Ammattilaiselle, Farmaseutille
19.4.2018

Annosjakelu on potilaan etu – reseptit kuitenkin työllistävät

Annosjakelussa yhteistyötä tekevät lääkäri, hoitohenkilökunta ja apteekki. Etenkin apteekin ja lääkärin välistä yhteistyötä parantaisi annosjakeluohjeiden yhtenäinen tulkinta.

Annosjakelu on potilaan etu – reseptit kuitenkin työllistävät

Vaikka aloitteen koneelliseen annosjakeluun siirtymisestä tekee useimmiten hoitoyksikkö, palveluyksikkö tai potilas, sen tulee kuitenkin aina olla lääkärin määräämää. Annosjakelupalveluiden kasvava käyttö näkyy lääkärien työssä.

– Reseptien osalta annosjakelu työllistää lääkäriä tavallista enemmän. Lisätyötä syntyy, jos lääkäri joutuu kirjoittamaan useampia reseptejä tai jos potilaalla on vaihtuvia lääkeannoksia. Samoin lääkitysmuutokset työllistävät paljon, listaa yksityisen terveyspalvelutarjoaja Doctagonin kuntapalveluiden johtava lääkäri Nina-Maria Tigerstedt.

Lääkärin kirjoittaessa annosjakelupotilaan reseptejä hänen tulee huomioida mitä lääkkeitä annosjakelukoneet tukevat. Reseptimuutoksiin vaikuttaa myös annosjakelun sykli.

– Jos potilaalle tulee lääkemuutoksia tai aloitetaan uusi lääke, mietin yhdessä hoitajan kanssa, voiko muutos odottaa seuraavaan annosjakelukertaan vai pitääkö hoitajan jakaa valmiste käsin ennen seuraavien annospussirullien tuloa, kertoo
Tigerstedt.

Yhteiset toimintatavat helpottaisivat

Annosjakelupotilaiden reseptit työllistävät myös tavoilla, jotka voitaisiin Tigerstedtin mukaan välttää.

– Apteekit voivat edellyttää, että myös annosvähennykset kirjataan resepteihin, tai reseptille vaihdetaan juuri tietyn valmistajan valmiste. Nykyisillä potilastietojärjestelmillä prosessi on hidas ja työläs. Joskus on vaadittu kirjoittamaan kaksi reseptiä lääkkeelle, joka ei ehtinyt annosjakelutilaukseen mukaan: yksi resepti annosjakeluun ja toinen ajanjaksolle, jossa valmiste jaettiin potilaalle käsin. Tämä on tuplatyötä. Kyse on kuitenkin teknisestä asiasta, joka pitäisi ratkaista apteekissa tai annosjakeluohjelman kautta, Tigerstedt huomauttaa.

Hän painottaa, että useimmiten yhteistyö apteekkien kanssa sujuu hyvin. Ratkaisu reseptirumbaan voisi Tigerstedtin mukaan löytyä yhteisistä toimintatavoista.

– Tällä hetkellä apteekit tulkitsevat annosjakeluohjeita eri tavalla eri puolella Suomea. Kannattaisi miettiä, mikä on tarkoituksenmukaista ja mikä ei. Lääkäreillä voi olla satoja potilaita, jotka ovat annosjakelun piirissä. Resepteihin ja annosjakeluun menevä aika on aina pois potilailta, toteaa Tigerstedt.

Hyöty potilaille

Lääkkeiden koneellista annosjakelua ei kuitenkaan tehdä lääkärille tai apteekille, vaan ennen kaikkea potilaalle. Myös Tigerstedt tunnistaa annosjakelun hyödyt.

– Annosjakelu helpottaa lääkkeen jakoa ja edistää potilasturvallisuutta. Se auttaa etenkin potilaita, joilla on esimerkiksi annostelu monta kertaa päivässä. Annospussissa myös lukee kaikki tarvittavat tiedot, joiden avulla voidaan seurata, mikä annos on mahdollisesti jäänyt ottamatta ja milloin seuraava annos on annosteltava, listaa Tigerstedt.

Vaikka annosjakelureseptit työllistävät paljon lääkäriä, Tigerstedt kertoo annosjakelun myös helpottavan hänen työtään.

– Annosjakelun aloituksessa tehdään kokonaislääkityksen tarkistus, jossa saattaa tulla esille päällekkäisyyksiä tai turhia lääkkeitä. Tarkistuksen avulla on helpompi seurata potilaan lääkitystä. Lisäksi lääkäri ja hoitohenkilökunta tietävät varmemmin, että potilas on saanut lääkkeensä. Lääkärinä osaan tämän tiedon avulla ottaa paremmin kantaa potilaan hoitoon, toteaa Tigerstedt.


Haluatko oman Anjan? Täytä uuden asiakkaan yhteydenottolomake