Vaivattoman ja turvallisen lääkehoidon puolesta

Vaivattoman ja turvallisen lääkehoidon puolesta

Vuosi 2016 on ollut täynnä toimintaa. Suurin muutos tapahtui heinäkuussa PharmaServicen siirtyessä Oriola-KD:n omistukseen. Hankinta on oleellinen osa Oriola-KD:n strategiaa panostaa terveydenhuoltoon, ja se täydentää erinomaisesti alkuvuonna 2016 toteutettua Svensk Dos -annosjakeluyrityksen hankintaa Ruotsissa.

Muutoksia on tehty myös tuotannon puolella. Otimme kesän aikana käyttöön kolme Benjamin-laitetta, jotka tehostavat lääkkeiden koneellista annosjakelua ja parantavat tuotantomme laatua. Benjamin on täyttänyt odotukset ja olemme olleet hankintaan tyytyväisiä. Lisäksi olemme edelleen aktiivisesti läsnä sosiaalisessa mediassa.

Haluamme kasvattaa Anjan tunnettuutta etenkin niiden henkilöiden keskuudessa, joilla on ikääntyviä omaisia tai jotka kaipaavat omaan lääkitykseen turvallisuutta ja varmuutta. Tuttuun tapaan olemme mukana myös Farmasian Päivillä 18.–19.11. Toivottavasti näemme siellä!

Kuluvana vuotena on puhuttu paljon komplianssista. Sen toteutumista voivat vaikeuttaa niin monilääkitys kuin muistin tai mielenterveyden häiriöt. Lisähaasteensa komplianssiin tuo tilanne, jossa potilaalla on kaapissaan lojumassa kymmeniä erilaisia lääkkeitä ja purkkeja. Tämän seurauksena lääkkeiden kasaaminen dosettiin voi tuntua monimutkaiselta palapeliltä.

Lisäksi potilaan lääkitys saattaa vaihtua, jonka takia enintään kahden viikon lääkkeet voivat mennä täysin hukkaan. Anja haluaa olla mukana keskustelussa ja omalla toiminnallaan edistää komplianssia sekä turvallisen lääkehoidon toteutumista. Koska lääkkeet ja ajankohdat on jo merkitty Anja-annospusseihin, potilas pystyy itse tarkistamaan ottopäivän ja -ajankohdan. Teemme koko ajan töitä sen eteen, että lääkkeiden ottaminen olisi aina helppoa ja vaivatonta.

Syysterveisin

Jarkko Kiuru
toimitusjohtaja

Keski-Pohjanmaan Jyta-alueen palvelukeskuksissa on muutaman vuoden ajan hoidettu lääkkeiden jakelu koneellisena annosjakeluna. Positiivisten kokemusten myötä toimintaa päätettiin vuonna 2016 laajentaa myös kotihoidon puolelle.

– Suurin syy siirtyä lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun oli vapauttaa sairaanhoitajien työaikaa varsinaiseen hoitotyöhön. Olemme arvioineet, että annosjakelu säästää vähintään kahden henkilön työpanoksen. Tämän lisäksi meitä tietenkin kiinnostaa lääkehoidon turvallisuus ja lääkejakelussa tapahtuvien virheiden vähentäminen, kertoo peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka.

Jytaan, eli jokilaaksojen yhteistoiminta-alueeseen, kuuluvat Lesti- ja Perhonjokivarren kunnat Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi ja Veteli. Jyta järjestää ja pääosin tuottaa laissa säädetyt sosiaali- ja perusterveydenhuoltopalvelut alueen kuntalaisille yhteisesti yli nykyisten kunta- ja organisaatiorajojen.

Työllisti aluksi etenkin lääkäreitä

Jyta-alue päätti siirtää kotihoidon annosjakelupalvelun piiriin rauhallisella aikataululla. Oikarinen-Nybacka sanoo päätöksen taustalla olevan Jytan maantieteellisesti laaja alue, jossa useat eri lääkärit vastaavat kotihoidon palveluista.

– Prosessi työllistää alkuvaiheessa etenkin lääkäreitä, sillä jokaisen potilaan lääkkeet on käytävä läpi. Annosjakeluun siirtyminen piti siis sovittaa lääkäreiden aikatauluun. Prosessin loppuun vieminen tulee kestämään useita kuukausia, tarkentaa Oikarinen-Nybacka.

Yhteiset toimintatavat tervetulleita

Koska Jyta-alueella toimii useita kotihoitopalvelun tarjoajia sekä yhteistyöapteekkeja, tuntui kokonaisuuden hahmottaminen Oikarinen-Nybackan mukaan aluksi monimutkaiselta. Prosessi helpottui huomattavasti, kun kuvio saatiin toimimaan yhdellä palveluntarjoajalla.

– Alueemme kotihoidon palvelut ovat hyvinkin erillään toisistaan. Nyt kaikilla on käytössään sama kuvio, ja olemme huomanneet sen helpottavan käytännön asioita.

78-vuotiaalle miehelle tehtiin lääkehoidon kokonaisarviointi. Lopputuloksena parani niin potilaan lääkehoito kuin elämänlaatu.

Omakotitalossa iäkkään vaimon kanssa asuva 78-vuotias mies kärsii lievästä unettomuudesta, päivittäisestä sekavuudesta sekä huimauksesta. Miehen päivät kuluvat rauhallisesti kotisohvalla pötkötellen. Pariskunnan arjen apuna vierailee säännöllisesti kotihoitaja. Miehellä on diagnosoitu muun muassa eteisvärinä, verenpainetauti ja vaskulaarinen dementia. Lisäksi miestä vaivaa polvien nivelrikko sekä nivustyrä. Mies käyttää kestokatetria.

Koska mies on lähes puhumaton, haastateltiin kokonaisarviointia varten vaimoa. Vaimo kertoi vastaavansa puolisonsa lääkkeiden jakamisesta dosettiin. Hän kertoi seuraavansa lääkelistaa, mutta myönsi, että virheitä on päässyt sattumaan.

Miehen elämänlaatua kuvaava VAS-arvo oli 5 (0–10).

Muutos lääkehoidossa paransi elämänlaatua

Haastattelun ja taustatietojen kokoamisen jälkeen miehen tila analysoitiin ja lääkehoidon muutosehdotukset esiteltiin hoitavalle lääkärille. Miehelle myös suositeltiin siirtymistä lääkkeiden koneelliseen annosjakelupalveluun.

Kolmen kuukauden arvioinnin jälkeen lääkitysmuutokset oli toteutettu: 13 valmisteesta yhden käyttö oli päätetty lopettaa ja kolmen valmisteen annosta oli pienennetty. Muutosten seurauksena miehen elämänlaatu koheni huomattavasti, ja hänen VAS-arvonsa nousi 8:aan (0-10).

Palautteessa mies totesi lääkityksen olevan hänelle nyt melko sopiva.

Pro dosis ja lääkehoidon kokonaisarviointi

PharmaService Oy:n tarjoamat lääkehoidon arviointipalvelut toteutetaan yhteistyössä Pro dosis Oy:n kanssa, jolla on pitkä kokemus lääkehoidon arvioinnista. Arviointityön suorittavat lääkehoidon kokonaisarviointiin erikoistuneet farmaseutit ja proviisorit sosiaali- ja terveysministeriön suosituksen mukaisesti.

Lääkehoidon kokonaisarviointi (LHKA) on palvelu, jossa selvitetään hoidon tarkoituksenmukaisuus ja pyritään puuttumaan lääkityksessä havaittuihin ongelmiin ja riskitekijöihin.

– Kokonaisarvioinnista hyötyvät etenkin monilääkityt potilaat, joilla on useita sairauksia ja vaihtuvia lääkäreitä. Selvitys on tarpeellista myös silloin, kun omaisella tai läheisellä on huoli yksin asuvan potilaan pärjäämisestä. Jos esimerkiksi iäkkään äidin vointi huononee äkillisesti, voi tilaan löytyä syy lääkityksestä, kertoo proviisori LHKA Paula Timonen.

Timonen on lääkehoidon asiantuntijapalveluihin erikoistuneen Pro dosis Oy:n toimitusjohtaja. Yritys tarjoaa muun muassa kattavaa lääkehoidon kokonaisarviointipalvelua Fortea. PharmaService Oy:n tarjoamat lääkehoidon arviointipalvelut toteutetaan yhteistyössä Pro dosiksen kanssa.

Kattava kokonaisarviointi selvittää ongelmat

Sosiaali- ja terveysministeriön suosituksessa lääkehoidon tarkoituksenmukaisuus tulisi arvioida vähintään kerran vuodessa. Laaja lääkehoidon kokonaisarviointi on Timosen mukaan syytä tehdä viimeistään silloin, kun herää epäily runsaan lääkityksen mielekkyydestä ja turvallisuudesta.

– Kun epätarkoituksenmukainen lääkitys saadaan kerralla siivottua pois, pysyy lääkelista jatkossa kunnossa jopa kevyemmilläkin tarkistuksilla, Timonen huomauttaa.

Alkusysäyksen kokonaislääkityksen tarkistukseen antaa usein ammattilainen apteekista.

– Kun apteekkiin tulee monilääkitty potilas, potilaan läheinen tai joku lääkeasioita hoitava ja lääkkeisiin liittyviä kysymyksiä pohtiva henkilö, apteekin henkilökunta voi suositella lääkehoidon kokonaisarviointia. Laaja lääkehoidon arviointi pitäisi, jo viranomaissuosituksenkin mukaan, tehdä lääkkeiden annosjakelun aloituksen yhteydessä. Palvelut kuitenkin myydään erikseen, eikä annosjakeluun automaattisesti kuulu laajaa potilaskohtaista lääkehoidon arviointia. Potilaan ei tarvitse käyttää annosjakelua päästäkseen palvelumme piiriin, kertoo Timonen.

Arvioinnin taustalla moniammatillinen yhteistyö

Kattavassa lääkehoidon kokonaisarvioinnissa ovat mukana potilaan hoitoon osallistuvat ammattilaiset. Tavoitteena on yhteistyössä muokata lääkitys vastaamaan potilaan yksilöllisiä tarpeita sekä lopettaa ylimääräisten ja sopimattomien lääkkeiden käyttö. Työ aloitetaan farmaseutin kotikäynnillä.

– Lääkehoidon kokonaisarviointiin erikoistuneet farmaseuttimme ja proviisorimme haastattelevat potilasta ja selvittävät kirjallisten potilastietojen avulla hänen elämäntilanteensa ja lääkehoitonsa tavoitteen. Haastattelun jälkeen teemme lääkityksen tilasta raportin ja laadimme toimenpide-ehdotuksia. Tämän jälkeen käymme ehdotukset läpi hoitavan lääkärin kanssa. Tämä on moniammatillista yhteistyötä, jossa pistetään viisaat päät yhteen, jotta potilaan lääkitys olisi turvallista ja tehokasta, kertoo Timonen.

Kokonaisarvioinnissa paljastuu Timosen mukaan yllättävän paljon korjattavaa.

– Teemme paljon lääkehoidon kokonaisarviointeja kotihoidon potilaille, joilla on keskimäärin 16–17 lääkettä. Olemme laskeneet, että näiden potilaiden lääkehoitoon ehdotamme muutoksia keskimäärin kuuden lääkkeen kohdalle, Timonen kertoo.