Apteekeilla merkittävä rooli kotihoidon piirissä olevien iäkkäiden lääkitysturvallisuuden parantamisessa
Farmasian tohtori, LHKA-erityispätevyys ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lääkitysturvallisuuskoordinaattori Terhi Toivon syksyllä Helsingin yliopistosta julkaistu väitöstutkimus osoittaa, että kotihoidon piirissä olevien iäkkäiden lääkitysturvallisuudessa on paljon parantamisen varaa. Toivon tutkimuksen mukaan apteekit voivat auttaa parantamaan lääkitysturvallisuutta.
Terhi Toivon mukaan apteekeissa voitaisiin ottaa isompi rooli sen suhteen, että kotona asuvien iäkkäiden lääkehoidon turvallisuus varmistetaan. Apteekeilla on käytössään erilaisia lääkehoidon riskien arvioinnin työkaluja, joiden avulla lääkehoidon ongelmia kannattaa seurata ja tunnistaa.
– Apteekit toimittavat lääkkeet avohoidon iäkkäille asiakkaille. Apteekki on säännöllinen kohtaamispaikka, jossa nähdään mitä lääkkeitä asiakkaat käyttävät. Apteekeissa on totuttu siihen, että lääkkeet toimitetaan kuten lääkärit ovat ne määränneet, mutta se ei aina riitä, sillä lääkityksessä voi silti olla paljon pielessä. Tietokannat, kuten Inxbase, Riskbase sekä Salko, auttavat apteekeissa tunnistamaan keskeisiä riskejä iäkkään asiakkaan kokonaislääkityksessä.
Apteekeista löytyy Toivon mukaan lääkehoidon arvioinnin osaajia, mutta koulutusta ei hyödynnetä tarpeeksi. Tarvitaan myös yhteistyötä muun terveydenhuollon kanssa.
–Esimerkiksi kotihoidossa hoitohenkilökunnalla on iso rooli lääkehoidon onnistumisessa ja heillä on tietoa käytännön haasteista potilaan kotona. Lääkehoidon turvallisuuden moniammatillisessa varmistamisessa heidän tietonsa hyödyntäminen on tärkeää. Lääkehoidosta vastaava lääkäri tarvitaan ehdottomasti mukaan, jotta mahdollisia lääkitysongelmia voidaan korjata esimerkiksi lääkitystä muuttamalla.
Apteekkien rooli lääkitysturvallisuuden parantamisessa ei ole uusi asia
Lääkehoidon arvioinnin osaaminen on lisääntynyt apteekkialalla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Rooli osana lääkitysturvallisuuden parantamista ei siis ole uusi asia.
–Suurin haaste on, että apteekit tekevät töitä erillään muusta terveydenhuollosta. Palvelun rahoittamiseen liittyvät kysymykset ovat edelleen monesti ratkaisematta. Yksittäisten arviointien myyminen ei mielestäni toimi. Lääkehoidon arviointia kannattaisi tarjota osana palvelua, jossa seulotaan esimerkiksi koko kotihoidon yksikkö ja tunnistetaan sieltä systemaattisesti ne asiakkaat, jotka tarvitsevat lääkehoidon tarkempaa arviointia. Apuna kannattaa käyttää kansallisia riskien seulonnan työkaluja (Lotta-lista tai Iäkkään lääkehoidon riskien arviointimittari). Tämä voisi mielestäni olla yksi vaihtoehto asian ratkaisemiseksi.
Koneellinen annosjakelu ei yksin edistä lääkitysturvallisuutta
Terhi Toivon väitöstutkimukseen osallistuneet iäkkäät olivat pääosin koneellisen annosjakelupalvelun piirissä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lääkehoitoa ei oltu arvioitu kokonaisuutena.
–Tutkittavilla oli muun muassa käytössä lääkkeitä, joista aiheutui kliinisesti merkittäviä haittoja. Sellaisia lääkkeitä oli käytössä, joita ei olisi tarvittu ollenkaan. Lääkkeet aiheuttivat potilailla esimerkiksi huimausta ja kaatuilua ja niihin ei oltu huomattu puuttua.
Toivon mukaan iäkkäiden kohdalla pitäisi tehdä tarkempaa seurantaa lääkitysten suhteen.
– Minusta koneellisen annosjakelun kilpailutuksissa pitää huomioida se, että annosjakeluun tulee liittää lääkehoidon arviointi. Tällöin annosjakelua tarjoavalla apteekilla tulee olla lääkehoidon arvioinninosaajia. Myös kaupungilla pitää olla riittävä lääkäriresurssi, jotta he pystyvät ottamaan kantaa lääkehoidon arviointeihin. On toki hankala yhtälö, jos annosjakelun piiriin tulee kerralla paljon asiakkaita. Siihen tulisi miettiä jokin käytännön malli. Apteekkien rooli korostuu tässäkin asiassa.
Toivo näkee annosjakelussa lääkitysturvallisuutta edistäviä asioita. Hänen mukaansa se poistaa muun muassa lääkkeiden jakamiseen liittyviä virheitä.
–Kyllä se sujuvoittaa prosessia, potilaan on helpompi ottaa lääkkeet pusseista kuin purkista. Jos arvioidaan mitä lääkkeitä annosjakelupusseihin menee ja lääkitystä arvioidaan myös annosjakelun aikana, niin kyllähän se silloin edistää turvallista lääkehoitoa.
Uusi toimintamalli lääkityksen kokonaiskuvasta huolehtimiseen
Lääkitysturvallisuuden toteutuminen erityisesti iäkkäiden kohdalla on haastavaa Toivon mukaan siksi, että monelta iäkkäältä puuttuu oma, geriatrisen osaamisen omaava lääkäri. Lääkärin pitäisi voida arvioida potilaan kokonaistilannetta ja lääkitystä pidemmällä aikavälillä, jolloin on helpompi tehdä päätöksiä esimerkiksi lääkitysmuutoksiin liittyen.
–On varmasti yksittäisiä paikkakuntia, jossa tämä on pystytty järjestämään. Usein se on kuitenkin niin, että vastuu on terveyskeskuslääkäreillä, jolloin resurssit kotihoidon suuntaan voivat olla hyvin vähäiset. Tällöin käydään läpi vain ne akuutit asiat kotihoidon asiakkaan lääkehoidosta, jolloin kokonaislääkityksen arvioinnit eivät toteudu.
Toivon väitöstutkimuksen aikana kehitettiin moniammatillinen koordinoitu toimintamalli kotihoidon iäkkäiden lääkitysturvallisuuden varmistamiseen. Kehittämisessä olivat mukana avohoidon apteekki, Lohjan kaupungin kotihoito, sekä terveyskeskuslääkärit jotka hoitivat potilaiden lääkeasioita. Terhi Toivo toimi päätutkijana ja koordinoi ja kehitti toimintamallia. Toimintamallia varten kartoitettiin myös nykytilaa, miten vastuut ovat jakautuneet.
Tutkimus toteutettiin tutkimus ja vertailuryhmä -asetelmalla. Ensimmäisen vuoden aikana tutkimusryhmään kuuluvat saivat kehitetyn toimintamallin ja vertailuryhmä sai normaalia kotihoitoa. Tutkimus kesti kokonaisuudessaan kolme vuotta. Ensimmäisen vuoden jälkeen asetelma purettiin ja kaikki pääsivät mukaan kehitettyyn toimintamalliin.
–Meillä oli tutkimuksen aikana myös paljon koulutus- ja infotilaisuuksia kotihoidon ja apteekin henkilökunnalle. Teimme paljon muutakin työtä kuin pelkästään tutkimusta. Järjestimme myös tilaisuuksia, joissa oli mukana myös kotihoidon asiakkaita hoitavia lääkäreitä.
Tutkimus osoitti, että nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä koordinaatiota on vaikea rakentaa. Tämä johtuu useista järjestelmälähtöisistä syistä, joita tulisi tutkia tarkemmin olemassa olevien resurssien, kuten apteekkien, tehokkaammaksi hyödyntämiseksi lääkehoitojen riskienhallinnassa.
Haluatko oman Anjan? Täytä uuden asiakkaan yhteydenottolomake
