Lääkehävikillä tarkoitetaan käyttämättömäksi jääneitä lääkkeitä. Kun lääke jää syystä tai toisesta käyttämättä, siitä tulee jätettä, joka tulee hävittää oikein.
Kun puhutaan lääkejätteestä, puhutaan samalla isosta ongelmasta: Suomen Apteekkariliiton vuonna 2016 tekemän laskelman mukaan lääkejätettä syntyy jopa 100 miljoonan euron arvosta vuodessa.
Lääkejätettä ei saa laittaa roskikseen, lavuaariin tai vessanpyttyyn. Sekajätteen tai jätevesien mukana lääkkeet voivat kulkeutua luontoon. Ympäristöön ajauduttuaan ne vaikuttavat maaperän ja vesien mikrobilajistoon tai eläin- ja kasvikuntaan. Esimerkiksi vesistöihin joutuneet lääkejätteet voivat vaikuttaa kalojen lisääntymiseen.
Lääkejäte on aina vaarallista, ja se on aina hävitettävä oikein. Kaikki lääkejätteet on palautettava apteekkiin.
Fimea listaa lääkejätteeksi kaikki käyttämättä jääneet, vanhentuneet tai sellaiset lääkkeet, joiden käytön viranomainen, lääkkeen valmistaja, myyntiluvan tai rekisteröinnin haltija on kieltänyt.
Hävikkiin on monia syitä. Lääke voidaan esimerkiksi joutua vaihtamaan, koska se ei tehoa tai sillä on haittavaikutuksia. Toisinaan pakkaukset voivat myös olla liian isoja tarpeeseen nähden. Joskus kyseessä on potilaan menehtyminen.
Lääkkeiden koneellisessa annosjakelupalvelussa säästöjä syntyy siitä, että asiakas maksaa vain hänelle toimitetuista lääkkeistä, eikä kokonaisista lääkepakkauksista, kuten tavallisesti. Tällä tavoin vähenee myös lääkehävikki. Annosjakelupalvelun avulla pienenevät vanhentuvien ja turhien lääkkeiden määrät niin kotitalouksissa kuin hoitoyksiköissä.
Vinkit lääkehävikin vähentämiseen
Haluatko oman Anjan? Täytä uuden asiakkaan yhteydenottolomake