Ohjeet käytettyjen annosjakelupussien hävittämiseen
Anja-annosjakelupussit voidaan kierrättää laittamalla tyhjät annospussit muovipakkausten keräysastiaan. Pussit voi hävittää myös normaalin sekajätteen mukana. Pussit voidaan repiä tai leikata saksilla kolmeen osaan salassa pidettävien tietojen tuhoamiseksi ennen roskiin laittoa.
Käyttämättä jääneet (lääkkeitä sisältävät) pussit toimitetaan apteekkiin lääkejätteenä hävitettäväksi. Huomaathan, että käyttämättä jääneitä pusseja ei tule purkaa myöhempää käyttöä varten, koska lääkkeet on tarkoitettu käytettäväksi pussiin merkittynä päivänä.
Vuosi 2020 on muuttanut maailmaa, eikä apteekkiala ole poikkeus. Suomessa on yli 800 apteekkia, jotka työllistävät yli 8 600 henkilöä. Pandemiapoikkeusvuosi näkyi konkreettisesti heidän arjessaan päivittäin.
Apteekkien uusi arki
Turvavälit, käsidesi, suojavitriinit ja maskit ovat nyt apteekeissa luonnollinen osa arkea. Monet apteekkien asiakkaista ovat ikääntyneitä tai perussairaita, jotka voivat altistua vakavalle koronatartunnalle. Myös apteekkien henkilöstö on alttiina virustartunnalle. Tehostetut hygieniakäytännöt suojaavat niin asiakkaita kuin työntekijöitä. Ennen apteekista haettiin helpotusta flunssan oireisiin jopa kuumeisena. Nyt pienissäkään flunssaoireissa ei lähdetä apteekkiin tai mennä töihin.
Koronapandemia vauhditti tuotteiden kotiinkuljetusta myös apteekkialalla. Valtaosasta apteekkeja lääkkeitä voi nyt tilata suoraan kotiovelle. Annosjakelupalvelu ei ole tässä poikkeus.
–Annosjakelulääkkeet toimitetaan asiakkaalle pääsääntöisesti kahdeksi viikoksi kerrallaan, mutta korona toi muutoksia myös tähän käytäntöön. Sekä potilaiden että apteekin henkilökunnan etu oli, että kahden viikon annosrullien sijaan asiakkaalle voitiin toimittaa neljän viikon annosjakelupussit kerralla. Näin vähennettiin apteekissa käynnin tarvetta ja kohtaamisten määrää. Lääkkeiden kotitoimituksilla kohtaamisia on voitu vähentää entisestään, kertoo Anja-annosjakelupalvelun palvelumyyntijohtaja Nina Andersson.
Mitä tulevaisuudessa?
Koronarokotteen on arvioitu saapuvan Suomeen alkuvuonna 2021. Se käynnistää massarokotukset, joilla suojataan väestö koronavirustartunnalta.
Monissa maissa apteekkien henkilökunta antaa rokotuksia. Suomen Apteekkariliitto ehdotti kesäkuussa, että apteekkien farmaseutit ja proviisorit koulutettaisiin antamaan koronarokotteita.
Apteekkariliitto näkee järkeväksi hyödyntää apteekkien lisäkoulutettua henkilökuntaa massarokotusten sujuvoittamiseksi. Apteekit myös kattavat suuren osan maasta, niillä on pitkät aukioloajat ja usein ne sijaitsevat asiointireittien varrella, joten rokotteen ottaminen kävisi helposti.
Tätä blogia kirjoittaessa rokotuskäytännöistä ei vielä tiedetä tarkemmin. Rokote on tulossa – se tiedetään – ja sen myötä yhä terveempi huominen. Rakennamme sitä Anja-tiimin ja apteekkien kanssa yhteistyössä.
Sateisena lokakuun päivänä espoolaisessa kauppakeskuksessa kuuluu iloista puheen sorinaa, kun Lilu Nissinen-Turja ja Tom Turja kertovat kokemuksiaan Anja-annosjakelupalvelusta. He ovat olleet palveluun erittäin tyytyväisiä jo kahden vuoden ajan.
–Anjassa ei ole mitään haittapuolia. Lääkepurkit veivät paljon tilaa, Anja ei. Se on turvallinen ja helppo tapa pitää huolta lääkityksestä, kertovat Lilu ja Tom.
Tom sai aivoinfarktin vuonna 2017. Sairaskohtauksen jälkeen pariskunta jakoi jonkin aikaa molempien lääkkeet dosetteihin, mutta koska molemmilla oli iso määrä lääkkeitä, alkoi Lilua askarruttaa, tulivatko lääkkeet jaettua varmasti oikein.
–Apteekin esitteestä sain tietää Anjasta. Äidillänikin oli aikanaan annosjakelupalvelu käytössä, joten se oli jo sitäkin kautta tuttu, sanoo Lilu.
Anja antaa aikaa juhlimiselle
Pari vuotta sitten Espooseen muuttaneet Lilu ja Tom arvostavat palveluiden helppoutta. Oli sitten kyse kauppakeskuksen tarjoamasta tai terveyspalveluista.
–Anjassakin on parasta sen helppous. Annospusseissa on valmiina päivämäärät ja kellonajat, jotka kertovat milloin lääkkeet pitää ottaa. Tästä syystä Anja on hyvä pomo, se antaa aikaa. Elämässä on niin paljon kaikkea mitä haluaa ja pitää tehdä, toteaa pariskunta yhteisesti.
Iloisella ja nuorekkaalla pariskunnalla ei ole vapaa-ajallaan ollut tekemisen puutetta. Jo vuodesta 2006 mainetta niittänyt DISCO K-50® on Lilun perustama, yli 50-vuotiaille tarkoitettu disko Helsingin Vanhalla Ylioppilastalolla.
–Erään juhlaillan jälkeen heräsi ajatus, että mitä jos voisikin juhlia jo aiemmin kuin keskellä yötä. Siitä syntyi ajatus kerran kuukaudessa järjestettävästä alkuillan diskosta. Aloitamme juhlat kello 19 ja ilta päättyy noin puoli yhdeltä yöllä. Meitä on joka kuukausi paikalla noin 700–1000 aktiivista diskoilijaa.
Annosjakelupalvelu on toiminut hyvin myös poikkeusaikana
Vaikka korona-aika peruikin diskot loppuvuodelta, Lilu työskentelee edelleen omassa, vuonna 1988 perustetussa mainostoimistossaan ja eläkkeellä oleva Tom kuntouttaa itseään ahkerasti. Poikkeusaikana Anja-annosjakelu on helpottanut riskiryhmäläisten arkea huomattavasti.
–Keväällä olimme tosi tiukasti neljän seinän sisällä kotona. Tompan henkilökohtaiset avustajat ovat onneksi käyneet meille kaupassa ja apteekissa. Anjakin on toiminut todella hyvin koko korona-ajan, avustaja tuo meille apteekista rullat kahdeksi viikoksi kerrallaan, kertoo Lilu.
Anja on kaikenikäisten juttu
Lilun ja Tompan mielestä annosjakelupalvelu on sellainen, jonka moni saattaa mieltää pelkästään ikääntyneiden muistisairaiden palveluksi. Heidän mielestään asia ei kuitenkaan ole näin.
–Tämä on kaikenikäisten juttu, painottaa Lilu.
Pariskunta pohtiikin haastattelumme lopuksi, että mitä se oikeastaan edes tarkoittaa olla vanha.
–Ihan kuin yhteiskunnan mukaan meistä tulisi automaattisesti höperöitä, kun ikäännymme, pohtii Lilu ja nauraa heleästi päälle.
Kiinnostuitko Anjasta? Voit halutessasi ottaa yhteyttä sinua lähimpään Anja-apteekkiin.
Anja-annosjakelu auttaa mielenterveyspotilaiden lääkityksen onnistumisessa
Mielenterveyspotilaan arkea voidaan tukea lääkehoidolla. Lääkkeiden koneellinen annosjakelupalvelu auttaa potilaan lääkityksen onnistumisessa, sillä se on varma ja turvallinen tapa pitää huolta siitä, että lääkkeet eivät unohdu ja ne tulee otettua oikeaan aikaan. Valmiista annospusseista on helppo seurata oman lääkityksen toteutumista. Kun potilaalla on käytössään Anja-annosjakelu, poistaa se myös läheisten huolta lääkehoidon onnistumisesta – varsinkin, jos ei aina ole mahdollisuutta olla läsnä potilaan arjessa.
Anja tukee omaishoitajan arkea
Myös mielenterveyspotilaiden omaishoitajien elämä helpottuu, kun lääkkeet voi hakea valmiiksi annosjakelupusseihin pakattuina apteekista kahdeksi viikoksi kerrallaan. Anja-annosjakelu säästää omaishoitajan aikaa ja parantaa lääkitysturvallisuutta. Anja-annosjakelussa virheen mahdollisuus on vain 0,004 prosenttia, kun lääkkeitä käsin jaettaessa virheprosentti on tutkimuksesta riippuen 1–20 prosenttia. Lääketurvallisuutta parantaa myös se, että potilaan kokonaislääkitys on lääkärin, hoitohenkilökunnan ja apteekin tiedossa.
Koneellisesti, annosjakelupusseihin jaettuna lääkehoito toteutuu hygieenisesti. Anja-annosjakelun myötä kotiin ei myöskään kerry ylimääräisiä lääkkeitä, jotka voivat joissain tapauksissa olla mielenterveyspotilaalle riskitekijä.
Anja antaa tilaa ja aikaa rentoutumiselle
Mielenterveysviikon tarkoitus on nostaa esiin mielenterveydelle tärkeitä asioita. Kun mielenterveyspotilaan lääkitys toteutuu turvallisesti Anjan kanssa, jättää se aikaa muille asioille. Annosjakelu myös luo turvallisuuden tunteen siitä, että lääkitys onnistuu ja pysyy säännöllisenä.
Anja-annosjakelun ansiosta itselle ja läheisille jää enemmän aikaa esimerkiksi rentoutumiselle, luonnossa liikkumiselle ja vaikkapa uusille harrastuksille. Ne ovat kaikki tärkeitä asioita mielen hyvinvoinnille.
Kiinnostuitko Anjasta? Täytä yhteydenottolomake ja lähin Anja-apteekki on sinuun yhteydessä. Voit myös halutessasi itse ottaa yhteyttä sinua lähimpään Anja-apteekkiin.
Lähteet: mieli.fi
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean määritelmän mukaan lääkehoidon arviointi on toimintatapa, jossa lääkäri moniammatillisessa tiimissä muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön avustamana tekee potilaan lääkityksen tarpeen ja tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin osana normaalia potilaan tutkimista ja hoidon suunnittelua
Jos lääkehoidon riittävä arviointi liitettäisiin kiinteäksi osaksi koneellista annosjakelupalvelua, siitä hyötyisivät proviisori Juha Sinnemäen mukaan erityisesti ne, joilla on monilääkityksestä johtuen ongelmia lääkehoidossa.
–Annosjakeluasiakkaiksi valikoituu usein potilaita, joilla on käytössä useita lääkkeitä samaan aikaan. Annosjakelupotilaista nimenomaan iäkkäät ovat heitä, jotka tarvitsisivat kattavampaa lääkehoidon arviointia.
Lääkityslistoissa puutteita
Sinnemäen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että yli puolella annosjakelupotilaista lääkityslista ei koneellisen annosjakelun alkaessa vastannut heidän käyttämäänsä lääkitystä. Tutkimuksessa tähän ei selvitetty syitä, mutta Sinnemäki antaa esimerkin, mistä tämä voi johtua:
–Lääkäri määrää potilaalle lääkkeen. Hoitoyksikössä hoitohenkilökunta vastaa, että potilaan lääkehoito toteutuu lääkärin tarkoittamalla tavalla ja on yhteydessä apteekkiin. Apteekki taas toimittaa lääkkeet potilaalle. Tämän kokonaisuuden tiedonkulussa voi olla haasteita.
Sinnemäki nostaa esiin apteekkien tärkeän roolin lääkehoidon toteuttamisen kokonaisuudessa. Apteekeilla pitää olla tarkka tieto siitä, mitä lääkkeitä potilaalla on käytössä, jotta lääkehoito toteutuu lääkärin tarkoittamalla tavalla.
–Jos lääkelista ja reseptit eivät vastaa toisiaan, niin tässä vaiheessa apteekissa aletaan selvittämään, että missä vika. Tämä on yksinkertainen asia, mutta silti haastava kokonaisuus, Sinnemäki summaa.
Sinnemäki kannustaa yhteistyömallien rakentamiseen siitä näkökulmasta, että potilaan kokonaislääkehoitotieto saataisiin kulkemaan hyvin eri tahojen välillä ja lääkehoidonarviointi toteutuisi mahdollisimman hyvin.
–Apteekeissa on tällä saralla paljon osaamista. On erikoiskoulutettuja farmaseutteja ja proviisoreita, joilla on pätevyys tehdä lääkehoidon arviointeja. Kannustan käyttämään apteekeista löytyvää potentiaalia tässä asiassa. Apteekit eivät ole vain lääkkeiden ostopaikka. Toki lääkäri on aina se henkilö, joka lääkityksestä päättää, mutta lääkäri voi tehdä apteekin suosituksen perusteella muutoksia potilaan lääkehoitoon, Sinnemäki sanoo.
Koneellinen annosjakelu vaikuttaa lääkkeiden määrään ja hoidon laatuun
Lääkehoidon riskejä on pyritty poistamaan jo pitkään. Yksi keino tähän on koneellinen annosjakelu, joka on ollut Suomessa käytössä jo lähes 20 vuotta. Annosjakelulla pyritään sekä helpottamaan hoitajien työtä hoitoyksikössä tai kotona että lisäämään lääkitysturvallisuutta.
Lääkkeitä käsin jaettaessa virheprosentti on tutkimuksesta riippuen 1–20 prosenttia, kun esimerkiksi koneellisessa Anja-annosjakelupalvelussa virheprosentti on vain 0,004 % (lähde: anja.fi). Koneellinen annosjakelu on hyödyksi erityisesti heille, joilla on käytössään samanaikaisesti useita eri lääkkeitä.
Sinnemäki havaitsi tutkimuksessaan, että Suomessa annosjakelupotilailla on samanaikaisesti käytössään keskimäärin noin kymmenen lääkettä ja että koneellinen annosjakelu vähensi tutkimusryhmällä joidenkin lääkkeiden kulutusta.
–Tarkastelin potilaiden 20:tä eniten käyttämää lääkettä, jotka kattoivat 86 prosenttia lääkekulutuksesta. Näistä 20:ta lääkkeestä 11 lääkkeen osalta lääkekulutus väheni annosjakeluryhmällä tilastollisesti merkittävästi. Sieltä esimerkiksi erottui kaksi unilääkettä, joiden käyttö väheni annosjakelun myötä, Sinnemäki kertoo.
Väitöstutkimuksen mukaan koneellinen annosjakelu voi vaikuttaa positiivisesti myös lääkehoidon laatuun. Sinnemäki havaitsi, että annosjakelulla voidaan vaikuttaa yksittäisten haitallisten lääkkeiden vähenemiseen potilaan lääkityksessä. Useiden psyykenlääkkeiden samanaikaisen käytön kohdalla tätä vaikutusta ei kuitenkaan huomattu.
–Jos mukana on monimutkaisia lääkehoidon ongelmia, kuten vaikka kolmen tai useamman psyykenlääkkeen samanaikaista käyttöä, niin näiden kohdalla lääkehoidon laatu ei parantunut. Psyykenlääkkeet ovat haastava kokonaisuus hallita ja puuttua, sillä ne ovat voineet tulla osaksi potilaan lääkehoitoa esimerkiksi monen eri lääkärin määrääminä, Sinnemäki sanoo.
Sinnemäki korostaa, että potilaan aiempia lääkemääräyksiä tulisi katsoa tarkalla silmällä, kun tälle määrätään uusia lääkkeitä.
–Kun uusi asiakas aloittaa koneellisen annosjakelun, hänelle tehdään apteekissa lääkehoidon arviointi. Apteekissa tehtävä arviointi ei ole kuitenkaan välttämättä niin kattava, kuin lääkehoidon kokonaisarviointi. Jos arviointi ei ole tarpeeksi kattava, sillä ei pystytä vaikuttamaan annosjakelupotilaiden käyttämiin mahdollisesti haitallisiin lääkkeisiin. Onnistuakseen lääkehoitoon tarvitaan riittävän kattava arviointi, jossa lääkäri on mukana. Apteekit voivat olla arvioinnissa apuna, Sinnemäki sanoo.
Lääkityslistaa kannattaa päivittää myös kotona
Sinnemäen mielestä lääkityslistan ylläpitäminen ja päivittäminen myös kotona on järkevää. Tästä voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, jos joutuu yllättäen sairaalaan.
–Potilaan kannattaa pitää omaa lääkityslistaa kotona, jos hän siihen vain pystyy. Myös itsehoitolääkkeet tulisi merkitä listaan mukaan. Suomessa tehdään myös koko ajan kehitystyötä sen eteen, että lääkehoito saataisiin paremmin terveydenhuollonhenkilökunnan tietoon. Suomessa halutaan luoda kattava järjestelmä, josta näkyisi reseptilääkkeiden lisäksi myös potilaan käyttämät itsehoitolääkkeet.
Näin väitöstutkimus toteutettiin
Juha Sinnemäen väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin koneellisen annosjakelupalvelun toteutusta Suomessa ja palvelun vaikuttavuutta. Palvelun aloitusprosessia tutkittiin tekemällä kysely palvelua tarjoaville apteekeille. Kyselyssä kartoitettiin, miten koneelliseen annosjakeluun siirtyvän asiakkaan lääkitystiedot päivitetään, ja miten lääkehoidon arviointi toteutetaan lääkehoidon tarkoituksenmukaisuuden varmistamiseksi. Vaikuttavuutta tutkittiin tekemällä järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus kansainvälisistä tutkimusjulkaisuista sekä vertailemalla Kelan reseptirekisterin avulla koneellisen annosjakelun vaikutuksia yli 65-vuotiaiden lääkkeiden käyttöön.
Tutustu tarkemmin Juha Sinnemäen väitöstutkimukseen täällä.
Lähes joka neljäs yli 65-vuotiaiden päivystyskäynti johtuu lääkehaitasta. Havainto käy ilmi keväällä ilmestyneestä MSc, proviisori Outi Laatikaisen väitöstutkimuksesta, jossa tarkasteltiin lääkkeisiin liittyviä haittatapahtumia suomalaisessa erikoissairaanhoidossa.
Millainen sitten yleensä on ikääntyvän lääkehaitasta johtuva päivystyskäynti ja mikä siihen on johtanut? Laatikaisen mukaan iäkkäiden potilaiden päivystyskäyntien syyt ja niihin liittyvät oireet olivat tutkimuksessa hyvin heterogeeninen eli epäyhtenäinen joukko, eikä sen pohjalta voida erottaa yhtä tyypillistä syytä tai oiretta, jonka vuoksi hoitoon hakeudutaan.
–Tutkimuksessa yleisimpien päivystyskäyntiin johtaneiden syiden joukossa olivat tapaukset, joissa potilaalla ilmeni huimausta, kaatumisia ja näistä aiheutuneita luunmurtumia. Syitä olivat myös sytostaattien aiheuttamat lääkehaitat tai sytostaattihoidon jälkeiset infektiot sekä lääkehoidosta aiheutuneet verenvuodot, Laatikainen kertoo.
Päivystykseen johtavat käynnit lääkehaittojen vuoksi johtuivat yleisimmin siitä, että taustalla oli useamman kuin yhden lääkkeen yhteisvaikutuksena aiheutunut lääkehaitta. Tyypillisimmin haittaa aiheuttaneet lääkkeet olivat keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita, Laatikaisen tutkimuksessa erityisesti erottuivat opiaatit, antidepressantit ja antipsykootit.
Tieto eri lääkäreiden määräämistä lääkkeistä ei siirry riittävästi eri organisaatioiden välillä
Ikäihmisten lääkehaittojen syntyyn liittyy se, että he kuuluvat usein sekä erikoissairaanhoidon että perussairaanhoidon piiriin, minkä vuoksi lääkehoito ja sen toteutumisen arvioiminen on pirstaloitunut usean eri lääkärin vastuulle.
–Hyvin usein tieto eri lääkäreiden määräämistä lääkkeistä ei siirry riittävästi eri organisaatioiden välillä. Lääkehoito jää tilaan, jossa kukaan ei kunnolla hallinnoi kokonaisuutta, eikä potilaalle itselleenkään ole välttämättä selvää, kuinka oman lääkehoidon tulisi toteutua. Tällaisissa tilanteissa riski väärinkäsityksille, päällekkäisille lääkityksille, lääkkeiden yhteisvaikutuksille sekä haittavaikutuksille kasvaa merkittävästi, Laatikainen toteaa.
Laatikaisen mukaan turvallisen lääkehoidon toteutumisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että lääkitystieto siirtyisi tehokkaasti kaikkien potilaan hoitoon osallistuvien tahojen välillä. Lisäksi lääkehoitoa tulisi hallita ja tarkistaa säännöllisesti. Tulisi olla määrätty taho, joka vastaa lääkehoidon kokonaisuudesta.
–Potilaan kannalta varmasti tärkeintä on myös itse yrittää pysyä mahdollisimman hyvin kärryillä omasta lääkityksestä ja välittää tämä tieto aina myös hoitavalle taholle sairaalahoitoon joutuessa tai esimerkiksi asioidessaan terveyskeskuksessa, Laatikainen sanoo.
Keräämällä HaiPro-ilmoitukset yhteen saadaan toimintamalleja turvallisempaan lääkehoitoon
Laatikaisen väitöstutkimus selvitti myös lääkehaittailmoitusten käsittelyä sosiaali- ja terveydenhuollon vaaratapahtumien raportointijärjestelmässä HaiPro:ssa. Tutkimuksesta käy ilmi, että HaiPro-ilmoituksia lääkehaitoista tehdään, mutta haasteena on se, että ilmoituksia käsitellään ja hyödynnetään puutteellisesti terveydenhuollossa.
Laatikaisen mukaan tällä hetkellä lääkehoidon HaiPro-ilmoitukset käsitellään sairaaloissa systemaattisesti ainoastaan yksikkötasolla. Tällöin lääkehoidon ongelmakohdista ei saada muodostettua kokonaiskuvaa lääkehoidon prosessin kehittämistä ja tehostamista varten.
–Haipro-järjestelmän tehokkaampi hyödyntäminen jatkossa vaatisi näiden lääkehaittailmoitusten käsittelyn siirtämistä organisaatioissa ylätasolle, jolloin kaikki tieto saataisiin kerättyä yhteen. Näin pystyttäisiin kehittämään kansallisesti hyödynnettäviä toimintamalleja turvallisempaan lääkehoitoon. Tämä vaatisi kuitenkin HaiPro-ilmoitusten käsittelyn merkittävää tehostamista automatisoituja menetelmiä kehittämällä.
Koneellinen annosjakelu avuksi lääkehoidon onnistumisessa
Laatikaisen väitöstutkimuksessa kävi ilmi, että suuri osa erikoissairaanhoidon HaiPro-ilmoituksissa raportoiduista lääkityspoikkeamista koski lääkkeiden jakamista potilasannoksiin. Laatikaisen mukaan on todennäköistä, että erityisesti iäkkäiden lääkkeiden jakamisessa voi sattua sekaannuksia. Sekaannuksia aiheuttavat sekä terveydenhuollossa että avohoidossa samankaltaiset lääkepakkaukset ja saman kuuloiset lääkenimet (ns. look-a-like, sound-alike lääkkeet). Laatikainen näkee, että koneellinen annosjakelu voi auttaa välttämään lääkkeiden potilasannoksiin jakamiseen liittyviä lääkitysvirheitä ja sitä kautta potilaaseen kohdistuvia haittoja.
–Koneellinen annosjakelu vähentää ihmisen tekemän virheen mahdollisuutta sekä terveydenhuollossa että potilaiden kotona. Kaikkia virheen mahdollisuuksia silläkään ei toki saada pois suljettua, mutta se on selkeä parannus tilanteeseen, jossa työntekijä jakaa lääkkeet käsin potilaalle tai potilas itse jakaa omat lääkkeensä vaikka dosetteihin, Laatikainen sanoo.
Outi Laatikaisen väitöstutkimus toteutettiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena Oulun yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon päivystykseen vuonna 2014 hakeutuneiden, yli 65-vuotiaiden potilaiden potilastietoja käyttäen. Potilastiedoista kerättiin potilaan terveydentilaa ja lääkitystä koskevat tiedot, kirjattu tulosyy sekä oireet, joiden vuoksi potilas hakeutui hoitoon. Sen jälkeen arvioitiin potilaan tulosyyn ja lääkehoidon mahdollista syy-yhteyttä. Tutkimuksessa ei otettu kantaa siihen, olisivatko kyseiset lääkehaitat olleet ennaltaehkäistävissä.
Lapsiperheissä, joissa säännöllinen lääkitys on osa elämää, annosjakelupalvelu helpottaa arkea monella tavalla. Lapsen tai nuoren ei tarvitse kuljettaa lääkepurkkia tai pakkausta mukana kouluun. Lääkkeiden annospussin voi pakata reppuun, josta lääkkeet voi helposti ja turvallisesti nauttia, kun on sen aika.
Kun lapsella tai nuorella on mukanaan lääkitys valmiissa annosjakelupusseissa, nimellä, päivämäärällä ja lääkkeenottoajalla varustettuina, helpottaa se myös merkittävästi lapsen tai nuoren lääkehoidosta huolehtivan aikuisten työtä esimerkiksi koulussa.
–Anja-annosjakelupalvelu on helppo ja turvallinen tapa pitää huolta lääkityksen sujuvuudesta, oli henkilö minkä ikäinen tahansa. Nimettyjen annospussien johdosta vältytään myös sekaannuksilta. Oikeat lääkkeet päätyvät aina oikealle potilaalle, kertoo Anja-annosjakelupalvelun Head of Service Sales Fin Nina Andersson.
Jos lapsi tai nuori käy harrastuksissa, myös silloin annosjakelupalvelu on helppo ja turvallinen valinta. Treeneihin ja leireille voi lääkepurkkien sijaan pakata mukaan vain tarvittavat annospussit.
Kannattaa myös muistaa, että annosjakelupalveluun ei jaeta pelkästään reseptilääkkeitä, vaan siihen voidaan jakaa myös päivittäisessä käytössä olevat vitamiinivalmisteet, kuten lapsille ja nuorille tärkeät kalsium- tai D-vitamiinilisät. Annosjakelun avulla voidaan varmistua siitä, että myös muut tärkeät päivittäin käytettävät valmisteet tulee otettua säännöllisesti.
Anja-annosjakelupalvelun käyttämisen kynnystä matalammaksi nuoremmille ikäryhmille
Tällä hetkellä Anja-annosjakelupalvelun suurin asiakasryhmä ovat useita eri lääkkeitä käyttävät ikäihmiset.
Jotta myös nuoremmat, säännöllistä lääkehoitoa käyttävät potilaat saisivat palvelun sujuvoittamaan arkea, täytyy lasten ja nuorten vanhempien sekä hoitohenkilökunnan tietoisuutta annosjakelun helppoudesta ja turvallisuudesta lisätä.
–Kouluterveydenhuolto sekä kehitysvammaisten lasten ja nuorten hoitajat ovat tärkeä osa hoitoketjua ja kanava jakaa tietoa perheille, toteaa Andersson.
Anja-annosjakelupalvelua kannattaa ajatella myös perheen lääkekustannusten kannalta. Anjan käyttäjät maksavat vain toimitetuista lääkkeistä, eivätkä kokonaisista pakkauksista. Anjan myötä kotiin ei myöskään kerry turhia, käytöstä poistuneita lääkkeitä.
Kiinnostuitko Anjasta? Kysy lisää lähimmästä Anja-apteekistasi, miten arkea helpottavan Anja-annosjakelupalvelun saa turvaamaan lapsen ja nuoren turvallista lääkehoitoa.
Aamulla herätessä on pimeää ja illalla töistä lähtiessäkin jo hämärtää. Monelle syksyn pimenevät illat voivat tuntua raskailta, mutta pimeydestä voi toisaalta löytää monia hyviäkin asioita.
Iltojen hämärässä on mukavaa sytyttää kynttilä jos toinenkin luomaan tunnelmaa. Samalla voi juoda kupin kuumaa teetä ja kuunnella ulkona puhaltavan tuulen ja sateen ropinaa.
Anja-annosjakelupussit tekevät syysretkestäkin huolettoman
Oma ja läheisen lääkehoidon onnistuminen on monelle huolenaihe. Syksyn väriloistosta ja hämärtyvistä illoista voi nauttia huolettomammin, jos ei tarvitse pohtia ovatko oikeat lääkkeet dosetin oikeissa lokeroissa ja onko lääkkeet muistanut ottaa oikeaan aikaan.
Anja-annosjakelu vapauttaa lääkkeiden dosettiin jakamiselta, sillä lääkkeet tulevat valmiina annospusseissa kahdeksi viikoksi kerrallaan. Annospussissa olevan päivämäärän ja kellonajan avulla on helppo seurata, oletko itse tai läheisesi muistanut ottaa oikeat lääkkeet ajallaan. Anja-annosjakelun annospussit on myös helppo ottaa mukaan minne tahansa lähdetkin.
Eli ei kun retkelle kauniiseen syysluontoon ja lääkkeet mukaan reppuun, kätevästi annospussiin pakattuina!
Anja on ekologinen tapa ottaa lääkkeet
Kotona vietetään nyt entistä enemmän aikaa ja syksy usein innostaa uudistumaan. Moni käy kaappinsa läpi kertyneistä tavaroista ja vie ylimääräiset myyntiin esimerkiksi kirpputorille. Myös oman lääkehoidon voi uudistaa, tehdä helpommaksi ja samalla ekologisemmaksi.
Lääkitysturvallisuutta lisäävä Anja-annosjakelu on ratkaisu tähän.
Kun lääkkeet jaellaan annospusseihin, kotiin ei kerry turhia, käytöstä poistuneita ns. ylimääräisiä lääkkeitä.
Omaa tai läheisen lääkitystä on myös helppo muuttaa kahden viikon välein, sillä annosjakelupussit toimitetaan aina kahdeksi viikoksi kerrallaan. Anja-annosjakelun ansiosta hyvin pienetkin lääkeostot ovat mahdollisia, esimerkiksi uutta lääkettä kokeiltaessa.
Myös ravintolisät voidaan jakaa annosjakelupusseihin
Myös satokauden herkulliset ruoat kuuluvat syksyyn. Miltä kuulostaisi mehevä sienipiirakka tai jokin kauan uunissa hautunut lihapata? Ja jos makeahammasta kolottaa, niin omenapiirakka on taattu syksyn klassikkoherkku!
Vaikka syksyllä valmistaisikin herkkuruokia kaapin täydeltä, niin moni täydentää ruokavaliotaan ravintolisillä.
Arkea helpottavana palveluna Anja-annosjakelupusseihin voidaan jakaa reseptilääkkeiden lisäksi myös muut säännöllisesti käytössä olevat, tabletti- ja/tai kapselimuodossa olevat vitamiini- ja hivenainevalmisteet, kuten ravintolisät. Omasta Anja-apteekista voit kysyä lisää eri valmisteiden sopivuudesta osaksi annosjakelua.
Sydänviikon ja Maailman sydänpäivän kunniaksi listasimme neljä vinkkiä sydämen hyvinvointiin!
Sydän pitää terveellisestä ruokavaliosta
Sydämelle hyvä ruokavalio pitää sisällään paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Käytännössä näitä pitäisi syödä 5–6 annosta päivässä (sisältäen sienet ja palkokasvit, ei sisällä perunaa). Pehmeän rasvan lähteitä tulisi myös olla ruokavaliossa kohtuullisesti. Sitä on esimerkiksi maustamattomissa pähkinöissä ja siemenissä. Näitä pähkinöitä on hyvä nauttia noin 2 rkl päivässä. Pehmeä rasva kannattaa myös valita levitteeksi leivän päälle, siihen sopii kasvimargariini, jonka rasvapitoisuus on vähintään 60 % (noin 6 tl päivässä). Salaatinkastikkeissa kannattaa suosia kasviöljypohjaisia kastikkeita (1–2 rkl päivässä).
Myös omega-3-rasvahapot ovat tärkeä osa ruokavaliota, kun puhutaan sydämen hyvinvoinnista. Niitä saa esimerkiksi kalaruuista ja erilaisista pähkinöistä.
”FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaiset naiset saavat omega-3-rasvahappoja keskimäärin 3,3 grammaa (1,7 E%) päivässä ja miehet 3,9 (1,6 E%) grammaa päivässä. 94 % naisista ja 97 % miehistä saavuttaa suosituksen.
Suomalaiset saavat omega-3-rasvahapoista yli puolet kasviöljyistä ja rasvalevitteistä. Muita saantilähteitä ovat kala ja pähkinät.” – sydänliitto.fi
Sydän tykkää liikunnasta – oli se sitten raskasta tai kevyttä
Säännöllinen liikunta on kehon kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille tärkeä asia. Nykyisten suomalaissuositusten mukaan aikuisten olisi hyvä harrastaa sydämen sykettä kohottavaa liikettä eli reipasta liikkumista 2 tuntia 30 minuuttia viikossa eli noin parikymmentä minuuttia päivässä. Jos liikkumisen tehoa kasvattaa rasittavaksi, liikunnan vähimmäissuositus on 1 tunti 15 minuuttia viikossa. Lihaskuntoa tulisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Syksyllä 2019 uudistuneet aikuisten liikuntasuositukset huomioivat kuitenkin entistä paremmin myös kevyen liikunnan merkityksen. Tutkimusnäyttö on osoittanut, että myös kevyemmällä liikunnalla on terveyshyötyjä erityisesti vähän liikkuville. Kevytkin liikunta voi alentaa muun muassa verensokeri- ja rasva-arvoja. Ei siis ole väliä, miten liikkuu, kunhan liikkuu!
Lue lisää Anjan blogista, miten voit lisätä arkeesi liikuntaa!
Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina – myös sydän kiittää
Tupakointi on huono juttu koko keholle. Tupakoinnin vaikutukset sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin on tunnettu jo vuosikymmeniä. Tässä niistä muutama:
- Tupakansavu vahingoittaa verenkiertoelimistöä usealla eri mekanismilla.
- Nikotiini supistaa verisuonia ja samaan aikaan kiihdyttää sydämen sykettä, jolloin sydämen työmäärä kasvaa.
- Tupakka lisää haitallisen kolesteroli osuutta veressä sekä haittaa verihiutaleiden toimintaa. Näillä mekanismeilla se lisää verisuonten seinämiin kertyvien plakkien muodostumista.
Tupakointi kannattaa siis lopettaa ihan koko kehon hyvinvoinnin kannalta. Varsinkin sydän kiittää.
Muista rentoutua – sydän kaipaa myös lepoa
Psyykkisen stressin on pitkään arveltu liittyvän sydän- ja verisuonisairauksiin. Niiden yhteys onkin vahvistettu useissa seurantatutkimuksissa.
”Hyvänä esimerkkinä toimii työstressi, jossa suomalaisten johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa kävi ilmi, että työhön liittyvä henkinen paine lisäsi sydänkuoleman vaaraa yli 50 % miehillä, joilla oli ennen tutkimuksen alkua todettu sepelvaltimotauti, diabetes tai aivoinfarkti. Tutkimus myös osoitti, että työstressi lisäsi sairastumisvaaraa enemmän kuin korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine tai runsas alkoholin käyttö. Naiset toisaalta näyttävät kestävän stressiä paremmin, heillä ei tutkimuksessa yhteyksiä todettu.” – terveyskirjasto.fi
Stressi ei siis ole hyvä juttu sydämelle. Siksi onkin tärkeää muistaa esimerkiksi työpäivän jälkeen pyhittää aikaa rentoutumiselle. Se voi olla mitä tahansa tekemistä, jolla saat ajatuksesi pois sinua stressaavista asioista. Kävely luonnossa, ruuanlaitto, lempikirjan lukeminen tai lempisarjan katsominen voivat olla sellaisia asioita, joilla pääset irti stressistä.
Myös mieli kannattaa pitää positiivisena, sillä mieliala vaikuttaa sydämen hyvinvointiin. Toisia auttaa mielen huollossa meditaatio, toisia taas jooga. Jotkut huolehtivat mielen hyvinvoinnista pitkillä retkillä luonnossa ja toiset juoksulenkillä. Mieli voi hyvin, kun tekee sellaisia asioita, joista itselle tulee hyvä olo!
Lähteet:
sydanliitto.fi
terveyskirjasto.fi
Mistä esimerkiksi tietää, että lääke sopii yhteen jonkun toisen lääkkeen kanssa? Hartolan apteekissa muun muassa asiakkaiden reseptien seuranta on päivittäinen normaali käytäntö ja lääkitysturvallisuuteen panostetaan apteekissa ahkerasti.
–Normaaleihin käytöntöihimme kuuluu reseptien interaktioseuranta, eli meidän reseptinkäsittelyohjelmamme seuraa lääkkeiden sopivuutta. Myös Anja-annosjakelu tukee lääkitysturvallisuutta niillä asiakkailla, joilla palvelu käytössä, Hartolan apteekin apteekkari Minna Itkonen kertoo.
Apteekissa haastatellaan myös itsehoitotuotteiden ostajia, sillä näilläkin tuotteilla voi olla yhteisvaikutuksia reseptilääkkeiden kanssa. Apteekissa kannustetaan asiakkaita pitämään yllä omaa lääkityslistaa. Se on kätevä silloinkin, jos hakee apteekista esimerkiksi lääkkeet puolison puolesta.
–Ihan kynä ja paperi riittävät listan ylläpitoon tai sitten terveydenhuollon yksiköstä voi käydä tällaisen listan hakemassa. Listaan on hyvä täydentää myös käytössä olevat itsehoitotuotteet, Itkonen jatkaa.
Anja-annosjakelun lääkkeet saa apteekista nopeasti
Apteekkien tarjoamassa koneellisessa Anja-annosjakelupalvelussa apteekki toimittaa asiakkaansa säännöllisesti käyttämät tabletit ja kapselit pakattuina kerta-annospusseihin kahdeksi viikoksi kerrallaan. Koneellisesti jaetut kerta-annospussit ovat turvallisia ja hygieenisiä käyttää. Annosjakelupusseista on myös helppo tarkistaa, onko päivän lääkkeet otettu.
Koneellinen Anja-annosjakelupalvelu on koettu Hartolan apteekissa korona-aikana etuna myös siksi, että Anja-annospakkauksen saa mukaansa sutjakkaasti. Asiakkaan ei lääkkeitä noutaessaan tarvitse viipyä apteekissa pitkään.
–Anja-asiakkaillamme reseptit ovat aina kunnossa, joten niitä ei tarvitse jäädä uusimaan ja lääkkeiden maksaminenkin sujuu laskulla. Lääkkeet saa apteekista mukaan nopeasti ja Anja on muutenkin erittäin hyvä palvelu, Itkonen toteaa.
Poikkeusaika toi mukanaan uudistuksia apteekin arkeen
Hartolan apteekissa poikkeusaika on tuonut mukanaan muutamia uudistuksia, esimerkiksi noutoautomaatin apteekin ulkopuolelle. Asiakkaat tilaavat lääkkeet etukäteen ja he voivat halutessaan hakea ne noutoautomaatista.
–Automaatti on parantanut apteekkimme palvelua siinä mielessä, että olemme pystyneet pidentämään aukioloaikoja. Asiakkaat voivat hakea lääkkeet automaatista vuorokauden ympäri. Sieltä voi noutaa myös Anja-annosjakelun lääkepussinauhan, koska se sisältää huoneenlämmössä säilyviä lääkkeitä.
Noutoautomaatin lisäksi Hartolan apteekissa on tehty myös muita uudistuksia. Turvavälien pitämisestä on huolehdittu, apteekin tiloja desinfioidaan säännöllisesti, käsidesiä on tarjolla koko ajan ja palvelutiskeille on asennettu pleksilasit.
–Olemme tiedottaneet asiakkaitamme koronatilanteesta ja muuttuneista käytännöistä somessa, kotisivuillamme, apteekin ikkunoissa, ovissa ja ilmoitustauluilla. Tiedottaminen on nykyään haastavaa, kun on niin monta kanavaa käytössä, Itkonen summaa.