Potilaalle
7.3.2019

Lapsen lääkitys toteutetaan koulussa yhteistyössä

Lapsiperheiden päivät ovat taatusti aina hektisiä, mutta oman lisänsä kiireiseen arkeen tuo lapsen käyttämä säännöllinen lääkitys. Haastattelimme isossa peruskoulussa toimivaa terveydenhoitajaa, joka työskentelee lasten kanssa päivittäin.

Lapsen lääkitys toteutetaan koulussa yhteistyössä

Terveydenhoitaja huolehtii reilun 300 erityisoppilaan kouluterveydenhuollosta. Erityisoppilaat ovat koululaisia, jotka tarvitsevat normaalia enemmän tukea ja apua opiskeluissa. Koulussa on oppilaita, joilla on eriasteista kehitysviivettä ja autismikirjon lapsia sekä nuoria.
– Työtehtäviini kuuluu perinteiset kouluterveydenhoitajan tehtävät eli terveystarkastukset sekä koulupäivän aikana sattuneet tapaturmat ja sairastumiset, kertoo terveydenhoitaja.

Terveydenhoitaja organisoi koululääkärin tekemät lasten kuntoutussuunnitelmat. Oppilaat käyvät esimerkiksi puhe-, toiminta- tai fysioterapiassa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu tarkkailla, jos käytössä olevalla lääkityksellä saattaa olla vaikutuksia kasvuun.
– Työni sisältää osittaista kuntoutusohjausta ja lääkitysseurantoja yhdessä koululääkärin kanssa. Luonnollisesti autan kouluhenkilökuntaa erilaisissa tilanteissa sekä olen yhteyshenkilönä lääkitykseen liittyvissä asioissa koulun ja perheen välillä, avaa terveydenhoitaja monipuolista arkeaan.

Erityiskoulussa lääkitys on osa arkipäivää

Erityiskoulussa koululaisilla on paljon erilaisia sairauksia ja oireyhtymiä, joita jokaista lääkitään tarvittaessa omalla tavallaan.

– Osalla oppilaistamme on esimerkiksi epilepsia, jonka hoitoon käytetään päivittäin otettavia epilepsialääkkeitä. Osa tarvitsee keskittymiseen, eli ADHD:hen tai ADD:hen, liittyviä lääkkeitä jotka otetaan tarvittaessa. Pääsääntöisesti lääkkeet pyritään ottamaan koulupäivän ulkopuolella kotona, mutta esimerkiksi epilepsiakohtauksia lääkitsemme tarvittaessa myös koulupäivän aikana, terveydenhoitaja selittää.
Lääkkeiden säännöllinen ottoajankohta on tärkeää muistaa, jotta lääkkeet toimivat oikein.
– Esimerkiksi epilepsialääkkeissä lääkeainepitoisuus on se, joka pitää epilepsiakohtaukset poissa. Kun lääkeainepitoisuus vähenee, myös riski kohtaukselle kasvaa. Tämän takia on tärkeää, että epilepsialääkkeet otetaan aina säännöllisesti, kertoo terveydenhoitaja.

Avoimuus tuo vertaistukea

Lääkkeiden käytöstä puhutaan koulussa oppilaiden kesken avoimesti. Lääkkeiden ottaminen on arkipäiväistä oppilaille.
– Oppilaat pohtivat koulussa lääkkeiden käyttämistä ja esimerkiksi sitä, miksi minä käytän tällaista lääkettä ja kaverini ei. Lapset saavat vertaistukea toisiltaan, kun he käyttävät samoja lääkkeitä, terveydenhoitaja kertoo.

Yhtenäiskoulussa on hieno tilanne, sillä erityisoppilaat ja yleisopetuksen luokat tekevät paljon yhteistyötä.
– Meidän koulussa on ehdottomasti se rikkaus, että erilaisuuden kohtaaminen on arkipäivää. Erilaisuus on läsnä joka päivä, mikä auttaa lapsia sen ymmärtämisessä ja käsittelemisessä. Käymme avoimesti keskusteluja eri aiheista, jotta mieltä askarruttaviin kysymyksiin saadaan vastauksia.

Yhteisöllisyys näkyy arjen pienissä tilanteissa.
– Jos takin vetoketjun sulkeminen on oppilaalle haastavaa, kaverit voivat auttaa, iloitsee terveydenhoitaja.

Lääkkeet helpottavat elämää

Terveydenhoitajasta säännöllinen lääkitys ei rajoita lasten elämää, vaan monessa tapauksessa parantaa elämänlaatua. Lääkkeidenotto tuo päiviin myös rutiinia, joka voi tarjota säännöllisyyttä arkeen.
– Lapsi jolla on ADHD, ei pysty keskittymään. Koko koulupäivä tai vapaa-aika menee täysin harakoille, koska lapsi ei pysty hallitsemaan tilannetta. Lääkitys antaa lapselle mahdollisuuden hallita ärsykkeitä ja samalla lapsi saa paljon enemmän irti päivästä, miettii terveydenhoitaja.

Terveydenhoitaja on kohdannut myös haasteita työuransa aikana.
– Ihmisillä on ennakkoluuloja ja oletuksia, joita me pyrimme purkamaan perustelemalla ja kertomalla, miksi lapsen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta lääkkeiden käyttö on hyväksi.

Lapsen on hyvä tietää miksi hän syö lääkkeitä, jotta hän osaa itse kertoa, jos jotain sattuu. Avoimuus auttaa lasta usein ymmärtämään lääkkeiden tärkeyden.
– Kun lapsi on mahdollista ottaa mukaan keskusteluun, se kannattaa tehdä. Lapsen on hyvä tietää, miksi hän syö esimerkiksi jotain lääkettä ja mihin se vaikuttaa, lapsen ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. Tietoisuutta voidaan lisätä, mitä isommaksi lapsi kasvaa, muistuttaa terveydenhoitaja.

Sairastuminen ei katso ikä

• Annosjakelu mielletään usein vain iäkkäämpien henkilöiden palveluksi. Palvelu sopii kuitenkin kaikille, joilla on säännöllinen lääkitys.
• Annosjakelu voi tarjota apua ja säännöllisyyttä lääkkeitä käyttävän lapsen elämään. Koululaisilla lääkkeet kulkevat annospusseissa turvallisesti kouluun ja harrastuksiin.
• Annosjakelu helpottaa nuoren lisäksi myös vanhempien arkea, kun lääkkeet ovat jaettu valmiiksi.

 

Voisiko Anja auttaa sinun arkeasi? Kysy lisää lähimmästä Anja-apteekista!