkeasioissa

Varmista, että tiedät keneen voit olla yhteydessä, jos tunnet olosi sairaaksi tai haluat keskustella lääkityksestäsi. Kysy myös sinua hoitavalta henkilöltä, jos jokin asia lääkkeen käytöstä jäi mietityttämään. Voit kysyä lääkkeistä myös omasta apteekistasi. Varmista aina, että ymmärsit asian oikein.

Huolehdi ajoissa reseptien uusimisesta tai lääkehankinnoista

Lääkityksen katkeaminen voi heikentää vointiasi. Lisäksi lääkityksen aloittaminen uudestaan tauon jälkeen voi korostaa uudestaan mahdollisia haittavaikutuksia.

Kerro alkoholin ja muiden päihteiden käytöstä

Vähäiselläkin käytöllä voi olla vaikutusta lääkehoidon suunnittelussa. Keskustele asiasta lääkärisi tai sairaanhoitajan kanssa turvallisen ratkaisun löytämiseksi.

Kysy lääkkeen hintaa

Jos lääkkeen hinta mietityttää, keskustele lääkkeen hinnasta jo lääkärin kanssa. Saat hintaneuvontaa myös apteekeista.

Huolehdi lääkkeiden asianmukaisesta säilytyksestä ja hävittämisestä

Käyttämättä jääneet tai vanhentuneet lääkkeet ovat vaarallista jätettä, jotka tulee palauttaa apteekkiin. Älä myöskään anna sinulle määrättyjä lääkkeitä muille.

”Verenpainelääkitys haitat”, ”biologinen lääke kokemuksia” tai ”kortisoni sivuvaikutukset”. Kun lääkärikäynniltä kotiudutaan uusi resepti kourassa ja pää täynnä kysymyksiä, moni syöttää oheisen tyylisiä hakusanoja hakukoneen tekstikenttään.

Keskustelupalstat ja sosiaalinen media pursuilevat lääketietoa ja käyttäjäkokemuksia, mutta kyseisiin kanaviin kannattaa suhtautua lähinnä vertaistukena, eikä niinkään luotettavan ja objektiivisen lääketiedon lähteinä. Lääkehoito on aina yksilöllistä ja sen onnistumiseen liittyviä seikkoja ovat vaikkapa lääkkeenkäyttäjän ikä, yleiskunto, allergiat ja muut sairaudet.

Lääkärin vastaanotto on luonnollisesti paras paikka saada vastauksia lääkityksestä heränneisiin kysymyksiin. Mikään ei myöskään estä ottamasta keskustelupalstoilla tai somessa heränneitä ajatuksia puheeksi oman lääkärin kanssa. Monesti voi kuitenkin käydä niin, että kysymykset tulevat mieleen vasta jälkikäteen, jolloin tietoa on helppo kaivaa netistä.

Netistä löytyy kuitenkin myös paljon arveluttavaa ja väärää lääketietoa. Suhtaudu kriittisesti, jos esimerkiksi jokin seuraavista toteutuu.

• Tekstin kirjoittajaa ei mainita tai kirjoittaja ei ole koulutukseltaan lääkealan ammattilainen, kuten lääkäri tai proviisori.
• Teksti on jo useamman vuoden takaa tai tekstin julkaisuajankohta ei ole tiedossa. Yli kaksikin vuotta vanha lääketieteellinen julkaisu voi olla jo vanhentunut.
• Teksti on mainos, jonka tavoitteena on saada sinut ostamaan jokin tuote.
• Tieto ei perustu tutkimukseen, vaan kokemukseen. Uskottava lääketieto listaa aina lähteet, joihin tieto perustuu.

 

Mistä siis etsiä tutkittua ja tarkkaa lääketietoa? Listasimme muutamia tietolähteitä, joista saa turvallista ja tutkittua tietoa lääkkeistä ja terveydestä.

Lääkkeen pakkausseloste

Pakkausselosteessa kerrotaan paitsi lääkkeen käyttötarkoitus ja annostelu, myös sen mahdolliset haittavaikutukset. Moni voi kokea pakkausselosteen kuitenkin hankalaksi, sillä tekstiä on usein paljon ja haittavaikutuksiin on listattu kaikki äärimmäisen harvinaisetkin raportoidut haitat. Tämä voi aiheuttaa myös turhaa huolta. Jos pakkausselosta on lentänyt jo roskiin, sen voi käydä etsimässä netissä Fimean lääkehausta tai sivustoilta lääkeinfo.fi tai lääkeohje.fi.

Apteekki

Apteekkilaisilla on lakisääteinen velvollisuus antaa lääkeneuvontaa asiakkailleen, joten he ovat tottuneet mitä erilaisimpiin lääkeasioita koskeviin kysymyksiin. Kysymällä omasta lääkityksestään suoraan farmasian ammattilaisilta saa juuri itselleen tarpeellista lääketietoa.

Terveyskirjasto.fi

Terveyskirjasto on vuodesta toiseen ollut yksi maamme luotettavimmiksi koetuista verkkopalveluista. Suomalaisen lääkäriseura Duodecimin ylläpitämä sivusto tarjoaa luotettavaa, riippumatonta ja ajantasaista tietoa terveydestä ja sairauksista. Palvelun sisältö on tarkoitettu tukemaan kansalaisia oman terveytensä hoitamisessa ja antamaan perustietoa sairauksista ja hoitoon hakeutumisesta.

Käypähoito.fi

Käypähoito.fi on myöskin Duodecimin ylläpitämä sivusto, johon on koottu eri sairauksien riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Niissä käsitellään tärkeitä suomalaisten terveyteen ja sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn liittyviä kysymyksiä.

Terveyskylä.fi

Terveyskylän Lääketalon tavoitteena on jakaa informaatiota erilaisista lääkitykseen liittyvistä tilanteista ja vastata kysymyksiin lääkkeiden oikeasta käytöstä, säilytyksestä ja ongelmatilanteista. Terveyskylän monet talot sisältävät myös lääkeosioita ja niistä löytyy usein tarkempi tieto johonkin tiettyyn sairauteen liittyvästä lääkityksestä. Lääketaloa ovat olleet tekemässä kliiniset farmakologit Helsingistä ja Turusta sekä HUS Apteekin farmasian alan asiantuntijat.

Vastalääke.fi

Vastalääke.fi-sivustolla julkaistaan tutkimuksiin perustuvia mutta helppotajuisia artikkeleita terveydestä. Sivuston artikkelit selvittävät esimerkiksi erilaisten terveysväittämien todenperäisyyttä väite kerrallaan. Sivuston taustalla on lääkäriopiskelijoiden perustama Vastalääke ry, jonka perustamisen lähtökohtana on vaikuttanut huoli virheellisten ja epäselvien terveysväittämien leviämisestä mediassa ja etenkin sosiaalisessa mediassa.

Teratologinen tietopalvelu – äidin lääkeneuvonta

HUSin teratologinen tietopalvelu antaa tietoa hedelmällisyyteen, raskauteen ja sikiön kehitykseen haitallisesti vaikuttavista lääkkeistä ja muista ulkoisista tekijöistä sekä neuvoo imetyksen aikaista lääkitystä koskevissa kysymyksissä. Palveluun voi olla yhteydessä myös puhelimitse tai chatin kautta.

Myrkytystietokeskus

HUSin myrkytystietokeskus vastaa puhelimitse ympäri vuorokauden äkillisten myrkytysten ehkäisyyn ja hoitoon liittyviin kysymyksiin. Myrkytystietokeskuksessa ei kuitenkaan ole mahdollista antaa yleistä lääke- tai elintarvikeneuvontaa eikä sairauksien hoitoa, allergia-asioita tai eläinten myrkytyksiä koskevaa neuvontaa.

Nivelreuma on yleisin tulehduksellinen nivelsairaus, johon sairastuneita aikuisia on Suomessa arviolta noin 35 000. Kyseessä on pitkäaikainen, jopa vuosikymmeniä jatkuva tauti, jonka hoitoon kuuluu taudin kulkua rauhoittava peruslääkehoito.

Lääkehoidolla pyritään rauhoittamaan tulehdusprosessia, joka pitkällä aikavälillä voi aiheuttaa tuhoa nivelissä. Peruslääkehoidon teho on sitä parempi, mitä varhaisemmassa taudin vaiheessa lääkitys aloitetaan. Nivelreuman peruslääkehoito on kannattavaa kuitenkin myös pitkälle edenneessä sairaudessa, jos sairauden katsotaan edelleen olevan aktiivinen.

Monimutkainen lääkitys haasteena

Monissa tutkimuksissa on todettu, että käyttämällä usean reumalääkkeen yhdistelmähoitoa tulokset ovat parempia kuin vain yhdellä lääkkeellä hoidettaessa. Yleensä useamman lääkkeen yhdistelmähoitoon joudutaan turvautumaan etenkin hoidon alkuvaiheessa ja mukaan saatetaan liittää lisäksi kortisonihoito. Monet potilaat tarvitsevat hoidon tueksi myös kipulääkitystä.

Nivelreumaan sairastuminen on yleisintä 60–70-vuotiailla naisilla. Etenkin tässä ikäryhmässä potilaalla saattaa olla jo muitakin perussairauksia, jolloin hänen käyttämiensä lääkkeiden määrä kasvaa entisestään.

Lääkehoidon monimutkaistuessa voi lääkkeiden koneellinen annosjakelu olla järkevä ratkaisu, jotta lääkkeiden annostelu ja ottaminen sujuisi helpommin. Anja on lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu, jossa apteekki toimittaa potilaan säännöllisesti käyttämät tabletit ja kapselit valmiisiin kerta-annospusseihin pakattuina aina kahdeksi viikoksi kerrallaan.

– Jokaiseen pussiin on selkeästi merkitty muun muassa lääkkeiden ottopäivämäärä ja -ajankohta, mikä helpottaa potilaan arkea huomattavasti. Annospusseihin jaetut lääkkeet lisäävät myös potilasturvallisuutta, sillä niiden virheprosentti on lähes nollaluokkaa. Pussit myös kulkevat kätevästi mukana viikonloppureissuilla ja pidemmilläkin matkoilla, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Johansson.

Lääkityksen vaihtaminen helppoa

Nivelreuman lääkehoidon tavoitteena on yleensä taudin rauhoittaminen eli remissio. Lääkkeiden käyttöä yleensä jatketaan, vaikka tulehdus rauhoittuisikin.

Ellei remissiota saavuteta noin puolen vuoden kuluessa tai hoito tehoaa huonosti, on sitä pyrittävä viipymättä muuttamaan. Reumalääkkeillä saattaa olla myös haittavaikutuksia, ja on mahdollista, että sopiva hoito löytyy vasta, kun on kokeiltu erilaisia lääkkeitä. Kun lääkitystä vaihdetaan lennosta, potilaalle saattaa helposti jäädä käyttämättömiä lääkkeitä kotiin.

– Käyttämätön lääke tarkoittaa aina valitettavasti hukkaan heitettyä rahaa. Anjan asiakkaat ostavat lääkkeet aina vain kahdeksi viikoksi kerrallaan, eivätkä esimerkiksi kokonaisia lääkepakkauksia, kuten tavallisesti. Myös lääkevaihdot onnistuvat Anjan avulla helposti. Näin syntyy paitsi säästöä potilaalle, myös lääkehävikin pienentymistä, Johansson huomauttaa.

Jokainen annos kasviksia, juureksia, sieniä, kaaleja, marjoja tai hedelmiä on hyödyksi terveydelle ja erityisesti sydänterveydelle. Kasvisten syöminen parantaa verenpaineen ja veren rasva-arvojen hallintaa, pitää valtimot notkeina, suojaa luustoa ja on hyväksi myös silmille, ruoansulatusjärjestelmälle ja koko elimistölle. Kasvisten suojaravintoaineet auttavat parantamaan myös vastustuskykyä. Kasvikset sisältävät painoonsa nähden vähän energiaa, joten ne ovat avuksi myös painonhallinnassa. Lisäksi kasvisten syömisen lisääminen vähentää ilmasto- ja ravinnekuormitusta.

Kasvisten pesemisen, kuorimisen ja pilkkomisen vaatima aika ja pinttyneet tavat voivat kuitenkin estää monia syömästä enemmän hedelmiä ja vihanneksia. Harva saa suositeltua määrää täyteen pelkällä salaatilla. Se tarkoittaa, että kasviksia tulisi lisätä monipuolisesti myös lämpimiin ruokiin.

Lue Anjan vinkit, miten kasvisten määrää voi lisätä omassa ruokavaliossa.

1. Lisää kasviksia joka aterialle

Ota tavoitteeksi lisätä kasviksia, hedelmiä tai marjoja päivän jokaiselle aterialle. Aamupalapuuro saa makua mustikoista ja leivän päälle voi viipaloida reilusti tomaattia, kurkkua tai vaikkapa avokadoa. Välipalasmoothieen uppoaa huomaamatta merkittäväkin osa päivän kasviksista. Lämpimillä aterioilla kasvisten tulisi viedä puolet lautasesta. Iltapalan yhteydessä voi puolestaan rouskuttaa vaikka kourallisen porkkanatikkuja.

2. Hyödynnä pakastealtaan valikoimaa

Pakastevihanneksissa on valtaosa ravintoaineista tallella, joten niitä ei ole syytä karttaa! Lisäksi talviaikaan kaikkien kasvisten ostaminen tuoreena voi tulla kalliiksi. Kaupan pakastealtaasta löytyy runsaasti erilaisia kasvis- ja juurespusseja sekä eksoottisempiakin vihannessekoituksia. Valmiiksi kuorittuja ja pilkottuja pakastekasviksia onkin erityisen helppo lisätä lämpimien ruokien sekaan tai käyttää lisukkeina.

3. Kokeile rohkeasti

Kannatko vihannesosastolta kotiin lähinnä jäävuorisalaattia, kurkkua ja tomaattia? Ei ihme, jos kyllästyttää! Sujauta ostoskoriin joskus myskikurpitsa, mango tai vaikkapa granaattiomena! Entä oletko kokeillut latva-artisokkaa, raitajuurta tai fenkolia?

4. Muista juurekset

Juuresten etuja ovat niiden korkea kotimaisuusaste, ekologisuus, edullisuus sekä monipuolisuus. Juureksista etenkin maa-artisokka, palsternakka, mustajuuri ja nauris maistuvat herkullisilta keitoissa, padoissa tai vaikkapa uunivihanneksina. Porkkanasta ja lantusta on puolestaan helppo pilkkoa valmiita napostelupaloja jääkaappiin.

5. Tuunaa tuttuja reseptejä

Mitä jos alkaisit vaivihkaa ujuttaa kasviksia vakioresepteihisi? Esimerkiksi jauhelihakastikkeeseen lisättyä porkkanaraastetta ei välttämättä edes huomaa ja samalla kastiketta valmistuu pienellä vaivalla hiukan enemmän, esimerkiksi isomman porukan tarpeisiin. Lasagneen voi helposti lisätä kesäkurpitsaa ja porkkanaa, perunamuusi saa uutta makua keltajuuresta ja nakkikeitossa voi kokeilla vaikka mukulaselleriä. Hedelmäsoseet ja vihannesraasteet sopivat puolestaan erinomaisesti sämpylä- ja kakkutaikinoita mehevöittämään.

6. Perehdy satokausiin

Satokautena kasvikset ovat maukkaimmillaan ja ne ovat runsaamman tarjonnan takia usein myös halvempia. Satokausiajattelussa pyritään suosimaan kotimaisia kauden kasviksia, mutta etenkin talviaikaan valikoimaa kannattaa täydentää myös ulkomaisilla sesonkituotteilla. Esimerkiksi marraskuussa kauppoihin saapuvat mehevimmät granaattiomenat, persimonit ja satsumat. Joulukuussa puolestaan nautitaan tuoreimmat ananakset, klementiinit ja maa-artisokat.

7. Korvaa peruna, riisi ja pasta kasviksilla

Etenkin peruna on tärkeä osa suomalaista ruokakulttuuria, mutta vaihtelu virkistää! Lanttu ja muut juurekset muuttuvat uunissa ranskalaisiksi, kesäkurpitsa taipuu helposti spagetiksi ja kukkakaali riisiksi.

8. Investoi kunnon välineisiin

Koska kasvisruokien valmistukseen liittyy olennaisena osana niiden kuoriminen ja pilkkominen, kannatta välineet siihen olla kunnossa. Kunnollinen keittiöveitsi on aivan ehdoton hankinta. Toisaalta hyvälläkään veitsellä ei tee mitään, jos kodin varustuksesta ei löydy veitsenteroitinta. Tylsällä veitsellä pilkkominen on hankalaa ja myös vaarallista! Kunnollisella kuorimaveitsellä perunat, porkkanat ja lantut pääsevät kuoristaan eroon nopeasti. Erilaiset Julienne-kuorijat, spirulaattorit ja raastimet tuovat vaihtelua perinteiselle pilkkomiselle – hyviä leikkuulautoja unohtamatta! Varustusta tulee myös uusia silloin tällöin.

9. Uskalla maustaa

Harva syö lihaa ilman mitään mausteita, joten miksi kasviksiakaan pitäisi syödä pelkästään sellaisenaan? Mausteilla vahvistetaan ja korostetaan kasvisten omaa makua sekä saadaan ruokaan uusia vivahteita. Pannulla tai uunissa kypsennetyt kasvikset maistuvat, kun niihin uskaltaa laittaa öljyä ja suolaa. Myös erilaisilla yrteillä saa luotua makumaailmoja, joissa vain mielikuvitus on rajana! Illanistujaisissa tai viikonloppuherkkuna vihannespaloja voi myös dippailla erilaisiin kastikkeisiin.

10. Mene sieltä, mistä aita on matalin

Monet sanovat, että söisivät useammin kasviksia, jos niitä ei tarvitsisi pestä, kuoria ja pilkkoa. Kaupan valmiit salaattisekoitukset, valmiiksi pilkotut keittojuurekset, kuoritut ananakset ja naposteluporkkanat ovat juuri niitä hetkiä varten, kun ei ole aikaa tai mielenkiintoa kaivaa veistä esille!

Suomessa on arviolta noin 200 000 muistisairautta sairastavaa ihmistä ja vuosittain erilaisiin muistisairauksiin sairastuu jopa 14 000 uutta potilasta. Sairauksien hoito on hyvin kokonaisvaltaista. Terveellinen ja monipuolinen ravinto, liikunta sekä muiden mahdollisten perussairauksien hyvä hoito ovat merkittävässä roolissa muistisairauksien hoidossa. Lisäksi muistisairastakin kannustetaan viettämään aktiivista ja virikkeellistä elämää.

Luonnollisesti myös lääkehoito on erittäin tärkeä palanen muistisairauksien hoitoa. Esimerkiksi Alzheimerin taudissa varhain aloitettu lääkitys pitää yllä toimintakykyä ja auttaa pärjäämään kotona pidempään. Lääkehoidon vaikutuksesta potilaan yleinen aktiivisuus kohenee, arjen askareet sujuvat paremmin ja käytösoireet lievittyvät. Varhaisella hoidon aloituksella ja muilla tukitoimilla voidaan myös muistisairaan kotona selviytymistä jatkaa parilla vuodella – tai jopa pidempään.

Valmiiksi annostellut lääkkeet arkea helpottamaan

Muistisairauden edetessä sairastunut tarvitsee yhä enemmän tukea. Sairauden edenneessä vaiheessa oikeiden ja oikeaan aikaan otettujen lääkkeiden otto saattaa muodostua suureksi haasteeksi. Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu Anja tukee tässä asiassa erinomaisesti muistisairaan lääkehoidon onnistumista.

– Anja-annosjakelupalvelua käyttävä apteekki toimittaa muistisairaan kaikki käytössä olevat lääkkeet kerta-annospusseihin pakattuina aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Muistisairas ja hänen läheisensä hyötyvät suuresti, kun annospusseissa olevan päivämäärän ja kellonajan avulla pystyy myös seuraamaan, onko lääkkeet otettu ajallaan, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Director Healthcare Nina Johansson.

Enemmän potilasturvallisuutta ja säästöjä

Kotona asuminen mahdollisimman pitkään on usein sekä sairastuneen että läheisten toive. Muistisairaan omaishoitajuus on kuitenkin vaativaa sekä varsinkin sairauden edetessä raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Lääkkeiden koneellinen annosjakelu helpottaa omaishoitajan työtä, kun kahden viikon lääkkeet voi hakea suoraan apteekista valmiiksi annosteltuina.

Sen lisäksi, että koneellinen annosjakelu säästää omaishoitajan aikaa, on se myös hygieenisempää ja virheettömämpää kuin lääkkeiden jakelu käsin dosettiin.

– Omaishoitajan työ voi olla todella raskasta, jolloin virheet ovat inhimillisiä. Tutkimusten mukaan perinteisessä dosettijakelussa virheprosentti on 1–20 prosenttia, kun taas annosjakelussa virheprosentti on vain 0,003 prosenttia, Johansson huomauttaa.
Anja-palvelua käyttäviin koteihin ei myöskään kerry ylimääräisiä lääkkeitä.

– Käytöstä poistuneita lääkkeitä ei jää nurkkiin pyörimään, vaikka reseptejä välillä vaihdettaisiinkin. Myös tavallista pienemmät lääkeostot ovat Anjan avulla mahdollisia esimerkiksi uutta lääkettä kokeiltaessa. Tämä puolestaan tuo talouteen säästöjä, Johansson muistuttaa.